Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Minun unohtamatoi sulaku
Источник:
Kodima. № 5, 2016, с. 8
Minun unohtamatoi sulaku
вепсский
Младописьменный вепсский
Üläopenikoiden elo: Opendamoi Piterin universitetan filologižen fakul’tetan venän kelen da literaturan tedokundal. Tedan vepsän kel’t. Keväz’kus tundištimoi konferencijal Nina Zaicevanke. Minä iče ühtnin üläopenikoiden konferencijaha sulakus – siš da toižiš azjtegoiš tahtoin starinoita.
Sulaku oli lujas bohat azjtegoil minun täht. Sulakun 2. päiväl minä vedin konferencijad tataran kelen kirjamišton istorijadme. Nece istorii om jügedahk: 1927. vodhesai tataralaižed kirjutiba araban kirjamištol, 1927-1939-voziš oli latinan kirjamišt ”Janalif”, a 1939. vodelpäi – kirilline kirjamišt. Minun prababoi, tataralaine, iče starinoiči minei, kut kirjamištod vajehtihe hänen sil’miš. Hän eli Iževsk-lidnas, Udmurtijas, siš eläb-ki nügüd’ minun armaz baboi-ki da hänen heimolaižed. Kaikuččel kezal minä oleskelen hänenno da openzimoi lujas hüvin udmurtan kel’t. Minä voin lugeda, kulda, el’geta udmurtaks. Muloi ühtnin Udmurtijas Kezaškolha, mitte völ lujemba vahvišti minun udmurtan kel’t. No baboi ei teda da ei voi pagišta udmurtaks, a tataraks – pagižeb! Minä amu jo tahtoin oppida tataran kel’t-ki i uhokus löuzin Tatarstanan kaikenaigaižen ezitaikundan Piteriš tataran kelen kursid! Nügüd’ minä kävun nenile kursile.
Sulakun 6. da 9. päivil minä kävuin teatraha ristituidenke tataran kelen kursišpäi. Mö kävuim tatarankeližile spektaklile, miččiden nimed oliba ”Hodža Nasretdin” da “Bankrot”. Spektaklid oliba Sures Dramatižes Teatras. Ned oli hüvin tehtud. I hot’ minä en el’gendand tegendad hüvin, üks’kaik minei tuli lujas mel’he, sikš miše mugoi azjtego ei ole paksus!
Sulakun 16. päiv oli ühthiždiktantoiden päiv. Minä kirjutin totališt diktantad venän kelel kahtenden kerdan da diktantad udmurtan kelel nelländen kerdan. Kut minä jo tedan, diktantan minä kirjutin videle, hot’ se ei olend kebn. Sen tekstoiš om lujas äi sijoid, miččiš keskznamoid voib panda erazvuiččin, i kaik-se linneb oiktaks. Oliba-ki jügedad orfografižed sijad da punktuacii. Udmurtan diktantad lugetas Minun Udmurtii-radiodme i sikš voib tehta audiokirjutesen da kirjutada sidä möhemba. Sikš ku minä läksin kirjutamha ”Totališt diktantad”, minä pakičin tehta audiokirjutesen da kirjutin udmurtan diktantad toižel päiväl. Toivon, miše olen kirjutanu sen hüvin, sikš miše männuzil vozil minai oliba korktad ballad. Sulakun 20. päiväl minä ühtnin meiden universitetan üläopenikoiden konferencijaha. Sen suomalaiž-ugrilaižes sekcijas minä starinoičin ičein nügüdläižes tös: minä kändan venäkel’he vanhan ižoran kelen grammatikad, mitte oli kirjutadud ižoran kelel völ 1936. vodel. Siloi ižoran kel’t opetihe školiš kuti maman kel’t. Sen grammatikan terminologii om minun kurstön tem. Iče ižoran kel’ om üks’ Venäman suomalaiž-ugrilaižiš kelišpäi, om mugažo üks’ Leningradan agjan igähižiden vähäluguižiden rahvahiden kelišpäi. Kel’kandajad – ižoralaižed – eläba nügüd’ Kingiseppin da Lomonosovan rajonoiš. Heiden päkülä om Viistina (minä olin siš). Kelel pagižeb ei enamba, mi 150 mest. Äjäd ristitud, kenes valub ižoralaine veri, tahtoiba oppida sidä. Hö da kel’tedomehed, kudambad ei tekoi ižoran kel’t, ei voigoi el’geta ižorankelišt tekstad. Sikš minä radon sen känduses.
Sulakun 26. päiväl kävuin ”Totaline diktant”- lahjoičendale. Minä sain siš viž-arvznaman! Mugoižid ristituid om lujas vähä: kaikes Piteriš 6400 ristituspäi läz 80. Ceremonii Norištonteatras Fontankajogel oli organizoitud lujas hüvin. Meiden ”päorfograf”, Totaližen diktantan komissijan ezimez’ Piteriš S.V. Drugoveiko-Dolžanskaja lugi diktantan värtekstad, miččihe oli keratud ühtnijoiden kaikid ilosižed kulemižvigad. Lahjoičendan jäl’ghe hän iče allekirjuteli vägestajiden sertifikatoid. I tetpas, oliba hüväd lahjad.
Tahtoižin, miše oliži mugoine vepsänkelineki diktant. Diktuida sidä voiži Karjalan radios, a sen jäl’ghe panda se saitha. Kodvda ičtaze nikonz ei linne liigaks.