Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Eskai Amerikahasai sadihe!

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Maria Košeleva, Kodima. № 5, (2016), с. 7

Eskai Amerikahasai sadihe!
(вепсский)

Völ školaspäi muštan, kut kaikuččen kerdan minai küzeltihe kus minä opendamoi da midä opendan. Vastusele: ”vepsän kel’tminei tuleskeli toine küzund: mikš? Mikš sinei tarbiž nece vepsän kel’? Ved’ niken ei pagiže sil, kenenke sinä pagižeškanded? Baboidenke? I kus sinä radaškanded? Kirjutaškanded ei tarbhaižed nikenele lapsiden runoid? A minä vaiše muhazin heile vastha, ved’ tezin, miše tegen sidä, midä navedin. A nügüd’ nikenele ei ole peit, miše konz ristit tegeb sidä, midä navedib, kaik hänen elos om hüvä, hänen rad abutab hänele kaiken aigan. Muga , Karjalan igähižed rahvahad, päzuim Amerikaha.
Om mugoine Open worldprogramm, vepsäks se kuctasAvaitud mir”. Nece om lujas vanh programm, mitte om tehtud Venäman da Amerikan ühthil vägil. Sen pätegendan om vahvištoitta kesknäižen el’gendusen da ühthižradon ülemba johtutadud maiden keskes. Necen azjan voib tehta adivoičetusiden abul: Amerikalaižed vasttaba ičelaze venälaižid ühthižradnikoid erazvuiččišpäi radon polišpäi, tundištoitaba kuctud adivoid ičeze kul’turanke, elon erigoičusidenke, tehleba erazvuiččid melentartuižid vastusid, miččed koskeba radod. Sen-žo aigan venälaižed adivod starinoičeba ičeze elon da radon azjoiden polhe. Sil tegese mugoine tarbhaižiden küzundoiden mahtištol da idejoiden vajehtuz poliden keskes. Lopus se programm andab ühtnikoile edahaižen professionaližen kazvon, azjaližiden da personaližiden kontaktoiden kehitoitusen, da uziden ühthižiden projektoiden tegemižen.
Nece programm tehtas äjiš poliš, i meil Karjalas se programm om tutab, sikš ku ühten sen polišpäi om Etnižed gruppad. Nece tem koskeb jogahišt ristitud, kudambale ei ole üks’kerdašt ičeze rahvahan elo-oza. Sen voden lopus meiden Periodika-paindišton radnikoile tuli pakičuz, miččen tarbiž oli täutta. Ezmäks minä iče en uskond sihe, meletinkut , vepsläižed da karjalaižed, voim tulda Amerikaha? Nacein, se om vaiše formaline azj, i nikut em voigoi päzuda sihe. Mäni pordon aigad, i meile tuli kirjeine, miše saim voimusen ühtneda projektaha. Paiči karjalaižid da vepsläižid matkaha tuliba setolaižed, vähäluguižed rahvahad Jakutsk-lidnaspäi, tataralaižed da udmurtilaižed.
Zavodihe meiden kaks’nedaline matk. Ezmäi ajoim Amerikan Vašington-pälidnaha. Sigä oli pol’toštpäiväline oficialine avaidusen pala. vastsimoiš Open world-programman tegijoidenke, starinoičiba meile sen polhe, erazvuiččiden politikoidenke mänim Amerikan kongressaha, kus pagižim meiden ühthižiš problemoiš da politižes sauvondas. Meiden edes eziniba erazvuiččed ristitud melentartuižidenke ezitusidenke, miččed koskiba iče programmad da päazjan programman temad.
Jänuden nedalin elim Memfis-lidnas. Se lidn seižub Mississippijogen randal, Tennessee-štatas iče Amerikan keskuses. Sigä elim kanzoiš, miččed tegihe meiden täht voib sanudatoižikš”. abutiba meile kaikes da tegiba muga, miše rižižim ičtaze kuti kodiš. Nece nedal’ oli mugoižen täuden aztegoil, vastusil da matkoil, miše meiden täht se oli kuti kogonaine ku. Homendesespäi ehthasai kävuim erazvuiččihe azjoihe. Ned oliba oficialižed-ki vastused lidnan da agjan pämehidenke, i ekskursijad erazvuiččihe sijoihe zavot’t’es muzejoišpäi da loptes adivpertil. mujim äi erazvuiččid rahvahaližid sömižid, kävuim kacmaha kaikid lidnan melentartuisijad, tundištimoiš opendamižen da tervhuden strukturanke da muite hüvin mänetim aigad. No kaikid tärktemb oli se, miše tegim kaik necidä sades satusen. tundištimoiš Amerikan igähižidenke rahvahidenke, afroamerikalaižiden kul’turanke da oloidenke, tedištim midä tehtas sen täht, miše kaik rahvahad eläižiba kožmuses.
Völ tärktan azjan minun täht oli se, miše mugoižes lühüdas aigas tundištimoiš hüviden ristituidenke. Ristituidenke, kudambiden südäimed oma avonaižed, kudambad navediba ičeze kanzoid da ičeze adivoid, kudambad kaiken aigan voiba tulda abuhu. Nece lämuz’ kaičese meiden-ki südäimiš völ pit’kha.
Tuldes kodihe minä meletin, kut-žo om hüvä, miše om völ ühthine melentartuz’ ičeze da toižehe rahvahaze. Miše nece sur’ melentartuz’ voib mureta sildad eskai mugoižes jügedas aigas. Ei muite sanutasLöuda radon täht se, midä sinä navedid tehta, i sinei nikonz ei tariž linne rata”, ved’ nece rad tob ristitule vaiše hüvän melen.