Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Rahvaz da valdmehed pagižiba teraviš azjoiš

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский

Источник: Maria Košeleva, Kodima. № 6, (2017), с. 4-5

Rahvaz da valdmehed pagižiba teraviš azjoiš
(вепсский)

VENUJAN KIVEN ALLE VEZI EI JOKSE
Karjalan valkundas mäni sur’ kaks’päiväine seminarpraktikumIgähižiden rahvahiden oiktusiden zakonoidentegend.
Todenzoitusen praktik da ühthižtön perspektivad”. Seminar oli tehtud Barencan ühthižtön aigan da, tarbiž sanuda, miše nece oli ezmäine azjtego mugoižel korktudel. Pätegijoin oliba Vepsän kul’tursebr da Karjalan Rahvahaližen politikan ministerstv.
Seminaraha ühtni läz 70 ristitud kut Karjalaspäi, muga toižiš-ki regionoišpäi, eskai Suomespäi-ki. Nene oma tedomehed, erazvuiččiden sebroiden da valdmehišton ezitajad Jakutia- da Komivaldkundoišpäi, Murmanskan, Vologdan da Piterin agjoišpäi. Seminaran ezmäine päiv jagoi kahthe palaha: plenarine ištund Igähižiden rahvahiden oiktusiden mödhe da diskussiiBarencan regionan ühthižrad”, miččen moderatoran oli Suomalaižugrilažiden rahvahiden konsul’tativižen komitetan pämez’ Tatjana Klejerova. Tägä pagištihe Ezmäižen Barencan regionan rahvahiden sammitan küzundoiš. Igähižiden rahvahiden tugikeskusen ühtnik Aleksei Cikarev starinoiči, mikš karjalaižed ei olgoi Barencan regionan radgruppas da sanui, miše tegeba kaiken, miše putta sihe. Jelizaveta Haritonova starinoiči sammitan polhe, sen satusiš da pätusiš.
Tervhensanoidenke ezini Rahvahaližen politikan ministr Andrei Manin. Hän sanui, miše nece seminar levigandeb rahvahiden ühthižtöd da linneb satusekahan. Sid’ tervehtoiti adivoid Verazmaiden azjoiden ministerstvan Karjalan ezitajan varapämez’ Daniel’ Marcenjuk. Zinaida Strogalščikova starinoiči vepsän kul’tursebran rados edel Karjalan jubilejad.
Tervhensanoi-den jäl’ghe oli plenarine ištund. Sil pagištihe problemoiš, kudambad koskeba vähäluguižiden igähižiden rahvahiden Venäman da keskmäšt zakonantegendad. Tägä eziniba tedomehed da valdkundan ezitajad. Natalja Novikova oli sen palan moderatoran, hän mugažo starinoiči etnologižen ekspertizan polhe, miččes holduba nügüd’ äjäd igähižed rahvahad. Hän starinoiči jügedusiš, miččed om sidotud sihe. Mihail Todišev hüvin starinoiči zakonantegendoiš da sen polhe, miše neciš azjas om lujas äi problemoid meiden valdkundas. Händast tugezi jurist Moskvan korktan ekonomikan školan Vladimir Kr’ažkov. Hän sanui, miše ristitud pagižeba kaiken aigan neniš-žo azjoiš, no ei tehkoi nimidä, ei ole nimittušt jüväd zakonantegemižes. Rahvahiden azjoiden federaližen agentstvan ezitai Kirill Kondrašov starinoiči agentstvan rados, hänen ezitusen polhe hänele tehtihe äi küzundoid, no niken ei sand tarbhašt vastust niihe.
Neniden ezitusiden jäl’ghe zavodihe, voib sanuda, tärged päivän palaPlenarine ištund. Ištundaha ühtniba Mihail Todišev, Vladimir Kr’ažkov, Kirill Kondrašov da Sardana GurjevaSaha Jakutijan Ühthižkundan kehitoitandan ministr. Diskussii oli melentartuine, i ku ei olnuiži reglamentad, se jatktanuižhe ehthasai.
Kaik dokladad oliba lujas melentartuižed da aktualižed. Ezitajad pagižiba tärktoiš azjoiš da nägui, miše tedaba, min polhe pagižeba. Se oli üks’ harvoišpäi seminaroišpäi, kus kaik pagižeba azjoiden da problemoiden pätusiš, ei vaiše siš, kut hüvin kaik mäneb regionoiš. Ei jogahižel päiväl voi kundelta melekahid ristituid, ičeze azjan tedajid da professionaloid. Kacmata surehe tedoiden märaha, nece oli vaiše ezmäine seminaran päiv. Kaik diskussijad mäniba Šoutjärves, kus toižel päiväl seminar jatkui.

TERAVAD PAGINAD ŠOUTJÄRVES
Seminar-praktikum jatkui kaks’ päiväd.
Toine seminaran radpäiv mäni Šotjärven vepsän rahvahan muzejas. Seminaran ühtnikoiden keskes oli valdmehid, aktivistoid, igähižiden rahvahiden ezitajid verhiš maišpäi da Venäman agjoišpäi. Oli ezitajid Suomespäi, Jakutijaspäi, Jamalaspäi, Komivaldkundaspäi, mugažo Piterin agjaspäi.
Seminaral letihe teravid problemoid. Tärged küzund, miččes holdub vepsän rahvaz om kivisaskelmižen karjeroiden rad. Vepsän ma lugetas bohataks sijaks. Ved’ sigä saskeltas gabbro-diabaz-da malinovii kvarcitkived, miččed oma tutabad kaikes mirus. Änižröunan vepsläižiš küliš radab läz kümned kivisaskelmižen karjerad. No ned ei makskoi nalogoid rajonan da küliden b’udžetaha. Pidab sanuda, miše niiden rad tob vepsläižile külile äi problemoid. Posadoiden ted om muretud suril mašinoil, no koheta niid ei ole rahoid. Karjerad tegeba pahut londusele-ki. Saskeltud da pil’dud kivespäi libub pölü, mitte redustab il’mad. Jändused putuba vedehe-ki.
Pidab-ik saskelmižen karjeroile abutada külile da rahvahale? Nece küzund oli-ki letud seminaral.
Vastusen neche küzundaha andoiba toižiden maiden ezitajad. Zakonoiden mödhe, londusen kal’huziden saskelmižen karjeroile pidab tehta kožmused rahvahanke, mitte eläb sil mal, kus vedetas radod. Öbokan federaližen okrugan associacijan varapämez’ Jurii Hatanzejskii sanui: ”Minä tulin tänna, miše tundištadas, kundelta rahvahiden holid, heiden melid neciš azjas. Nügüd’ minä pördamoi Moskvaha i starinoičen sen polhe Associacijan pämehele. Meiden pätegendlöuta problemoiden pätusid. Ozutesikš, Jamalas jo amu vedetas ühthižrad karjeroiden da rahvahiden keskes. Karjerad maksaba nalogad b’udžetaha, tehtas ühthižprojektad. Minä tahtoin abutada toižile regionoile-ki, kus eläba igähižed rahvahad. abutim jo Salehardale, kus radab amerikalaine kompanii. Oli äi küzundoid necele kompanijale. Meletan,miše kaik problemad voib pätta. Äi rippub sijaližil valdmehilpäi”.
Seminaral äjan pagištihe ekologijan problemoiš-ki. Meiden mal paksus ei meletagoi neciš azjas, no äjad vepsläižed holduba vepsän man londusen tulijas aigas. Natalja Silakova, seminaran ühtnik sanui: “Mi linneb, konz nene karjerad lopiba ičeze radon i lähteba poiš meiden maspäi? tedam, miše Kvarcitnijas vanh karjer oli upotadud. Nece om sur’ pahuz’ londusele”.
Seminaral äjan pagištihe vepsläižiden nügüdläižes elos. Sanutihe, miše küliš ei ole hüväd lämoid, Kaskezas ei ole laukad, Šotjärves ei ole bol’nicad, om problemoid avtobusidenke-ki: ned vedäba rahvast lidnaha ei kaikuččen päivän i biletad oma lujas kal’had. Rahvaz holdub ičeze posadoiden tulijas aigas: posadoiš ei täudu radsijoid, norišt ei tahtoi jätta kodikülihe elole.
Seminaral letihe-ki kibedad küzundad man polhe. Vepsän man eläjad ei voigoi sada kebnas da maksmata mad pertin sauvomižen täht. Mad voib sada vaiše aukcional. Paksus mad anttas verhile ristituile, kudambad eläba toižiš regionoiš. L’gotoid kanzoile, miččiš om äi lapsid, ei ole.
Seminaran ühtnik Jelizaveta Haritonova sanui: “Karjala täl vodel vaumičese 100-voččen praznikaks. Meiden man valdmehile om tärged ičeze aigan kundelta küzundad, kaik azjad, miččed vepsläižed da karjalaižed lendaba. Kaks’päiväine seminar ozuti, miše rahvahal om lujas äi problemoid. Ei pida saubata sil’mäd nenihe problemoihe, ei pida vaiše kacta läbi, pidab ajeltas, vastatas rahvahanke i kundelta, min polhe rahvaz pagižeb. Pidab löuta sidegid, ühtižazjoid, miše rahvaz, valdmehed da sed, ked radaba necil mal kivenke da mecanke ištuižiba ühten stolan taga i pagižižiba neniš azjoiš. Ei pida peitta nenid problemoid. Ved’ elo om üks’ i kaikutte tahtoib eläda hüvin”.
Seminaral oli sanutud, miše zakonoihe pidab panda erasid vajehtusid. Vepsläižed aktivistad ei laskkoi käded, toivoba, miše heiden meled da himod linneb kundeltud valdmehil.