Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Jumal andoi minei ozan
Jumal andoi minei ozan
вепсский
Младописьменный вепсский
Jubilei
: Täl vodel 25.semendkud meiden armhal sebranikal , opendajal , vepsän kelen tundijal , tedodoktoral Nina Zaiceval om jubilei .
Meile ei täudu eskai kaik meiden Kodiman lehtpolid , miše kirjutada hänen sures panendas vepsän kelen kaičendaha da udessündutandaha .Kaik mö tedam hänen kirjoid , paksus otam kädehe hänen vajehnikoid , lugem hänen runoid .No ei muga paksus ozastub pagišta hänenke elos , ozas , holiš .Mö valičim joudjad Nina Grigorjevnan aigad da vastsimoiš hänenke .
– Nina Grigorjevna , ezmäi küzun laps’aigan polhe . Mitte se oli ?Om-ik muštlosid , miččed oma kogonaižen elon Teidenke ?
– Minä olen sündunu vepsläižehe kanzaha Voilahtküläha . Hot’ ezmäine necen nimen pala om ”Voi ”, se ei znamoiče , miše nece om voi-sanaspäi .Sanutas , miše nece om lappalaine sana vai saamelaine .I se znamoičeb ”ojad ”.Sid’ ”Ojan laht ” - mugoine oli nimi sijal , kuspäi minä olen tulnu .Siloi sigä kaik oliba vepsläižed , i minä en tundend , miše minä olen mitte-se toine .Sikš ku , venänikoid meiden küläs oli ani vähän .Vidhe vodhesai minä pagižin vaiše ičemoi kelel .No muga om tehnus , miše minun mam , Vera Filippovna Zaiceva om kolnu , minei täudui vaiše kaks’ vot .Sikš minä en mušta händast .Minun toižeks mamaks om tehnus Aleksandra Andrejevna , hän oli venälaine .Hän oli venälaižes küläspäi , 20 kilometrad meiden külän edehepäi .Meiden kanz tegihe kaks’keližeks .No minun tatoi Grigorii Gerasimovič Zaicev kaiken pagiži lapsidenke vaiše ičemoi kelel .Siloi minai oli kaks’ vanhembad velled .Küläs eliba minun babam , dedam , hö pagižiba vepsän kelel .
– Kus-žo ezmäi kundlit venän kel’t ?
– Muga om tehnus , miše meile pidi ajada sigäpäi . Sikš ku minun toine mam ei pagižend vepsähk .Hänele oli jügedahk .Mö ajoim toižehe sijaha i elim sigä kümne vot .Minei oli jo kaks’toštkümne vot , olin nelländes klassas i vaiše siloi minä el’genzin , miš pagištas sigä .Siloi minä vähäižen unohtin , kut pagištas ičemoi kartte .Muštan , kut minun babam Gul’a ili Gulli-baboi kaiken pagiži : ”Voi vunukuine , tariž pagišta ičemoi kel’ou , tariž muštta miččel kel’ou pagiži sinun mamoi ”.Minun mamoi oli vepsän kelen opendajan .Nügüd’-ki mušttas Voilahtas da Kujas , miše Vera Filippovna oli vepsän kelen opendai .Baboi kaiken sanui : ”Kut oliži hüvä , ku sinuspäi tuliži opendai ”.Necen melenke minä kaiken elin .
– Oli-ik teiden kanz sur’ ?
– Meiden kanz oli sur’ . Jäl’ghe mindai oli viž last .Meid kaiked oli viž velled i koume sizart – kahesa last .Nügüd’-ki om kuz’ .Kaks’ vanhembad velled oma jo kolnuded .Minä olen lopnu kümne klassad Šalas .Minä elin internatas .Meiden kanz ei olend bohat , oli sur’ , sikš minä sigä olin .
– Oli-ik Teil armaz urok školas ? Kut valičit tulijan professijan ?
– Minei mel’he kaiken oli germanian kel’ . Venän kel’ , matematik oliba mugažo ezmäižel sijal .Minä läksin Vologdaha , universitetha , i meletin , miše minuspäi tuleb germanian kelen opendai .No muga om tulnu , miše minei ei täudund balloid .Sikš miše siloi verhiden keliden fakul’tetal ühtele sijale oli enamba sadad mest .Sikš minuspäi tuli venän kelen da literaturan opendai .Minä olen sidä mel’t , miše Jumal om tehnu oikti .Minun tedotö nügüd’ om sidotud venän kel’he da vepsän kel’he .Om lujas hüvä , miše necen fakul’tetan minä olen lopnu .
– Konz Tö tulit Karjalan pälidnaha ? Tuli-ik mel’he uz’ elosija ?
– Sen jäl’ghe minä olen tulnu tänna , Petroskoihe . Nece oli vodel 1968.Minä tulin tänna aspiranturha .Minun ohjandajan oli Georgii Martinovič Kert , saamen kelen tedomez’ .Minä olin ezmäižen hänen aspirantan .Nece elo oli minei ani mel’he .Karjala i Petroskoi oma tulnuded kuti toižeks minun Kodimaks .Minä elän tägä pidemba , mi elin Vologdan oblastiš .Hot’ südänt kaiken kibištab minun Vologdan kodiküläs .Se hilläšti koleb .Sanun , i kündled tuleba sil’mehe .Sigä eläb vähemba , mi kümne mest .Tal’ven aigan vähemba eläb .Meiden pert’ om jo lanktemas .Midä teged ...Mugoine om elo ...
– Paksus-ik tuleskelet Kodimale ?
– Minä ajelemoi kaikuččen voden minun Kodimale . Sigä eläb minun noremb vel’l’ Mihail .Minä sigä paksus olen .Sigä oma meiden vepsläižed ”Elonpu ”-praznikad .Sigä-ki minä oleskelen .
– Sat-ik ozad , hüvid melid ičetoi radospäi ? Mi om kaiked enamba mel’he rados ?
– Muga om tehnus , miše minun elo om kuti sidotud vepsän kel’he . Minuspäi tuli vepsän kelen tedomez’ .Minä oppin vepsän kel’t jo enamba 40 vot .Minä ajelimoi kaikuččehe vepsän man čogaižehe , kaikuččehe vepsän man čuraižehe .Kaiktäna pagižin vaiše ičemoi kelel .Voib olda , nene matkad pördutiba minei vepsän kelen mahtoid .Sikš ku minun mamoi oli venälaine , i kodiš mö em pagižnugoi vepsän kelel , i nene matkad i minun tedotö pördutiba minei kaik tedod tagaze i , voib olda , völ enambaki .Nügüd’ minä tedan , kut pagištas suvivepsläižed , kut pagižeba pohjoižvepsläižed , keskvepsläižed .Voin sanuda , miše neciš polespäi minä olen ozav naine .Ved’ Jumal andoi minei ani čoman tön .Jo enamba 40 vot minä tegen necidä radod , kirjutan kirjoid vepsän kelel , venän kelel kirjutan vepsän kelen polhe , tegen tedosanutesid , tedostarinoid i muga edemba .Nece kaik kuti avaidab minei vepsän kel’t kaiken aigan , jogahižen päivän .Minä joga päivän miččidse tedoid san : se necidä , se sidä .Minei tuli mel’he sanutez – ”Pu kuleb i nägeb kaiken .”Konz minä olen tedomatkas vepsläižidenno , minä kaiken aigan küzelin , mikš muga sanutas .Minei vastatihe , miše mec om meiden sebranik , meiden kanznik da perehnik , pidab eläda senke sures kožmuses , siloi mec avaidab kaik süvüded , mec otab , lämbitab .Kaikutte mugoine sanutez , mitte-se sana avaidab süvüded vepsän rahvahaspäi .
– Kut minä el’genzin , vepsläine sana , vajeh oma kuti Teiden melentartuz’ . Nacein , se tuli tedotöiden pohjaze ?
– Minun ezmäine dissertacii oli sidotud vepsän nimikändluzsistemaha i sen istorijaha . Doktoran tedotö oli oigetud jo verban kändluzsistemaha .Sikš , kaik vepsän grammatik istorijan polespäi om hüvin oppitud , i minä tedan sen ani hüvin .Erašti sanutas , miše kel’ koleb , sambub .No kel’ ei kole , ei sambu , nece koleb meiden mušt , koleb harjenuz pagišta ičemoi kelel , a iče kel’ om eläb .Minä voin sanuda , miše kaik kändod , kaik verbad , kaik nimed oma eläbad , vaiše mö unohtim , kadotim niid meiden muštlospäi .Om tulnu mugoine tundmuz , miše kaik sanad oma venälaižed .No mö vaiše unohtim nenid sanoid .Ku mö otam sured tedokirjad , vajehnikad , ka löudam sigäpäi kaik sanad .Grammatikan polespäi vepsän kel’ om ani eläb .
– Konz el’gendad necidä , ka tuleb taht kaita sanoid , udesündutada vepsän kel’t ...
– Minun elo om jo 25 vot i enamba sidotud vepsän kelen udessündutandaha . Konz-se minä pagižin vepsän kelel , nece oli minun kodikel’ , minun maman kel’ .Sid’ vähäižen unohtin .No minun tedotö oli sidotud vepsän kel’he , i vepsän kel’ tuli tagaze .Nügüd’ pagižen vepsän kelel eskai paremba , mi venän kelel .Molembad keled oma minun mamankeled .Nügüd’ ičeze tedoid andan tagaze , norile , andan kirjoiden täht , andan paginoiden täht , andan tedotöiden täht .Minus ümbri om äi ani čomid ristituid .Voib olda , ozutesikš , Kalevalan kändluz minei ei tulnuiži mel’he .No minai om lujas hüvä sebranik Markku Nieminen Juminkeko-fondan üks’ pämehišpäi .Hän sanui : ”Nina , sinä tedad kaiken Lönnrotan polhe , sinä lugid hänen tedotön , sinä lugid Kalevalan , mikš sinä ed kända midä-se Kalevalaspäi ?Vepsläižed tedaižiba ičeze kelel , miš kirjuti Elias Lönnrot , miš om karjal-suomalaine epos ”.Siloi minä kändin Kalevalad .Tuli mugoine harjemine kirjutada sidä , mi om ottud ristituiden muštlospäi , minun laps’muštlospäi , dedan da baban muštlospäi .Markku tugezi mindai i sanui , miše minei pidab ühtenzoitta kaik minun tedod i tehta ičeze epos .Ei voi rahvaz eposata .Ka , ezmäi ristitud oli valatadud , oliba ortodoksižed , no mö kaičem ičemoi muštlosed .Miččed oliba emägaižed da ižandaižed , kut hö abutiba meiden elos ?Mi abuti pöudol , kodiš , kül’betiš ?Minun muštlosed abutiba minei kirjutada Virantanazeposad .Minä olen korktad mel’t siš , ei eposan elos , voib olda , ken-se toine kirjutab völ paremba eposrivid , no nece epos om ezmäine kodvind , voib olda , se ei mäne kadogehe i tob ližad vepsän rahvahale .
– Om-ik völ mugoine kirj , mitte om korktal sijal Teiden elos ?
– Minä mugažo ani arvostan minun toižen radon . Nece om Uden da Vanhan Zavetan kändmižtö .Sikš ku erased tedomehed sanuba , miše prozatekst abutab kehitoittas , tehtas korktembaks kaikuččele kelele .Tö tedat , miše suomen-ki kel’ sündui , konz Mikael Agrikola kändoi Biblijan , kut sanuba suomalaižed , i sišpäi om tulnu suomen kirjkel’ .
– Om-ik Teiden elos da rados abunikoid , ristituid , kudambad tugedaba Teid ?
– Konz minä kändin vepsän kel’he Jevangelijad , Apostoliden tegod , Solomonan muštatižkirjad , ka minei abutiba minun sebranikad , tugedajad , čomin pagižijad ristitud . Alevtina Ivanovna Andrejeva .Minä muštan , kut mö kändim ühtes Jevangelijad .Erašti ei tule hüvä sana mel’he , no Alevtina Ivanovnal oli ani hered mel’ , hän heredas sanui : ”Naku ninga pidab sanuda !”.Minä hüvin necen kaiken muštan .Suren abun andoi Rürik Petrovič Lonin .Minä lujas arvostan händast .Hän kuti ližazi minei rohktut olda vepsän kelen polestajan i pagišta vepsän kelel enamba .Minä nägin , kut čomin hän pagiži i tahtoi tehta , midä voi vepsän kelen hüvüdeks .Minä arvostan necidä töd , mittušt mö tegim vepsän kelen udessündutandaks .
Sid’ kaiken aigan mö olim Zinaida Ivanovna Strogalščikavanke i tugezim toine tošt .Minä tedan kelen kaik problemad , peitused , hän om hüvä politikan tedomez’ .Hüvä , miše meidenke oli Anatolii Vasiljevič Petuhov , Vologdan kirjailii .Hän abuti ani äjan , konz mö zavodim necidä radod .Konz mö zavodim udessündutandradod , mö leviganzim meiden mirud , mö andoim tedoid ičeze rahvahan polhe kaikele mirule , ei vaiše heimrahvahile : suomalaižile , estilaižile , karjalaižile , vengrialaižile , no mö avaižim kaikele mirule , miše om mugoine vähäluguine rahvaz .Minä olen korktad mel’t neciš aigkeskustas , sikš miše mö tegim äjan .
– Konz Tö kaiken ehtit tehta ? Nacein , se otab ei vaiše radon aigad , no joudjad-ki aigad ?
– Minä meletan , miše ku minä en kirjutand nenid kirjoid , miččed minä kirjutin joudajan aigan , voib olda , minuspäi tuliži akademik , minä voinuižin tehta völ enamba . Se tö , miččed minä tegen ičemoi joudajan aigan , se otab minuspäi äi väged , joudajid pordoid .No nece tö om minei mel’he , sikš minei ei ole žal’ .Hüvä , miše minuspäi tuli tedodoktor , i nece om ani korged arvnimi minei .Erašti meletan , a ku minun mamoi da tatoi oližiba hengiš , oližiba-ik hö korktad mel’t minun elos ?Midä hö voižiba sanuda ?Olen-ik minä tehnu muga äjan , kut hö tahtoiba , miše minä tehnuižin ičemoi rahvahan täht .Ka , minä el’gendan , miše niil pordoil hö ei el’gendanugoi , miše teravas ei linne vepsläižid .Ved’ siloi kaik pagižiba vepsän kelel i ei olend melid , miše tarbiž vägestada necidä jügedad pordod , tugeta vepsän kel’t .
– Midä sanuiba ičhižed , mittušt mel’t hö oma Teiden rados ?
– Minun d’ad’a Grigorii Borisovič Bol’šakov oli neniden opendajiden keskes , ked tegiba ezmäižid openduzkirjoid vepsän kelel . Se oli 70 vot tagaze Piteriš .Konz hän tedišti , miše minuspäi , voib olda , tuleb vepsän kelen tedomez’ , ka hän siloi minei sanui , miše hänel vähän kibištaškanzi südänt , sikš ku hän mušti , kut om lopnus ezmäine kirjkelen aigkeskust , konz polttihe kirjoid , konz oli kel’tud ani pidäda kodiš kirj .Äjad oli tactud türmaha .Hän varaiži minun ozan polhe .No hüvä se om , miše minä tulin ičeze aigan , nimidä ei tehnus minei .Minä tegin kaiken , midä minuspäi oli ripnu , midä minä voinuižin tehta .Niken minei ei telustand necidä radod tehta .Erašti minä meletan , miše minä midä-se en ehtind tehta , voib olda , minä voižin tehta enamba .Erašti sanutas , miše minä olen vepsän kirjkelen mamoi .Ka mamoi paneb kaiken hengen , kaik väged ičeze lapsehe .Erašti meletan , olen-ik minä pannu kaik väged , meletused kirjkel’he vai en ehtind necidä tehta ?Ku en ehtind , ka tedan , miše minai om äi čomid abunikoid , openikoid .Heišpäi kazvoiba vepsän kul’turan tundijad .Tahtoižin uskta , miše vepsän kel’ edemba ei sambu .
– Nina Grigorjevna , Tö kirjutat runoid äjan . Mittušt hol’t Tö panet niihe ?
– Minä kirjutin minun tütren polhe , minun elon polhe . Erašti kirjutan armastusen polhe .No päsijal om vepsän kel’ .Minä tahtoižin leta sen ülemba i ozutada , miše se om eläb kel’ , i sil voib kirjutada runoid , prozad .Kirjutan kodikülän polhe , ristituiden polhe .Kirjutan lapsileki .Pidab , miše lapsil oliži taht lugeda midä-se .Minä navedin kirjutada runoid i naprin kirjutada muga , miše otta niihe kirjkelen sanoid .
– Om-ik Teil elon deviz , sanad , miččed Tö sanut toižile i iče pidät päs ?
– Minä olen elänu jo pit’kän elon i voin sanuda , miše minun pämuštatiž om mugoine : ”Konz ristit ei tege nimidä , ka händast ei laigoiki ”. Konz minä zavodin kirjutada runoid , tehta openduzkirjoid , minei pagištihe i mindai laidihe .Kelle-se om mel’he minun rad , kelle-se – ei .Ku minä en tegend necidä radod , ka niken ei sanunuiži nimidä pahad minun polhe .No konz ristitun polhe ei pagiškoi , ka händast ei muštkoi-ki .Sikš minä meletan , miše nece om ani hüvä muštatiž .Minä arvostan völ tošt muštatišt , mitte om venäkelel : ”Что написано пером , того не вырубишь топором ”.Minä muštan , kerdan kacuin televizorad , i sigä oli ani korged opetud kompjutermez’ Amerikaspäi .Hänel küzeltihe , kut kaita materialoid : miččil diskoil , miččil fondoil .Hän muhahti i sanui , miše bumagal .Bumag – nece om parahim kaičii .Minä voin kirjutada kirjad maman kelel i neciš polespäi minä olen ozav ristit .
– Olet-ik Tö ozav naine ?
– Erašti sanutas , miše mö eläm lidnas i em voigoi pagišta ičemoi kartte . No minei niken ei kel’dänd necidä tehta .I minä voin pagišta , kus taht , kut maht ičemoi kartte .Sikš kaiken aigan meletan , miše Jumal oigenzi minei ozavan elon , sikš ku hän andoi minei minun kodimakel’t .Mi voib olda paremba ?!
– Tö teget muga äi radod , jäb-ik joudajad aigad heimolaižile , tütrele ?
– Konz 20 vot tagaze zavodin käta Uden Zavetan , tehta openduzkirjoid , konz minä tegin tedotöd , minä kaiken aigan kirjutin . Siloi völ ei olend tedomašinad .Minä muštan , kut minä stolan taga ištuin , Ol’a ištui kingitades minun jaugha , miše tuntta , teta , miše minä olen rindal .Hän lugi midäse laval , minä kirjutin stolan taga .Nece ei telustand olda rindal , hän oli minun rindal kaiken aigan .I nügüd’-ki hän om rindal .Hän radab kul’turan oblastiš , Juminkekos , i om ani kinktas sidogehes minunke .Hän pagižeb vepsän kelel , i minä olen korktad mel’t siš .
Jumal andoi minei ozan
вепсский
Младописьменный вепсский