Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Enarne ma vastsi adivoid

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Maria Filatova, Kodima. № 7, (2016), с. 4

Enarne ma vastsi adivoid
(вепсский)

Piterin agjan vepsläižel mal oli tehtud Enarne ma-praznik. Praznik zavodihe Terval-küläs 2. heinkud i jatkui toižel päiväl Enarves. Enarne ma om tetab vepsläine jogavozne praznik. Se varastadas, sikš vaumištadas. Täl vodel praznikale tuliba adivod Piterin agjan erazvuiččiš külišpäi da Karjalan susedmalpäi.
Terval-küläs praznik levitihe Jänišan pöud-sijas. Tehuden kahtes poles oli pandud möndsijad. Sigä voi ostta tohesižid, puižid, savesižid muštlahjoid da kodikaluid, kangad, mugažo vepsläižid paštatesid da vepsläine olut. Tägä-žo oli tehtud töpaja, kus opetihe tehmaha tätüižid kanghaspäi da bobaižid savespäi. Läheli möndrivid oli pandud čibud. Se oli todeks armaz lebusija. Surel ihastusel čibuihe lapsed da sugupol’v-ki. Praznik zavodihe scenal. Sigä kellotiba savesižed kelloižed, i pičuižembad praznikan pajanikad, lapsed Ajuškifol’klorsebraspäi tervehtoitiba tulnuzid adivoid. Jäl’ges čomad neiččed ozutiba kargun poimdud ezipaikoidenke. Praznikan vediba Tatjana Klimova da Ol’ga Gerasimova. nimitiba kaik praznikan pajosebrad, pajanikoid i kucuiba niid ühthe karghu. Kaik pajanikad astuiba läbi praznikaližes verajas, a lapsed putkotiba heid jüväl. Nece oli todeks čoma astund: läz vitkümned pajanikad vepsläižiš sädoiš pajatades vediba horovodan vihandal normudel.
Sid’ scenal sanuiba tervhensanoid valdmehed, kudambad tuliba Piterišpäi, Petroskoišpäi, Pöudospäi da Alehovščinaspäi. Praznikad jatksiba viden klassan openikad, Vepsänočkakel’kursoiden openikad. ozutiba scenkad vepsän kelel. Kogonaižen päivän scenal kargaitihe da pajatadihe. Pajoil ihastoitiba adivoid Vepsän pajoda Varastapajosebrad Boksitogorskan agjaspäi, Šoutjärven hor, Kodimakargsebr Piterišpäi, pajanikad Nemžalpäi.
Vepsän pajosebr tuli Arskahtišpäi. Sen pajanik Nina Galkina sanui: ”Meid tuli 7 mest. pajatam meiden rahvahan pajoid. Niid pajatiba meiden mamad, babad. Tegem iče-ki pajoid: kändam venän kelespäi vepsän kel’he. pajatam jo enamba 10 vot. Tämbei pajatam vepsläižid pajoid, tobjimalaz živatoiden polhe, ičemoi röunan polhe. Om veslembid pajoid, om-ki tuskpajoid”.
Praznikan temaks oli valitud vepsän rahvahan endevanhoid verod da primetad. Scenal lugetihe vepsläižid muštatišid, starinoid, sanutihe ozoitesid. Adivoile taritihe ozaita miččil heinil da änikoil om täutud havadoižed. Mugažo adivoiden täht oli tehtud aukcion. Sen tavaroin oli heintätüine, bobainelämbituz, oluden vädr, vauktoid kuivbabukoiden puzu.
Praznikaks Tervalkülän muzei vaumiči uden ozutelusen. Sigä oli ezitadud noriden taidehpirdajiden 27 kuvad. Kaik kuvad oli pirttud kezal külän čomiš tahoiš.
Toine praznikan päiv oli tehtud Enarves. Uz’ külän kul’turpert’ kerazi äi adivoid. Heid vastsi vepsläine emäg da pertinižand. Praznikan vedäjad, Enarven eläjad ozutiba kacujile Savesine poigvepsläižen sarnan.
Kaks’ praznikan päiväd oliba ilokahad, veslad. Ned jätiba lämid mujuid kaikuččen adivon henghe i taht tulda vepsän male toižel-ki vodel.