Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Ekskursii Šoutjärven muzejas (Muzejan 50-voččeks jubilejaks)
Ekskursii Šoutjärven muzejas (Muzejan 50-voččeks jubilejaks)
вепсский
Младописьменный вепсский
Šoutjärven
vepsän rahvahan muzei om vepsläižen pertin čoma ozutez .Kanz eli sures honuses , päč jagoi necidä honust kahthe palaha .Muzejan pämez’ Natalia Anhimova zavodib ekskursijad neciš pertin honuses : ”Mö olem vepsän pertiš .Muga eletihe vepsad sada vot tagaze .Midä vepsän pertiš om ?Vepsän pertiš om äi iknoid .Sanutihe , miše iknoil pidi olda rusked muju .Mikš ?Sanutihe , miše rusked muju kaičeb ristituid , ked eläba pertiš .Völ pidab kacta , miše ei olend lujas äi kaluid pertiš .Vaiše se , midä pidi olda .Vepsän pertiš kaik om ičeze sijal .Skamd’ad oldhe seinänno .Päiväl išttihe , öl erašti magaziba pened lapsed .Mugažo hüvä magaduzsija oli päčinno ”.
Rusttoid mujuid voib nägištada poimetišes käzipaikoiš , miččed čomitaba jumalaižid .Poimetišen kuvil da rusttoil mujuil oli kaičusen znamoičend .
Vepsläižed naižed ombliba vaiše rusttoil da vauktoil nitil .Nitid osttihe vai ottihe tehtud pölvhaspäi nitid , miččid mujutadihe rusttoikš lep’korel .
Natalia Anhimova jatktab ekskursijad : ”Mö nägem , miše vepsläižes pertiš päč otab äi sijad .Muga voib sanuda , miše vepsläižes perehes päč oli erikoine .Se andoi äjan eloho .Mö nägem , miše päčil magatihe nored mehed da vanhad ukoižed da akaižed .Vepsläižes pertiš kaik kalud seištihe ičeze sijal .Stola seižui keskes iknoid .Konz išttihe stolan taga , ka kaikil oli ičeze sija .Sid' , Jumalan polespäi ištui ižand , sid’ ištuihe emäg .Seinänno ištuihe poigad , irdal ištuihe tütär .Konz tuli mugoine aig , miše neižne tuleb mehelе , pert’he tuleb vävu i hän ištui pоigideke ”.
Pohjoižvepsläižil stol oli taidehen kalu , kus oli vösttud paksus jaugaižed , stolan aluižes oli erasid mülütomid .
Sömsija kaiken seižui läz pühäčogad , kus oli jumalaine .Honusen seinänno seižuiba laučad .Niiden piduz’ voi olda eskai nel’l’ metrad .
Natalia Anhimova starinoičeb : ”Loučad seištihe seinänno .Päiväl išttihe , a konz tuli ö , lapsed voidihe i magata , ved' loučad oldhe levedad ”.
Pertiš kaik om tehtud muga , miše oliži hüvä kanznikoile .Stol om läz pačid , sen rindal om emägan čogaine astjoidenke .Om hüvä škapan sija-ki .
Natalia Anhimova homaičeb : ”Škapha voib panda äjan .Škapan voib avaita ühthe pol'he – kus seižui stol , toižen polen voib avaita toižehe pol'he .Nece om lujas hüvä .Škapal mö nägem romb-znaman .Se om rusked i nece muju om ottud bolaspäi .Sanutihe , miše , konz mö nägem necen znaman , pertiš , ka neciš sijas lujas hüvin kazvatihe mal .
Erazvuiččid rombid voib nägištada paidoiden da käzipaikoiden poimetišiš .Geometrižil motivoil ezmäi kaiked oli kaičuzznamoičend .Möhemba niid zavottihe otta čomitusen täht .
Natalia Anhimova starinoičeb päčin polhe : ”Kesked pertiš seižui päč .Päč oti lujas äi sijad .Päč andoi lämäd , päč andoi tervhut .Päčil voi äjan tehta ”.
Päčiš keittihe sömäd kanzale da živatoile , siš pašttihe leibid .Tal’vel päčil magatihe , kuivatihe sobid , päčinaluižes pidetihe kanoid .
Natalja sanui : ”Minä tedan , miše kaitihe päčin , ei voind lämbitada päčin , konz sinä tahtoid , konz emäg libui aigoiš , ezmäižen , midä hän tegi , ka pani päčin lämha ”.
Om tedoid , miše suvivepsläižed da keskvepsläižed kävutiba päčid völ kül’betiden roliš , nene oliba sured mustad päčid .Ned oliba lujas sured : pertin eländsijan nelländesespäi koumandehesai .
Natalia Anhimova ližadab : ”Mö tedam , miše , konz ken-se pani uden pertin i vanhaspäi pertišpäi päčišpäi oti hillen , vöi udhe pert’he i sanui : ”Necen minä vön kodiižandale , miše se eliži päčiš , i abutaiži meile i udes pertiš mö eližim hüvin , i kodiižand abutaži ”.
Vepsläine pert’ oli hüvin čomitadud .Vepsläižed naižed oliba kädekahad emägad .Hö mahtoiba tehta pertin sudäimištod čomaks .
Natalia Anhimova sanub : «Meletan , mikš om hüvä , konz tuleb vepsän pert’he ?Kaik oli puhtaz .Kaik seižui ičeze sijal i völ laval oli hurstid .Kaikuččes pertiš oli ičeze hurstid .I voib sanuda , kaikutte akaine tegi ičeze hurstid .Konz mö zavodim kacta , ka voib sanuda , miše nene hurstid oma vepsläižed .Sijal röun oli lujas čoma .Iče mugažo kaik teht’he .Kut i sid’ mö nägem , miše se oli vauged .Pölused , miččed oliba sijal , oliba lujas čomad , tehthe ičeze käzil ”.
Kaludišt paksumba tegiba sijaližed mastarid .Kaludištod tehtihe erazvuiččiš puišpäi .Liphid tehtihe raidospäi , pedajaspäi , koivuspäi .Koivuspäi-ki tehtihe škapad-ki .A nin’puspäi tehtihe kätte .
Natalia Anhimova starinoičeb kätken polhe : ”Nece om lapsen magaduzsija , se om kätte .Mama lujas holdub lapsen polhe .Mö kacum , miše se om lujas tarbiž .Konz mama om ičeze magaduzsijal , ka kätkut om läz .Konz mama nouzeb aigoiš , kätte om mugažo päčinno .Voib kacta , kut nece kätkut kävub , konz kacum , ka sanum , miše neciš kättes kazvab terveh ristit ”.
Kätken täht tarkas valitihe material .Ei sa otta habad .Sanutihe , miše nece pu voib tartuda pahad henged .Ottihe rogod .Mugažo ottihe pedajan vai lehmusen kor’t .
Armhad ristitud , olgad huväd , tulgat muzejaha .Sid’ voib tundistada , kut eletihe vepsad ende .I necišpäi elospäi tö voit otta iceze eloho tedoid .
Ekskursii Šoutjärven muzejas (Muzejan 50-voččeks jubilejaks)
вепсский
Младописьменный вепсский