ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Maria Košeleva. Noriden vastuz Karjalan mas

Maria Košeleva

Noriden vastuz Karjalan mas

вепсский
Младописьменный вепсский
Paksus meiden lugendlehteses voib vastata kirjutesid tärktan rahvahiden probleman polhesen ičetundmusen da kelen kehitoitandas. Norišton täht vedetas erazvuiččed azjtegod, miččed om oigetud sen probleman pätandaha. Om tärged, miše nenihe azjtegoihe ühtnižiba nored ristitud, kudambiden mel’ völ kehitoitase, kudambile om kebnemb otta uzid tedoid da kudambiden päiš om lujas äi melentartuižid idejoid. I mi noremb se ristit, sid’ enamba hän voib otta mel’he, miše meletada.
Igähižil rahvahil om erazvuiččid problemoid, ozutesikš, Karjalas rahvaz ei kaiken el’gendab, miše olda miččen-se rahvahan ezitajan, teta sen kul’turan da kelen, om hüvä da tarbhaine azj. No meil om äi külid, miččiš völ eläba nored rahvahiden ezitajad, miččed opendaba ičeze kodikel’t školiš.
Jo toižen voden mugoižiden lapsiden täht Petroskoilidnas vedetas etnokul’turine lager’, miččen nimi omNoriden vastuz Karjalan mas”. Se om üks’ öbokan agjan parembiš projektoišpäi, miččen abul openikoid kuctas Venäman rahvahiden kul’turan, veroiden, keliden opendushe. Nece projekt om tehtud Rahvahaližen politikan ministerstvan, Petroskoin valdkundaližen üläopišton da Valdkundan lapsiden da norišton turizmkeskusen abul.
Lagerihe tuli kaks’ kümne viž openikad 8. da 10. klassoišpäi. Kaik opendaba suomen, karjalan da vepsän kelid. Ned oma lapsed Medvežegorskan, Kalevalan, Änižröunan, Oloncan da Sortavalan agjoišpäi. Tuliba lagerihe mugažo lapsed Petroskoin školišpäi.
Lapsiden täht oli tehtud melentartuine, tarbhaine openduz- da kul’turprogramm. Sihe mülüiba oppind- da projektoiden tegendan openduzčasud, kävund Rahvahaližehe muzejaha, sädaivastused Toivesebran ühtnikoidenke. Lapsed kävuiba Periodikapaindištoho da Kareliaradioda telekompanijaha, kus lapsile äjän starinoitihe uzištoiden erigoičusiš rahvahaližil kelil. Oli tehtud ekskursijoid lidnadme, erazvuiččed mastar’klassad, ajand Kinermakülähä da Karjalan kelen pert’hekaik nece varasti lapsid ühtes lühüdas nedališ. No paiči necidä lapsile oli tehtud ilotuzprogramm-ki – ”Turistine Karjalasportvänd, mitte lujas tuli mel’he heile.
Üks’ lagerin päpaloišpäi oli tehtud Petroskoin üläopištos, se jatkui koume päiväd. Lapsiden täht oli vaumištadud openduzprogramm ičeze kelen mödhe. oli jagatud nel’l’aha gruppaha: suomen kelen, karjalan kelen molembiden paginoiden da vepsän kelen opendajad openikad. Opendamha vepsän kel’t da kul’turad tuli viž neičukašt Änižröunaspäi, kaks’Šoutjärvespäi da koume Kalagespäi. ozutiba hüvid kelen tedoid da mahtoid. Opendajin oliba üläopišton Baltianmerensuomalaižiden keliden kafedran opendajad. Koume päiväd lapsed openziba ičeze rahvahan kul’turad da kel’t. Il’m openduzčasuiš oli lujas sebrmeline, se ei olend kuti paroil üläopištos vai urokoil školas, nikenele ei pidänd kirjutada kontrol’töid vai starinoita ekzamenad. Kaik oli melentartušt, ilokast, no kacmata sihe lapsed tarkašti, surel tahtol kundliba opendajid. Jäl’gmäižel päiväl ezitiba ičeze radon satused. tegiba melentartuižed ezitused opetud teman mödhe. Ken-se pajati, ken-se tegi lugendlehtesen da ozuti penikaižen teatrozutelusen, ken-se starinoiči ičeze rahvahan veroiš. Lop’vastusel jogahižel lapsel oli voimuz tundištadas ičeze sebranikoiden rahvahan erigoičusidenke, kundelta tošt kel’t da löuta ühtejiččed azjad.
Nece projekt om tozi lujas hüvä idei, tarbiž, miše se eläiži edemba-ki, miše antta meidentulijaleel’geta da teta kut-žo äi rahvahid meiden Venämas i mitte melentartuine istorii sil om. Lagerin avaiduz mäni 6. kezakud, A. S. Puškinan sündundpäivän. Filologižen fakul’tetan pämehen avaiduzpaginas oli mugoižed hüväd Puškinan sanad: ”Ristit da ma ei voigoi kehitoittas ilma arvostandata kodikel’he, rahvahan tradicijoihe da ezitatoiden muštho”. Nene sanad oma päivänteraližed. Mugoi ne pätegend oli lagerin tegijoil. Noriden vastuz Karjalan maslujas abuti sen tegemižes.