Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Vastusel Karjalan valdkundan pämehenke
Vastusel Karjalan valdkundan pämehenke
вепсский
Младописьменный вепсский
Keväz’kus
Karjalan valdmehišton sauvotuses mäni pämehen vastuz Periodika-paindišton radnikoidenke .Läz časud Aleksandr Hudilainen andoi vastusid lehtezmehiden küzundoihe .Erasid niišpäi , miččed oma kaikid tarbhaižembad da melentartuižembad , panem lugemižeks Kodima-lehtesen lugijoile .
Aleksei Makarov , Periodikapaindišton pämez’ :
– Küzund , mitte holestoitab meid kaikid – miččid vejehtusid linneb Karjalan valdmehištos ?
– Ei amu minai oli vastuz Venäman prezidentanke . Vastusel minä starinoičin meiden valdkundan radon satusiš .Sel’genzoitihe , miše Karjalas om äi hubid pertid , niiden eläjad ei voigoi sada uzid fateroid .Kaikiš azjoiš , miččed tegesoiš meiden Karjalan valdkundas minä pidän vastusen .Neciš-ki azjas minä olen vastusenpidäjan .El’gendan , miše rad siš poles oli tehtud hubin .Sikš tegin oiktan pätandan – vajehtada valdmehišton kundad , miše parembzoitta radod siš poles .Vähenzoitim varapämehiden lugud kahteks kerdaks .Nügüd’ valdkundan pämehel linneb 1.varapämez’-premjer-ministr da kaks’ varapämest üks’ – südäinazjoiden politikan pämez’ da toine – administracijan ohjandai .Ende oli kahesa varapämest .Om sel’ged , miše nügüd’ nenil valdmehil linneb enamba radod , vastusenpidändad .Konstitucijaha linneb tehtud vajehtusid .Vajehtusiden jäl’ghe meile tarbiž valita da märitada koume tärktembad mest – premjer-ministrad , fi nansoiden da ekonomikan ministrad .Pidab erigata Sauvomižen ministerstvan Elämišt-kommunaližen elomišton ministerstvaspäi .Nene oma ministerstvad , miččiš mö pidäm vastusen prezidentan da , ezmäi kaiked , eläjiden edes .Pertiden kohendusiš da sirdändas vanhoiš pertišpäi pidäškandeb vastusen Sauvomižen ministerstv .Amu oli jo taht erigoitta Tervhuden kaičendan ministerstvan Socialižen kehitoitandan ministerstvaspäi .Naku oma kaikid tärktembad vajehtused valdmehišton kundas .Nügüd’ mäneb konkurs joudajile radsijoile .
Armas Mašin , Carelia-kulehtesen pätoimitai :
– Nügüd’ paksus pagištas ”brendoiš ”.Nece om mugoine verazmaine nügüdläine sana .Midä Tö voižit nimitada Karjalan brendaks ?Miččed uded Karjalan brendad voiba sünduda ?
– Konz pagištas Karjalas , ka ezmäi kaiked tuleba mel’he verez il’m , ekologii , tihedad mecad . Necidä kaiked ičeze runoiš kuvadaba runoilijad .Ližaks , kaik nece vedäb Karjalaha äiluguižid turistoid .Heiden lugu kazvoi 18,8% 2014.voden rindatades .Läz Sortavalad zavottihe sauda turistine sportkeskuz , kus linneb äi adivpertidki .Mö iloks nimitam sidä peneks Kuršavel’aks .Nece keskuz planiruidas tehta kahtes vodes .Sigä voib lebaita kezal da tal’vel .
Mec-ki om meiden brend .Meil om bohatoid meckal’huzid .Nügüd’ mö radam mecanke Skandinavian maiden tehnologijoiden mödhe , nece om lujas tarbhašt ekologijan kaičendan täht .Meil om lujas bohat istorii , puine XIVXV-voz’sadan arhitektur .Kaik nece pidab kaita da ozutada .Se om-ki meiden brend .
– Oli vahvištoitud Karjalan kehitoitandan progamm . Midä ut linneb tehtud sen mödhe ?
– Turizman poles linneb äi ut . Sortavala oli Uden voden pälidnan täl vodel .Sihe tuli lujas äi turistoid .Praznikaks oli tehtud äi radod .Adivpertid oli täuttud ristituil .Eskai susedtahoze tuliba turistad , miše putta praznikale .Läz kümned vot tagaze Ruskealas oli redu .Nügüd’ sinna tuleb enamb kahtsadad tuhad turistad vodes .Läz Pit’kärantad om Vauktad sildad-sija , mitte pigai , meletan , linneb popul’arižeks turizman keskuseks , völ tetabambaks , mi om Ruskeala .Jo nügüd’ rahvaz astub jaugai sinna kahesa kilometrad , miše nägištada 14, 19 da 30-metrižid vezilanktusid .Äi om manradon polehe sidotud projektoid .Lahdenpohjan rajonas kazvatadas lihaks uz’ sarvživatoiden rod , vodes päliči linneb koume tuhad živatad .Tahtoim tehta uz’ kombikorman zavodan .Kala om mugažo lujas perspektivine pol’ .Om meil ristituid , kudambad kazvataba kalad .Hö saskeleba kalan da möukun korktas ladus Granpri-arvostusid keskrahvahaližil ozutelusil .
Meil om äi kaikenlaižid tarbhaižid mankaivatusid , vaiše mavoid (neftid ) ei ole : kuldad , almazoid , erazvuiččid metalloid , platinad , nikel’ad , hromad , raudad .Kostomukšas om 1 milliard 400 tuhad rudan varad .Sämozeron randal om 4-6 tonnad kuldan varad .Meidennoks kaikuččen voden tuleskeleba vejad , kacuba meiden kivikal’huzid .Venehentegendan zavodale tahtoim sauda baržan , mitte voiži vedäda kived .Investorad tuleskeleba sinna , kus om hüvä infrastruktur .Meil om vaiše üks’ čoma Kola-te .Jo hüväs olos Kondopoga –Pudož –Vologda-te .Pigai , toivom , se linneb Kola-ten karččeks .Ekonomikan ministerstvas om läz 130 projektad .Om sel’ged , kaik ei lähtkoi eloho .Om äi erazvuiččid jügedusid .No se azj , miše mö kucum meiden valdkundaha kümnid investoroid , i hot’ erasile heišpäi om mel’he se , midä mö voim tarjoita , ka neceki om hüvä .Toivom , miše parahimad projektad kaik-se tuleba eloho .
Mihail Nezvickii , Karjalan Sanomat –lehtesen pätoimitai :
–Täl vodel meil mäneškandeb Suomalaiž –ugrilaižiden lehtezmehiden da tv :n i radion radnikoiden forum .Kut Tö meletat , mitte znamoičend om sil ?Keda mö varastam ?Kut Tö voit arvostada Karjalan lehtezradnikoiden radod ?
– Necen foruman tegemine om meiden idei . Sen pätegendan om kingitada homaitust rahvahaližihe kelihe da rahvahaližehe kul’turaha .Meiden rahvahaližil lehtezmehil , tv :n da radion toimitajiden radol om sur’ znamoičend uzištoiden levitamižes .Heil om kenen täht rata .Ku vodel 2012 lapsid , kudambad opendaba karjalan , suomen da vepsän kelid päivkodiš da školiš , oli 4600 mest , ka vodel 2015 heid om enamba 7000 mest .Koume vot tagaze mö em voinugoi löuta Petroskoin universitetha tahtnikoid opeta kodikelid .2015. voden sügüz’kus universitetha päzui opendamhas 18 mest .
Foruman abul voim po pul’a rizoitta meiden istorijad , kul’turad .Om taht vajehtada meiden eläjiden kacundad rahva haližihe kelihe .Ei muga amu oli huiged sanuda , miše sinä oled vepsläine vai karjalaine .Sid’ tegihe rahvahaližen ičetundmusen udessündutamine .Äjad ristitud nügüd’ oma ülevad , miše hö oma karjalan , suomen da vepsän rahvahiden ezitajad .Pidab tehta muga , miše irdoil-ki ristitud pagižeškandeba ičeze kodikelil .Nece om jüged .Nügüd’ eskai küliš äjad jo ei tekoi kodikel’t .Tarbiž , miše perehiš kuližihe kel’ .Lehtezmehed , tv :n da radion radnikad oma ezmäižed abunikad ristituile neciš azjas .Heile pidab propagandiruida rahvahan kul’turad .Meile om mil ülendeldas .
Galina Baburova , Kodima –lehtesen pämez’ :
– Om tetab , miše vepsän rahvaz om vähäluguine .Tahtoižin tedištada , miččen Tö näget necen Karjalan igähižen rahvahan tulijad aigad ?Mi voib antta rehkaidusen ristituile , miše hö kaičeskandeba vepsän kel’t ?
– Jäl’gmäižiš voziš oli lujas äjan tehtud vepsän mal : Šokšus oli kohetud škol , Šoutjärven muzejas oli loptud kohenduzradod . Tarbiž löuta aktivistoid .Vepsläižil om lujas aktivine naine – Larisa Smolina .Hän om sädaimez’ .Pidab , miše ei vaiše valdmehišt tugiži vähäluguižid rahvahid , no rahvahal-ki oliži taht kaita ičeze kul’turad .Mi enamba linneb aktivižid ristituid , sid’ enamba om šansoid kaita kel’ .Ku sanuda tot , assimil’acii om .No meiden käziš om sündutada ristituiš tahtod pagišta kaiktäna kodikelel .Pidab löuta üks’hengižid mehid , ühtenzoittas heidenke .Vepsläižil om mahtokaz Zinaida Strogalščikova , kudamb lujas holdub vepsän rahvahas .No mugoižid ristituid pidab äi , miše kaikuččen agjan küläs oliži ičeze aktivine mez’ .
Vastusel Karjalan valdkundan pämehenke
вепсский
Младописьменный вепсский
–
–
–
–