Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Maria Filatova. Vauktan vesin starinad
Maria Filatova
Vauktan vesin starinad
вепсский
Младописьменный вепсский
Harvoin
vasttad ristitun , kudambanke rižad ičtaiž , kuti tö olet jo amu läheližed sebranikad , kudambanke ed meleta igän eros , kudambal adivoiš oled kuti kodiš .Naku mugoižid melid jäti meile vastuz Šoutjärven lapsiden päivkodin holetajanke Ol’ga Kokorinanke .Mö mänetim Ol’ga Vasiljevnanke kogonaižen päivän : olim hänenke radol da kodiš , joim čajud kagrkürzidenke da kacelim fotoid .Meil om tulnu läm’ da kodikaz pagin – ozakahas elotes , lapsiš da perehes .
– Ole hüvä , starinoiče , kus oled rodnus ?
– Mina olen sündnu Toižeges . Sigä nügüd’-ki eläb minun mamoi , papad jo amu ei ole eläbad .Papa oli lujas hüvä mez’ .Milai perehes oli vaiše kaks’ last : poig da tütär – mina .Mina olen vanhemb .
– Miččed muštlotesed nügüd’ tuleb pähä laps’aigaspäi ?
– Mina muštan , konz olim lapsed , meiden kazvatajil oli äi živatoid . Muštan , miše posadan kaikuččes perehes pidetihe živatoid : oli lehmid , vazoid , sigoid , lambhid ,
kanoid-ki .Sömižed stolal oli ičeze .Mina tähäsai muštan baboin kürzid maidota .Muštan , kut baboi paštoi niid hilil .Lujas ned magukahad oliba .Mina mugažo nügüd’ paštan kürzid , vaiše plital .
– Radad nügüd’ lapsiden päivkodiš . Amu-ik ?
– Mina radan päivkodiš jo 31 vot . Keväz’kus täudub 31 vot .Aig jokseb lujas teravas , ei sa sil’mäl čihotada .Konz zavodin rata oli mugoine mel’ , miše en radaškande lapsidenke .Oli lujas löuläi .Lapsid oli lujas äi .No olen hargnus .Läksin mehele .Rodin kaks’ last .Vozil 1990 oli lujas jüged aig , pidi rata , ei sa nikuna lähtta .Muga i hargnu , radan tähasai .No lapsed minai oma hüväd , i rad om hüvä .Nügüd’ om mugoine aig – tegihe parembaks .
– Koumeskümnes vodes , nacein , kazvatid äjid lapsid ?
– Nene lapsed , miččed oma minai päivkodiš , hö oma lapsed , kudambiden kazvatajid mina mugažo kacuin . Mina olen ihastusiš , mise hö jäiba tänna elämaha , radaba tägä i heil oma perehed .
– Om-ik sadikos vepsän kelen urokoid , pagižedik vepsäks lapsidenke ?
– Nügüd’ vepsän kelen urokoid vedäb Oles’a Anušenkova . Kaks’-koume kerdad nedališ hän opendab lapsid vepsän kel’he .
– Midä meletaba sen polhe lapsiden kazvatajad ? Ei-ik ole mugoižid , ked oma vasthapäi ?
– Ken-se om ihastusiš , miše oma meil vepsän kelen urokad päivkodiš . Toižile om üht kaik .No lapsed voiba pagišta , heid voib opeta .Mö hüvin radoim Oles’anke männuzil vozil : hän pagiži vepsäks , mina pagižin , lapsed pigai otiba mel’he meiden kelen .Oli hüvä satuz .Nügüd’ nene lapsed opendasoiš jo školas .
– Tedad-ik om-ik hot’ üks laps’ vepsläižes Anižröunas , ken pagižeb vepsän kelel perehes , otab kel’t kazvatajilpäi ?
– Mina en mušta mugoižid perehid . Nacein , ei ole .Minä paksus oleskelen Toižeges .Minai om äi sebranikoid Šoutarves da Kaleiges .Tedan , om mugoižid perehid , miččiš molembad – ak da mužik oma vepsläižed .No hö ei pagiškoi lapsidenke , lapsed ei tekoi vepsän kel’t .Nece om paha .En teda , midä voiži tehta .Mö olem kadotanuded meiden kelen .No mina lujas tahtoižin , mise rahvaz zavodihe pagišta vepsäks ičeze lapsidenke da vonukoidenke .Mina iče naprin pagišta ičemoi lapsidenke , konz lapsed oma kodiš vai Skaipan mödhe zvoniba meile .
– Ol’ga Vasiljevna , teil om čoma , vahv pert’ , nägen , miše hengen panid sihe .
– Nece pert’ meile anttihe , konz minun mužik Ser’oža radoi sovhozas . No siš pidi tehta remontad .Zavodim hilläšti tehta .Kaik om ičemoi vägil .Jüged oli aig .Šoutarven sovhoz saupsihe , živatoid riktihe , mašinoid mödhe .Hätken mužikad posadas radota oliba .Hüvä , miše meiden mal oma karjerad .Nügüd’ rataze .No rad om lujas jüged .
– Lapsed eläba jo eriži , muga-ik ?
– Lapsed kaznuded jo sured . Eläba edahan .Poigal L’ošal om ičeze jo pereh .Hö eläba Suomes .Žen’a-tütär mugažo eläb Suomes .Paksus ajelese meidennoks , mö ajelem sinna .
– Miččen mamoin olid ?
– Mina voin sanuda , mise olin strogijan maman . Pidin kädes molembid .L’ošale dostavalos’ .Hän oli vanhemb .L’ošale , siks mise hän om priha da völ vanhemb , ka hänele pidi äjan abutada kodid mötö .Meil oli lehm , pidi äjan kandišta vet .Veden kandišim jogespäi , a jogi oli mäthan al .Hered pidi lujas äjan heitta tanhalpäi .Hän privik neche radoho i zavodi daže tilkaita lehmän .Žen’a oli tark neičukaine , hän openzi kaik urokad , käveli horha , muzejas oli kodiröunan kružok , hän käveli sinna , mugažo muzikškolha käveli , openzihe akkardional vändmaha .Hän sportsekcijaha käveli .Kodiš ei olend aigad hänel midä-se tehta .Hüvin hän openzihe .Muga hö oma lujas hüväd lapsed .
– Navediba-ik hö toine tošt ?
– Toine tošt lujas navediba . No konz oliba lapsed lujas toratihe kodiš .No muštan , konz oli jüged aig i ku kodihe todhe mitte-ni mageduz , ozutesikš šokoladkan , ka L’oša ei sönd üksnäze , varasti , konz sizar tuleb kodihe , mise jagatas hänenke .
– Kut ozaižihe muga , miše poig da tütär eläba nügüd’ Suomes ?
– L’oša lujas aigoiš läksi kodišpäi . Hän läksi Suomehe opendusele .Žen’a koumandes klassas putui olimpiadale , oti ezmäižen sijan .Heile lahjoitihe matk Suomehe .Hän läksi i putui elole Lasse Rantalan pereheze .Lassel om vepsläižid jurid Šimjärvespäi .Lasse hüvin tedab kaik vepsläižid sijoid , pagižeb vepsäks , lugeb Kodima-lehtest .Konz Ženja tuli kodihe , ka voiki , lujas tahtoi tagaze .Lasse zavodi ajelta meidennoks .Konz-se Lasse oli adivoiš mijal , hän tariči L’ošale tulda Suomehe opendusele .L’oša päti ajelta .
– Äjak vot hänele oli siloi ?
– Školan jäl’ges hän ajoi Suomehe . Hänel oli mugoine vahv taba , hot’ oli jüged hänele Suomes , verhal mal , kus ei olend sebranikoid , pidi pagišta verhal kelel .No kaik-se openzihe , löuzi radon i jäi sinna .Žen’a mugažo eläb Suomes .Paksus nähttaze toine toiženke .Hüväd lapsed minai oma kaznuded .
Lämäs , kodikahas Kokorinoiden pertiš pagin joksi hotkas da kebnas .Ol’ga Kokorina om hüvä kodin emäg , čoma naine , laskav mamoi da jo baboi-ki .
Vauktan vesin starinad
вепсский
Младописьменный вепсский