Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Galina Baburova. Karjalan uded vezad
Galina Baburova
Karjalan uded vezad
вепсский
Младописьменный вепсский
Männudel
nedalil oli Karjalan vadkundan päiv .Viž vot tagaze se oli pättud praznuita erazvuiččiš valdkundan lidnoiš .Praznikan ”ižandan ” jo oliba Präža , Kondopoga , Sortavala da Kostomukša .Täl vodel praznik mäni Oloncas – čomas , endevanhas lidnas .
Hüvä sä lujas ihastoiti praznikan adivoid .Rahvaz om jo väznu vihmakahas kezaspäi .Päiväine lahjoiči ristituile hüväd mel’t ani homendesespäi .
Oloncaha Karjalan valdkundan päiväle tuldhe ei vaiše susedlidnoišpäi , oliba ristitud Arhangel’skaspäi , Piterišpäi , eskai Barnaulaspäi .Kenen-se täht Olonec om kodima , ken-se muite navedib matkata da kacta meiden suren man erazvuiččid melentartuižid sijoid .
Praznikan programm oli eripoline .Kaikutte voi löuta midäse melentartušt ičeze täht : kundelta muzikad , kargaita , ühtneda erazvuiččihe mastar’-klassoihe , mujada rahvahališt sömäd , panda päle rahvahaližid sädoid , väta rahvahan vändoihe , kundelta tedomehiden lekcijoid lidnan istorijas .Oloncan keskuses oliba mastariden möndsijad .Sigä voi ladida tehta astjoid savespäi vai kacta sepän radod .Meiden Periodika-paindišt da Karjalan rahvahaline kirjišt ozutiba kirjoid rahvahaližil kelil , karjalaižiš kirjutajiš , runoilijoiš da Karjalan lidnoiden istorijas .
Čičiliušku-tätüteatr ozuti karjalankeližen spektakl’an Koiriden Kalevalas .
Oloncan kul’turpertiš oli tehtud ozuteluz , miččel kaikutte Karjalan region ozuti ičtaze .Kense toi sömišt da jomišt (pirgoid , kalad , marjkeitosid da koivvet ), ken-se ozuti , mittušt kived sadas heiden sijoiš .Ozutesikš , Kalevalan agj toi tervehtoituzpačakod .Sel’genzoitihe , miše Kalevalan mas om sija , kus voib sada tarbhašt tervhuden täht pačakod .Kaikuččele regionale om midä ozutada adivoile .Sigä-žo , kul’turpertiš , oli ezitadud uz’ monet , miččel om kuvatud Oloneclidn .Sen tiraž om viž millionad .Pigai kaikutte voib löuta se ičeze kukros .
Praznikan aigan mäni Karjalan norišt - suomalaiž-ugrilaižen noriden mehiden festival’ .Sil pauklahjoitihe norid mehid , kudambad vägestiba viktorinas vepsän , karjalan da suomen rahvahiden da keliden tedoiš .Viktorinaha vepsän rahvahan polhe ühtni 18 mest .Vägestajaks tegihe Petroskoin universitetan üläopenik Darja Hil’ .
Lopihe festival’ koncertal .Sil eziniba tetabad Karjalan karg - da pajokollektivad , mugoižed kut , ”Toive ”, ”Karjala ”, ”Noid ”, ”Sattuma ”, ”Skylark ”.Oli niiden keskes nor’ kollektiv , mitte sündui vaiše voz’ tagaze .Sen nimi om ”Kajahuš ”.Kollektivan ohjandajad oma nored neiččed – Jana Lorvi da Aleksandra Solovjova .Om hüvä , miše norištos eläb melentartuz’ rahvahan kul’turaha .Festivalil voi nähta äi lahjakahid norid mehid .Praznikan tegijoil oli taht ozutada , miše Karjalan eläjile om mil ülendadas , miše meil om bohat ma da čoma rahvaz , a päazjan – meil om mahtokaz melekaz norišt , miččespäi rippub valdkundan tulii aig .
Toižel kerdal Karjalan valdkundan päiv mäneb Belomorskas , sid’ – Medvežjegorskas da Petroskoiš .
Karjalan uded vezad
вепсский
Младописьменный вепсский