Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Kaks’ tedotöd vepsän kelen polhe
Kaks’ tedotöd vepsän kelen polhe
вепсский
Младописьменный вепсский
EZISANAD
Vepsänkel’ ičeze istorijas peitäb äi erazvuiččid ozoitesid .Erased suomalaižed tedomehed kucuiba sidä baltianmeren –suomalaižeks sanskritaks , sikš ku se om kaičenu erasid vanhoid prakelen pirdoid .Sikš hö tegiba äi tedomatkoid vepsläižiden elontahoihe keradamha kel’materialoid .Nenid matkoid hö zavodiba tehta jo XIX voz’sadan augotišespäi .Pol’tošt voz’sadad , i eskai enamba-ki , vepsän kel’t oppitihe Finl’andias , i oli kirjutadud äi tedotöid vepsän keles , mi ühtenzoiti niid vepsän kelen suomalaižeks oppindtedoškolaks .
Vepsän kelen oppimine Venämas zavottihe vaiše XX –voz’sadan keskaigan .Venämas-ki om nügüdläižeks aigaks keratud sur’ vepsänkeline magnitofonpaginoiden kollekcii , mitte kaičese Petroskoin Kelen , literaturan i istorijan institutas .Sid’ om tehtud i paindud vodel 1972 raritetine Vepsän kelen paginvajehnik , om kirjutadud äi erazvuiččid tedotöid , mi andab voimust kucta institutad mugažo erazvuiččeks vepsän kelen oppindtedoškolaks .Suomalaižen i venälaižen vepsän kelen oppindtedoškoliden pohjal nügüd’ om zavot’t’ud vepsän kirjkelen kehitoitand , mihe mö sidom vepsän kelen i rahvahan udessündutandan toivoid .
RIHO GRÜNTHALIN KIRJ ”VEPSÄN KIELIOPPI ”
Finl’andias melentartuz’ vepsän kel’he , mitte augotihe XIX –voz’sadal , ei sambund .Vepsänkelišt tedoškolad neciš mas ohjandab nügüd’ tetab kel’tedomez’ , Hel’sinkin universitetan professor Riho Grünthal .Hän ühtes ičeze openikoidenke om tehnu äi tedomatkoid vepsän male i om tutab äjile vepsän man eläjile .Enamba kaiked hän sebrasti vepsäkeližen runoilijanke Nikolai Abramovanke i hänen mamanke Maria Aleksejevnanke Ladvaspäi (Piterin agj ).Hän oli sigä ei üht kerdad , eli heiden kodiš , kerazi kel’materialoid , pagiži ristituidenke , oppi Ladvan külän paginan eričusid .A eläjad nägiba hänen melentartust heihe i heiden paginaha i hüväl melel avaižiba hänele kelen peitusid .Sen ližaks professor Grünthal tegi matkoid toižihe-ki vepsläižiden elosijoihe , miše voiži rindatada paginoid , tehta ühthevedoid kelen kehitoitandas , sen äjiš poliš , endustada vepsän kelen tulijad aigad , abutada tedoühthevedoil ližadamha vepsän kelen elopäivid , a voib olda , löuta mugoižid uzid teid , miččed voiba veda kel’t i rahvast udessündutandaha .Ved’ om muga kibed südäimel meile , vepsläižile , konz vähäluguižiden rahvahiden kelid kuctas pol’kolijoikš kelikš endustaden niiden kadondad man mez’kundaspäi .
Ičeze tedomatkoiden pohjal Riho Grünthal kirjuti tedotön ”Vepsän kielioppi ” (om paindud 2015 voden lopus ).Ezipaginas hän kirjuti kirjan päazjas : antta vepsän kelen ühthišt nägemust , miše se voiži olda mugoižen openduzabukirjan kaikile , ked tahtoiba tedištada enamba vepsän keles , sen istorijas i nügüdläižes olendas , sen kehitoitandprocessoiš , miččed tuliba sil’mnägubale siš aigaspäi , kut zavodihe vepsän kelen tedo-oppimine .Oli pandud mugoine-ki azjtego , miše avaita vägevad venän kelen painandad vepsän kel’he , ozutada necen painandan jäl’gid kelen kaikiš poliš .Nenid azjtegoiden oppimižid abutiba tehta vepsän kelen paginoiden rindatused i mugažo ned tedotöd , miččid tegiba aigemba toižed tedomehed i ezmäi kaiked tetab suomalaine kel’tedomez’ Lauri Kettunen , kudamb ičeze aigan tegi pit’kid matkoid vepsän male , eli hätken sigä , miše opetas pagižmaha vepsäks , tundištadas vepsläižiden eloveroidenke , eskai okt’abrskijan revol’ucijan aigan hän eli suvivepsän mal .
Riho Grünthal oti kaik nene tedotöd homaičushe i ližaten ičeze kacegid kirjuti uden tedotön vepsän keles .Hänen tedotös om avaitud lugijale kaik kelen poled : om tehtud vepsläižiden vanhan istorijan obzor , nimitadud sen opppindproblemad , ozutadud nügüdläine kelen olend küliš , lat’t’ud vepsän kelen rindatamine toižihe baltianmerensuomalaižihe heimkelihe , todud sil’mnägubale kelen fonetižed , morfologižed , sintaksižed pirdad .Kirjan lopus voib löuta kelen ozutesid kaikil paginoil .Riho Grünthal om otnu homaičushe mugažo vepsän kirjkelen problemoid i pirdoid sidodes niid kelen kehitoitandaha .Voib jonoštada , miše hänen tedotö om ani tarbhašt vepsän kelen oppimižes , sen kirjkelen tegemižes kaikiden täht , ken tahtoib opeta necidä vähäluguižen rahvahan kel’t .Se om tärged mugažo suomalaiž –ugrilaižen tedomirun täht , sikš ku avaidab kaikile nügüdläižen vepsän kelen kehitoitandan problemoid .Minä tahtoižin ozatelda professorad Riho Grünthalid necen tärktan kirjan painandanke .Se om ani tarbhašt kaikile , ken tahtoiži opeta i oppida vepsän kel’t , toižid heimkelid rindataden vepsän kel’he .
HEINI KARJALAIŽEN KIRJ ”YHTEISÖT KONTAKTISSA , SYSTEEMIT MUUTOKSESSA ”
Tahtoižin kingitada homaičust sihe , miše professor Grünthal sirdäb melentartust vepsän kel’he ičeze openikoile .Hel’sinkin universitetas voib kulda hänen lekcijoid vepsän keles i sen kehitoitandan istorijas .Nene lekcijad oma mugoižed melentartuižed , miše vepsän kelen opendushe ühtneb äi üläopenikoid .Necen voden kezakun 11.päiväl Oulus oli tehtud vepsän materialan pohjal tedodoktoran dissertacijan polestand , miččele putuin minä-ki .Sen hengen oli Heini Karjalainen , kudamb oli ühtnenu äjihe tedomatkoihe vepsän male , miččid tegi Riho Grünthal , om pannu äi väged ELDIA :n projektaha , miše ozutada vepsän vähäluguižen rahvahan kelen problemoid , sen sambumišt vepsläižes mez’kundas i mugažo erazvuiččid udessündutandan mahtoid nügüdläižiš elo-oloiš .Heini om kirjutanu erazvuiččid tedostarinoid i ühtenzoiti niid ühthe tedokirjaha ”Yhteisöt kontaktissa , systeemit muutoksessa ” (”Mez’kundad kontaktiš , sistemad vajehtuses ”), miččen problemoid eziti-ki Oulun universitetas polestandan aigan .Dissertacijan päproblem oli siš , miše oppida i ozutada vepsän kelen indefi nitižiden pronominoiden istorijad , kus enamba kaiked tundub venän kelen painandad .Vepsän kelen pronominad i niiden istorii johtutadas erazvuiččiš tedotöiš , no lophusai ned ei olgoi völ oppidud .Heini om keradanu kel’materialoid eläbas vepsän kelespäi , mugažo rindatuseks om kingitanu homaičust toižihe tedotöihe .Voib jonoštada , miše hot’ pronominad om üks’ pala nimiden morfologijaspäi , niiš om äi eričusid i eroid toižiš nimišpäi – substantivišpäi , adjektivišpäi , numerališpäi .Nene problemad oma tärktad kelen täht i kelen oppimižen täht .
Polestandan azjtego oli ani tärged , jüged i pit’k .Polestandištundan vedi Oulun universitetan professor Harri Manttila .Opponentan oli tetab tedomez’ , Hel’sinkin universitetan docent Janne Saarikivi .Polestandištundan aigan hän tegi äi küzundoid Heini Karjalaižele hänen tedotön materialan i kacegiden pohjal .Hot’ vepsän kel’t oppidas jo enambad kaks’sadad vot , kelen istorijas om äi peitusid , miččid ei uddainus völ avaita i tarkištada lophusai .Nece tuli sil’mnägubale Heini Karjalaižen-ki polestandištundal , konz tulijad kuliba Jänne Saarikiven küzundod i Heinin vastandoid .Nece tegi polestandad ani melentartuižeks kaikiden täht , ken oli zalas .Tundui eläb melentartuz’ kel’he , sen kehitoitandaha , nügüdläižihe problemoihe i niiden sidondaha kelen istorijaha .I hot’ jäi erasid küzundoid , miččihe oli jüged antta vastusid , minä voin vahvištoitta , miše vepsän kelen oppimižen istorii om tehnu völ haškusen edehepäi , i nece om ani tärged i vepsän kelen täht , i kaiken kel’tedon täht , sikš ku om avaitud völ üks’ lehtpol’ kelen oppimižes .Völ tahtoižin kingitada homaičust sihe , miše Heini Karjalainen , om kävutanu ičeze vepsän kel’mahtoid kirjas-ki .Hänen tedotön augotišehe om pandud vepsänkeline lühenduz , mitte , ku se om pandud tedotöhö , kuti lendab kel’t toižele pordhale mez’kundas i tedomirus .Eskai hänen prazniklongin menülistale , mitte oli jäl’ghe ištundad , oli sömiden nimid vepsän-ki kelel .I völ tahtoižin toda sil’mnägubale ühten ani tärktan azjan : Heini omišti ičeze kirjan vepsläižen runoilijan Nikolai Abramovan muštho .Om ani žal’ , miše nece lahjakaz runoilii , kudamb tegi vepsläižen literaturan tetabaks suomalaižes mirus , om lähtnu toižehe mirhu muga teravas , vaiše 55–voččen .No mušt hänes ei sambu , i Heini vahvištoiti sidä völ enamban .
Heini Karjalažen dissertacijan ohjandajin oliba professorad Harri Manttila , Riho Grünthal i Helena Sulkala .Voib sanuda heile kaikile äi spasiboid mugoižes lahjakahas openikas i miše heil om eläbad melentartust vepsän kel’he .
No lämembad sanad i ozatelused minä oigendan ezmäi kaiked Heini Karjalaižele .Hän ičeze teraval melel , ičeze naprindal i mugažo ičeze lämäl hengel kingiti homaičust völ kerdan vepsän kel’he , toi sen problemoid tedomirun sil’mnägubale .Sured spasibod kaikile Heinin ohjandajile i nevojile , ked abutiba avaita Heini Karjalaižele hänen tedokirjas vepsän kelen peitusid .
Kaks’ tedotöd vepsän kelen polhe
вепсский
Младописьменный вепсский