ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Maria Košeleva. Mirun igähižiden rahvahiden päiv

Maria Košeleva

Mirun igähižiden rahvahiden päiv

вепсский
Младописьменный вепсский
9. elokud kogonaižes mirus praznuitihe Igähižiden rahvahiden päiv. Muga oli pättud Ühthižrahvazkundan Generaližel Assamblejal jo vodel 1994.

Praznikan istorii om mugoine: necil päiväl oli ezmäine Igähižiden rahvahiden päivän radgruppan ištund, miččel sanutihe: ”Necil Igähižiden rahvahiden päiväl arvostam igähižiden rahvahiden kul’turiden bohatust da sur’t panendad, mittušt nene rahvahad paneba mirun rahvahan kanzaha. mugažo muštam suriš jügedusiš, miččid oma igähižil rahvahil”. Sid’-žo oli sanutud ezmäižes mirun igähižiden rahvahidenvoz’kümnes”, mitte zavodihe vodel 1995. Se abuti paremba kundelta igähižiden rahvahiden än’t da ozutada heiden problemoid. Vodel 2004 Ühthižrahvazkundan Generaline Assamblei päti jatkta sid’voz’kümned”, a vodel 2015 oli tehtud tegendoiden plan igähižiden rahvahiden oiktusiden mödhe, miččes om sanutud Deklaracijas. Iče igähižiden rahvahiden deklaracii oli lähtnu eloho 13. sügüz’kud 2007 vodel. Se starinoičeb rahvahiden päoiktusiš.
Nügüd’ mirus eläb läz 370 millionad igähišt rahvast, kudambad eläba enamba, mi 90 maiš. Ned ezitaba äjid kul’turoid da kelid. Venämas om äi igähižid vähäluguižid rahvahid-ki. Niid om 47, kudambiden keskes 40 oma Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen päivnouzman rahvahad. Ned oma mugoižed rahvahad, miččed kaičeba tradicionališt eloradod da niiden lugu om vähemba, mi 50 000 ristitud.
Sikš, miše kingitada homaičust rahvahiden problemoihe, oli-ki tehtud nece praznik. Mirun äjiš sijoiš vedetas praznikoid, azjtegoid, miččed om sidotud sihe. Karjala-ki ei unohtand neciš päiväs, ved’ siš eläb eskai koume igähišt rahvast: vepsläižed, karjalaižed da suomalaižed. Ozutesikš, täl vodel Petroskoiš sidä praznuitihe čomal kargul. Karjalan rahvahan sebr tegi suren muga sanutud flešmoban. Se oli tehtud Karjalan rahvahaližen politikan da Karjalan kul’turan ministerstvoiden abul-ki.
tahtoiba tehta suren kruuga-kargun adivoidenke da se ozastui! Kruuga om vanh karjalaižiden rahvahaline karg, miččel kaik rahvahad kargaidaba ümbruses, toižil sanoiltegeba suren horovodan, konz lopuks horovodan vedäi tuleb ümbrusen keskusehe. Azjtegole tuli äi ristituid, oliba erazvuiččiden sebroiden ühtnikad, sädaisebroiden ühtnikad, muite lidnan eläjad da eskai siričimänijad, kudambile tegihe melentartušt, midä-žo tegese irdal.
Kaik azjtego oli Kirovan-avoirdal, mitte oli lujas hüvän sijan sen täht. mugažo abuti flešmoban tegijoile, päiväine paštoi da lämbiti sen čoman päivän anttes ühtnikoile völ enamba hüvid tundmusid. Ei sa kuvitelda sanoil, mitte sebrakaz da hüvä il’m oli avoirdal. Oli lujas čoma kacta ristituile rahvahaližiš sädoiš, kudambad tahtoiba ozutada ičeze kul’turad toižile. Kaikile tuli mel’he nece praznik. Sen tegijad sanuiba, miše tahtoiba jatkta necidä tradicijad da tehta völ paremban Kruugan jo toižel vodel. Ved’ nece oli ezmäine flešmob, mittušt tehtihe Karjalas Mirun igähižiden rahvahiden päiväks. Tarbiž sanuda, miše praznikale tuliba enamba, mi 300 ristitud, hot’ tegijad varastiba vaiše 70-100 ristitud. Se oli lujas hüva da ozuti, miše Karjalas eläba ristitud, kudambile ei ole üks’kaik nece praznik da rahvahiden tegendad. Necidä azjtegod tugetihe Mujezerskii-agjas-ki, kus mugažo vedetihe Kruuga-flešmob.
Meiden lugendlehteses paksus pagižem siš, mitte sur’ om meiden ma da kut äi rahvahid eläb siš. pagižem siš, kut hüvä om, miše kacmata sihe, miše olem erazvuiččed, meil om äi ühthižid azjoid. Ei sa heitta sanuda necidä. Vaiše tetes da meletades siš kaiken aigan, voim tehta mirud meiden mas!