Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Rahvazkeskeine dialog
Источник:
Kodima. № 7, 2016, с. 3
Rahvazkeskeine dialog
вепсский
Младописьменный вепсский
Jäl’gmäižes aigas mirus seižub lujas terav küzund, mitte koskeb igähižid rahvahid da niiden elod. Ühten mugoižiš da, voib sanuda, kaikiš tutabišpäi om Barencan Evro-Arktine region, mitte jagase äjihe gruppoihe, miččed tehleba erazvuiččid azjoid da pätaba erazvuiččid azjümbrištoid koskebad küzundoid.
Mö paksus kirjutim meiden lugendlehtesehe Barencan regionan da sen tegemižen polhe. Johtutam teile, neche sebraha mülüb Venäma, Ročinma, Suomi da Norvegii. Zinaida Strogalščikova starinoiči äjän Barencan regionan polhe da sen igähižiden rahvahiden radajan gruppan polhe. Sihe gruppaha mülüb 6 ühtnikad, kidambad ezitaba ičeze rahvahad – nencad, saamelaižed kaikiš Barencregionaha mülüjiš maišpäi da vepsläižed, kudambad eläba Karjalas. Kaks’ kerdad vodes sen gruppan ühtnikad keradasoiš miččes-se sijas suimaha da pagižeba holiš, miččed koskeba heiden rahvahid da heiden elotahod.
Sen voden ezmäižes poles mugoine suim mäni čomas Stokgol’m – lidnas semendkun augotišes. Neche suimaha tuli läz kaik gruppan ezitajad – Murmanskan agjan, Ročinman da Norvegian saamelaižed, üks’ ezitai nencoišpäi Narjan-Mar- lidnaspäi da vepsläižišpäi ezitajan olin minä. Vaiše saamelaižiden ühtnik Suomespäi ei tulend iče, no kaiken suiman aigan hän oli ühtes meidenke internetan kal’t. Kut-žo om hüvä, miše meil oma nügüdläižed tehnologijad!
Suim mäni lujas surel korktusel. Ei olend ližad, no sen-žo aigan kaik oli satusekast da melentartušt. Kucundbumagas oli äi küzundoid. Jogahižele ühtnikale tarbiž oli starinoita azjoiš, miččed tehtas heiden agjas rahvahan da kelen kehitoitandan poles. Kaik rahvahad hüvin ezitiba ičeze radod. Vepsläižedki starinoičiba ičeze satusiš. Ühten päazjoišpäi, mitte om lujas tärged Barencan regionan radajan gruppan täht om se, miše 2015. voden lopus Vepsän kul’tursebr sai tärktan Pamfi lovan kitändkirjeižen panendas ristitun oiktusiden da valdan kaičusehe. Lujas äjan tehtas meiden Karjalan mas vepsän kelen kehitoitandan da kaičusen täht. Se azj tuli mel’he toižile suiman ühtnikoile, hö tegiba äi küzundoid da sanuiba, miše meiden mahtišt oliži lujas tarbhaižen heiden täht, ved’ ei jogahižel rahvahal om muigoine hüvä da korged igähižiden keliden kehitoituz.
No om problemoid-ki, miččil jagoihe rahvahiden ezitajad. Jogahižel rahvahal da jogahižes mas ned oma erazvuiččed. Ozutesikš, Venäman saamelaižil om kalatusen problemoid. Ročinman saamelaižed lendaba küzundoid, miččed koskeba maiden oiktusid igähižiden rahvahiden täht. Norvegian saamelaižiden hol’ om siš, miše Norvegian valdmehišt ei tege ičeze velgusid muga, kut tarbiž. No meid ühtenzoitab se, miše mö voim pätta niid vaiše ühtes, jagadas mahtištol, antta nevoid toine toižile da tugeta toine tošt.
Völ suimas pättihe ken rahvahiden gruppaspäi mäneb erazvuiččihe Barencan regionan azjtegoihe, ken linneb sen gruppan ezitajan. Se oli muga nimitadud velgusiden jagamine. Suiman lopus ühtnikad tegiba tegendoiden planan tulijaks aigaks.
Tarbiž sanuda, miše rahvazkeskeine dialog om lujas hüvä da tarbhaine azj rahvahiden kehitoitandan täht. A völ paremba, konz se om ei vaiše rahvazkeskeine, no maiden keskes-ki, ved’ se andab levedamban kuvan mail’mas da enamba voimusid jogahižen ühtnikan täht. Kuni radaba mugoižed sebrad, kut Barencan Evroarktine region, da siš radaba lahjakahad da mahtajad ristitud, kudambile ei ole üks’kerdašt ičeze rahvahan elo da olod, sid’ meiden rahvahil linneb enamba voimusid eläda, kehitoittas da kaiken aigan olda korktal sijal meiden mirus!