Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Maria Košeleva. Eläm ühtes čomas mirus
Maria Košeleva
Eläm ühtes čomas mirus
вепсский
Младописьменный вепсский
Kaiken
mirun igähižiden rahvahiden muzik , taideh , teatrda kargud , noriden lager’ , vastused da mastar’-klassad artistoidenke , lapsiden festival’ , seminarad , fil’moiden kacund da literatur – kaik nece om Riddu Riđđu – festival’ , mitte jogahižel vodel vedetas pohjoižes Norvegian mas , penes Manndalen – küläs .Täl kerdal se mäni 14.-16.heinkud .
Edel ku starinoita siš , kut nece azjtego mäni täl vodel , johtutam vähäižen sen istorijad .Kut äjil-ki igähižil rahvahil XX-voz’sadan lopus Norvegian saamelaižed aktivišti kaičiba ičeze oiktusid , sen aigan saamelaine kel’ tegihe Norvegian pohjoižpolen Kaf’ord (norv .Kåfjord )-kommunan toižeks oficialižeks keleks .Noriden saameleižiden jouk saamelaižiden kundaližiden sebroiden abul 1991.voden lopus tegiba Norvegian randištsaamelaižiden kul’turan festivalin .
Hilläšti nece festival’ tegihe pohjoižen igähižiden rahvahiden festivalikš : programmaha ühtniškanziba toižed-ki rahvahad .Voziden sirttes festivalihe tuleškanziba kaiken mirun igähižiden rahvahiden kul’turan ezitajad , mi jatktase nügüdehesai-ki .
Tobjimalaz festival’ vedetas heinkun keskes da jatkub koume päiväd .Paiči čomad muzikad festivalin adivod voiba kävuda möndsijaha , kus mödas erazvuiččiden rahvahiden tradicionaližid sädoid , čomitesid , vändimid da äi tošt .Hö voiba tundištadas toižiden rahvahiden kul’turanke kactes melentartuižid fil’moid , koncertoid , karguid , mändes erazvuiččihe tarbhaižihe eskai politižihe mastar’-klassoihe , voib tulda miččen-se rahvahan tradicionaližehe kodihe da mujada sen rahvahališt sömišt .Ühtel sanal – festivalil om kaik , miše hüvin tundištadas rahvahiden kul’turanke .
Om völ üks’ tarbhaine da tärged azj – festivalil kaiken igän tehtas lapsiden da noriden lagerid .Niiden täht kaiken aigan om lujas melentartuine programm , sikš niken norištospäi ei tule festivališpäi hubas meles .Nored el’gendaba , kut om hüvä olda igähižen rahvahan ezitajan , kut äi om rahvahid meiden mirus , kut äi azjoid voib tehta ičeze rahvahan kul’turan kaičendan da kehitoitandan täht .
Täl kerdal festivalil oliba saamelaižiden ezitajad Venämaspäi , Norvegiaspäi , Suomespäi da Ročinmaspäi , mugažo paiči saamelaižid oliba vepsän , nencoiden jukagiriden ezitajad Venämaspäi , Kanadan da Grenlandian igähižed rahvahad .Se oli lujas läm’ , melentartuine da tarbhaine aiganmänetand .Ezmäine päiv oli joudajan , kaik ristitud voiba tundištadas toine toiženke , kacta sijad da kävelta čomiden korktoiden mägiden keskes .Toižel päiväl zavodihe iče programm , homendesel oliba melentartuižed mastar’ - klassad .Ezmäižel päiväl ned oliba kuti teoretižed , norišt pagiži ičetundmusen polhe , starinoiči mi nece om , kut kehitoitta necidä , kut tarbiž kaita ičeze rahvast da mitte situacii igähižidenke rahvahidenke om heiden eländsijoiš .Toižen päivän mastar’-klassal norišt openzihe pajatamha saamelaižid joikid , tedišti äjan joikiden istorijan polhe da siš , kut oikti tarbiž pajatada niid .Se oli lujas melentartušt , sikš ku kaik pajatiba , se abuti kaikuččele rižada ičtaze joudajan .Koumanden päivän norišt mugažo kargaiži da pajati , no sil kerdal Maija-rahvahan pajoid da karguid .Se oli ilokast , jogahine ristit ladi väta Maijan rahvahan vändimel vai pajatada pajod , vai eskai kargaita pažagas ümbri .Kaik nagroiba da jagoihe toine toiženke hüväl melel da elovägel .
Lujas suren spasibon tarbiž sanuda kaikile festivalin tegijoile , sikš ku mugoižed azjtegod abutaba ristituile el’geta ked hö oma , tundištadas rahvahiden kul’turanke da elonke , levenzoitta ičeze tedod .Čoman pohjoižen londusen keskes , hüvidenke da melentartuižidenke ristituidenke om mugoine hüvä voimuz täuttas elovägil , tüništuda da sada äi ilokahid melid , el’geta , miše kacmata erazvuiččihe rahvahuzihe kaik mö olem ühthižed , kaik mö eläm ühtes čomas mirus !
Eläm ühtes čomas mirus
вепсский
Младописьменный вепсский