Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Maria Košeleva. Pohjoižen praznik
Maria Košeleva
Pohjoižen praznik
вепсский
Младописьменный вепсский
Praznik
rahvahan täht : Jo videndentoštkümnenden kerdan Petroskoi-lidnas mäni Giperboreja-festival’ , mitte ihastoiti ristituid , lahjoiči heile hüväd mel’t .
Uhokun hahkoiden muupäividen keskes ristituile paksus ei täudu päipaštokahid da ilokahid päivid , miččed oližiba täuttud melentartuižil azjoil , hüvil sil’miden täht čomil nägoil , ei täudu kosketusid sebranikoidenke da lebud .Kaik ristitud jo oma väzunuded tal’vespäi , hö surel tahtol varastaba kevät .Tarbiž sanuda , miše Petroskoin eläjile da lidnan adivoile lujas ozastub neciš azjas , sikš miše necil aigal meiden valdkundan pälidnas jogahižel vodel mäneb rahvazkeskeine tal’vesine Giperboreja-festival’ .Necil praznikal ristitud voiba tehta kaik , midä muga ei täudu heile .Se om hüvin tehtud festival’ , mitte ühtenzoitab ičeze tahol ristitud , lahjoičeb heile ihastust da hüväd mel’t .
Täl kerdal festival’ mäni 17.-21.uhokud .Giperboreja-festival’ om jä - da lumivestatusiden konkurs da ozuteluz .Mastarid tegiba vestatusid aigvodhe .Petroskoin randišt om vajehtamatoi Giperboreja-festivalin sija .Täl vodel ozutelusel oli čoma da noidakaz nimi – ”Jän da leskusen pajo ”.Päpakičusen oli se , miše kaik vestatused kožuižiba festivalin nimehe .Festivalil oli koume nominacijad : jävestatuz , lumivestatuz da lapsiden vestatuz .Jogahižehe joukuhu mülüi ei enamb koumed mest .
Kut kaiken , vägestajikš tegihe azjtegon ižandad .Parembaks jävestatuseks tegihe ”Voz’sadoiden pajo ” – vestatuz .Jogahine , ken nägi necen vestatusen , ei voind jäda üks’kaikuižen , sikš miše nece sur’ da hen vestatuz lujas hüvin kožui festivalin temaha .Neciš vestatuses om sidotud männu da nügüd’aig .Jogahine ozutelusen vestatuz voi arvostada korktas .Kaikehe om pandud südäimen da hengen pala .Ozuteluz oli lujas čoma kut päiväl , konz jä ilokahašti lošti päiväižen al , muga öl-ki , konz kaik vestatused čomin paštoiba erimujuižil lämoil .Festivalin aigan lidnan randištol voi vastata lujas äi rahvast , kaikil oli hüvä mel’ .
Giperboreja-festivalin kaikid čomemb oli jäl’gmäine päiv .Pühäpäivän randištole kerazihe rahvaz , miše völ kerdan , a , voib olda , ezmäižen-ki kerdan , kacta vestatusid , tedištada vägestajiš , ühtneda konkursoihe , kacta koncertad da hüvin mänetada aigad .Päiväl jogahižen täht oli tehtud erazvuiččed konkursad , Leninan irdal seižuiba möndsijad , kus mödihe Karjalan muštlahjoid , erazvuiččid sömižid da jomižid .Ližaks , oli pidätud velokezr - da kalatezvoibištelendad .Ühtel sanal – jogahine voi löuta azjan ičeze melen mödhe .Ehtal zavodihe koncert , miččel ezini valdkundan kollektivoid da sebroid .Koncertal nimitadihe vestatusiden vägestajid .
Kut proidnuzil-ki vozil , oli tehtud sur’ astund .Necil kerdal se oli fakelastund .Kaik astundan ühtnikad viritiba fakeloid !Nece oli lujas čoma da čudokast !Pidab sanuda , miše nece oli ühten parahimišpäi festivalin paloišpäi .Ku sanuda čomuden da čudon polhe , nacein , niken ei jänd üks’kerdaižen lämoiambuskelusen jäl’ghe .Necil vodel se oli lujas suren da čoman , a päerigoičusen oli se , miše ani Änižen randal , Änižen jäl oli viritadud 15 pažagad .
Lopus pidab sanuda , miše azjtego lujas koskui nimehe – ”Jän da leskusen pajo ”.Kaiken om čomin kacta kut voib ühtenzoitta elos kaks’ vastazjad .Jä da leskuz , nacein , kaks’ noidasižimbišpäi azjoišpäi mirus .Giperboreja-festivalin tegijoile tarbiž sanuda lujas suren spasibon siš , miše jogahižen voden hö lahjoičeba meiden lidnan eläjile da adivoile hüväd mel’t da lämid tundmusid mugoižil viluil uhokun päivil .
Pohjoižen praznik
вепсский
Младописьменный вепсский