Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Kongressan rad mäni Suomen Lahti–lidnas

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Sergei Minvalejev, Kodima. № 7, (2016), с. 3

Kongressan rad mäni Suomen Lahti–lidnas
(вепсский)

Suomen Lahtilidnas 15.-17. kezakud mäni üks’ kaikid znamasižembiš azjtegoišpäiKaiken mirun suomalaižugrilaižiden rahvahiden kongress. Kongressan radho ühtniba kahtenkümnen kahten rahvahiden ezitajad Suomespäi, Estoniaspäi, Vengriaspäi da Venämaspäi. Ühtnikoid oli läz 550 mest: 170 ezitajad da völ 370 tarkištelijad. Necen voden kongressan tem oliSuomalaižugrilaižed rahvahad seižujannoks kehitoitusennoks”.
Vepsläižes delegacijas täl kerdal oli läz 30 mest, kudambiden keskes oli 10 ezitajad da 17 tarkištelijad. Sihe mülüiba erazvuiččiden kundaližiden sebroiden ezitajad, tedo- da sädaimehed, kul’tur- da openduzorganizacijoiden radnikad. Ühtnikoiden valičend ripui kundsebroiden pämehiden pätandaspäi, kacuiba kandidatoiden vepsän kelen da rahvahan kehitoitandan radho.
Ičeze tervhensanoil tervehtoitiba maiden pämehed-ki, kudambad mugažo tuliba kongressaha. Nene oliba Suomen Sauli Niinistö pämez’, Estonian Toomas Hendrik Il’vest pämez’, Anoš Ader Vengriaspäi, Venäman eziti ezmäine kul’turministerstvan Aleksandr Žuravskii varapämez’, kudamb lugi-ki Venäman pämehen tervhensanoid.
Kongressan pärad mäni sen toižel da koumandel päiväl temsekcijoil, niid oli viž: ”Suomalaižugrilaižiden da samojedin kul’turan da kelen kehitoitandan lendandan da kävutoitandan jäl’gestuz’”, ”Suomalaižugrilaine tedoavaruz’: kehitoitandan perspektiv”, ”Rahvahaline ühthižkund da valddaDemografi žed da migracijan processad. Vanhad da uded diasporad”.
Temsekcijoiden radoho surel tahtol da aktivižesti ühtniba vepsläižiden ezitajad. Suomalaižugrilaine tedoavaruz’: kehitoitandan perspektiv” – sekcijan laval ičezeTradicionaline suomalaižugrilaine joukvestišt nügüdläižes aigas” – dokladanke ezini Vepsän kul’tursebran ühtnik Jelizaveta Haritonova. Kareliateleradiokompanijan toimitai Larisa Čirkova eziniNügüd’läižed vähäluguižiden rahvahiden keliden kehitoitandan tehnologijad vepsläižiden ozutestme” ”Suomalaižugrilaižiden da samojedin kul’turan da kelen kehitoitandan lendandan da kävutoitandan jäl’gestuz’” – sekcijas. Venäman tedoakademijan karjalan keskusen Kelen, literaturan da istorijan institutan kel’tedon sektoran pämez’ Nina Zaiceva andoi ičeze sel’genzoitusen Larisa Čirkovan dokladannoks:
Vepsän kel’ ei kole, se vaiše kehitoitase toižeks.
Minei ei ole mel’he kulda, konz pagištas, miše vepsän kel’ pigai koleb. Minä olen korktad mel’t meiden noriš tundijoiš, olen korktad mel’t, miše Petroskoin universitetan üläopenikoil om voimuz kirjutada diplomtöd ičeze kodikelel, ved’ äjiš Venäman suomalaižugrilaižiš üläopištoiš diplomtöid kirjutadas vaiše venän vai anglian kelil, – sanui Nina Zaiceva kaikiden kuldes.
Kongressan radon aigas oli tehtud äi fotoozutelusid, suomalaižugrilaižil kelil painuz’tavaroiden da mul’timedian ozutelusid. Lahtilidnan päavoinirdal radoi kongressan jarmark, kus eziniba erazvuiččed suomalaižugrilaižed sädaisebrad. Erazvuiččil lidnan lavoil vedetihe Jean Sibeliusan da Harrvi Ahmasan muzikan koncertad, Ääninen–, Santtu Karhusebroiden, Ailu Vallesaamin repmuzikan tegijan koncertad.
Mugažo Lahtilidnas Suomalaižugrilaižiden rahvahiden kongressanke ühtes mäni völ üks’ muga kuctud Avaitud kongress, miččen pätegendan oli tehta avaitud da demokratižen valičesen päkongressale. Avaitud kongressal eziniba suomalaižugrilaižed aktivistad da ekspertad, a mugažo ned-ki, ken miččidme süidme ei voind ühtneda päkongressaha ičeze rahvahiden delegacijoidenke.
Temsekcijoiden radon satusiden mödhe oli tehtud kongressan rezolücii, miččiden pätandoiden tegendas pidäškandeb hol’t uz’ Suomalaižugrilaižiden rahvahiden konsul’tativkomitetan kund (senke voib tundištadas www.fucongress.org/viikongress/proektrezolyucii internetpoles). Sen kundan ühtnikoiden keskes vepsläižid ezitaba Zinaida Strogalščikova da Jelizaveta Haritonova. Tarbiž sanuda, miše kahtes kümnes nel’l’as vodes ezmäižen kerdan vajehtihe komitetan pämez’. Komi rahvahan Valerii Markovezitajan sijale tuli VII karjalaižiden suiman Valdakahan kundan Tatjana Klejerova pämez’.
Toine Kaiken Mirun suomalaižugrilaižiden rahvahiden kongress linneb vodel 2020 Estonian Tartulidnas.