Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Ol’ga Melentjeva. Teatteri on ilmanikuni elämänkoulu
Ol’ga Melentjeva
Teatteri on ilmanikuni elämänkoulu
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Karjalan
kanšannäyttelijä , Venäjän anšijoitunut artista , Karjalan Kanšallisen teatterin näyttelijä Vieno Kettunen juhliu 80-vuotispäivyäh 5.kevätkuuta .
”Näyttelijän ammatissa mitä nuorempana alotat , šitä parempi ” – on varma kokenut näyttelijä Vieno Kettunen . Vieno Grigorjevna tietäy šen paremmin kun muut , vet’ še on ollun juštih hänen istorija .Šilloin , loittosena 1952 vuotena 15-vuotini karjalaini tyttö Uhtuon kyläštä tuli opaštumah näyttelijätaituo Šuomelaisen teatterin studijoh .
Näyttelijälahjat alettih ilmetä Vienošša vielä lapšena .Jo koulušša hiän oli nerokkahimpien artistojen joukošša , aina oli mukana kaikenmoisissa ohjelmissa , laulo kuorošša , esiinty tanšširyhmäššä .Vieno opaštu viijennellä luokalla , kun Uhtuoh tultih kiertomatalla Šuomelaisen draamateatterin näyttelijät .Tyttö ihaštunuona kaččo artistojen taitavua esiintymistä .Juuri šilloin , Vieno Grigorjevnan šanojen mukah , ”teatterikärpäni oli pistän häneh ”.Šiitä šuahen tytön ainuona šuurena toivehena oli piäššä teatterih .Ta tottahan še on , jotta mitä kaikista enin tahot ta toivot , še varmašti toteutuu .Niin še käviki .
Vuotena 1952 teatteriryhmä uuvveštah tuli Uhtuoh eččimäh teatterih lahjakkahie näyttelijäkykysie nuorie .Teatterin näyttelijä Aleksandr Ivanovič Ščelin , kumpani oli valiččomašša ehokkaita , heti huomasi Vienošša näyttelijälahjan .Ta vaikka Vieno oli vašta piäššyn kahekšannella luokalla , pieneštä ijäštä huolimatta tyttö kuitenki hyväkšyttih Šuomelaisen teatterin näyttelijästudijoh .
Monet yritettih evätä Vienuo täštä valinnašta , muka näyttelijän elämä on vaikie , tuo ammatti vuatiu äijän voimie , a palkat heilä ollah pienet .Ka tuškin nämä vaikeuvet ois voitu pölättyä ta piettyä nuorta tyttyö , kumpani jo lapšena oli nähnyn ta koken šota-ajan šekä šovanjälkisien vuosien nälkyä ta kurjutta .
Oman teatterin näyttelijä
– Mitä enemmän opaššut , šitä enemmän haluttau , Vieno Grigorjevna muisteli .
Tyttö opaštu näyttelijästudijošša , harjotteli teatterissa ta šamalla kävi iltakouluo .
Iltakoulun lopetettuo Vieno halusi lähtie opaštumah näyttelijätaituo ielläh Moskovah ta pyrkie teatteri-instituuttih tahi Vahtangovin studijoh .
– Meijän teatterin johtajat vaššattih miula , jotta kyllä hyö voijah työntyä miut opaštumah Moskovah , ka šielä on toiset ohjuajat ta toiset opaštajat , kumpaset voijah luatie miušta hyvä näyttelijä , ka ei miän teatterie varoin .
Kettunen piätti jiähä omah teatterih .Hiän jatko opaššušta näyttelijästudijošša , esiinty näytelmissä alušta joukkokohtaukšissa , šiitä rupesi šuamah pikkaraisie roolija .
Vienon enšimmäini šuuri rooli , mi toi alottelijalla näyttelijällä mäneššyštä , oli nuori karjalaini Santra-tyttö Nikolai Jaakkolan Korpi herää -näytelmäššä .Täššä näytelmäššä Vieno pakasi omalla armahalla vienan murtehella .Šen jälkeh näyttelijän elämäššä oli äijän hyvie , merkittävie roolija , kuitenki tuo enšimmäini kokemuš ta mäneššyš ei unohu konšana .
Opaššušta riittäy koko ijäkši
Yli kuuvvenkymmenen vuuvven aikana Vieno Kettunen on luonun oman teatterin lavalla lukusie aivan erilaisie , eriluontosie , värikkähie ta šyvie hahmoja :
Akulina (Pimeyden valta -näytelmä ), Anni (”Otatko miut , Karjalan mua ”), Rašel’ (”Vassa Železnova ”), Margaret (”Šykyšy ta talvi ”), vanha emäntä (”Niskavuori ”), Lemminkäisen muamo (”Kalevala ”), Taina (”Laukkurit ”), Maija-Liisa (”Liperiadi ”), Buabo (”Lembi ”), Olga (Olga-näytelmä ), vanha akka (”Pyhä asie ”) ta äijän muitaki .
Nykyjähki korkiešta ijäštä huolimatta Vieno Grigorjevna esiintyy teatterin nykyohjelmiston monešša näytelmäššä .Mi on näyttelijän mäneššykšen šala ?Kettusen mieleštä , ei šiinä mitänä šalaisutta ole :
– Näyttämöllä pitäy olla rohkie , šiih pitäy antautuo koko voimalla .Ei šua esittyä šiäštämällä , puolin voimin , šiitä ei tule mitänä .Tähä ammattih tarvitah hyvä tervehyš , hyvä muisti ta hyvä kieli .Joka rooli on šemmoni materiali , millä pitäy olla pohjua ta še pohja pitäy löytyä kirjallisuošta , elämäštä .Pitäy olla halu šyventyö šiih .Še on kyllä koulu , hyvä koulu .Näyttelijän ammatissa pitäy oikieštah opaštuo ihan koko ikä , pitäy äijän lukie , tietyä elämyä ta mistäpä šie šitä elämyä otat , kun et kirjoista .
Lisyä elämän kokemušta Vieno Kettunen on aina ammentan karjalaisien klassikkojen Juakko Rugojevin , Ort’t’o Stepanovin , Nikolai Jaakkolan , Pekka Pertun kirjoista .
– Kun ei olis ollun näitä kirjailijie , myö emmä olis mitänä tietän meijän Karjalašta , šen istorijašta ta ihmisien kohtaloista . Mie niin mielelläni luven näitä kirjoja , ihan šyväintä lämmittäy .Še on miula ikäh kuin liäkettä .
Karjalan ratijon kuuntelijilla Vieno Kettusen iäni on hyvin tuttu .Vielä 1960-luvulla Vieno alko lukie karjalaisien kirjailijien teokšie ratijon kirjallisušohjelmissa .
– Mukava , kun venäjänkielisetki kuuntelijat kuunnellah näitä ohjelmie , vaikka ei ni ymmärretä kieltä . Toičči šatun kuulomah : ”A myö kuulima , kun Työ lukija ratijošša , mistäpä Työ lukija ?”
ILMAN VENÄJÄN KIELTÄ TEATTERI EI NYKYJÄH PÄRJYÄ
Kokenut artista kiinittäy äijän huomijuo nuoreh näyttelijäpolveh , auttau ta neuvou nuorie kuin näyttelijätaijon puolešta šamoin ni kieliaseissa .Šilloin kun Vieno vašta alotti ruatuoh teatterissa , kaikki näytelmät oltih šuomen tahi karjalan kielellä , venäjänkieliset oltih vain lapšienesitykšet .Nykyjäh tilanneh on muuttun .Šuuri oša teatterin nykyohjelmistošta on venäjän kielellä .
– Nykyjäh šiitä et piäše yli etkä ympäri , Vieno Kettunen tunnuštau . – Kanšallista yleisyö on vähän , šillä et etehpäin piäše . Šentäh pitäy olla venäjänkielisie näytelmie , mit on hyvin ohjattu ta mit vejetäh yleisyö .
Kuitenki näyttelijän mieleštä teatterissa pitäy olla kanšallini piäohjuaja tahi teatterin johtaja , kumpani ymmärtäis ta eistäis kanšallista linjua , jotta teatterissa kuuluis muita kielijä kuin venäjyä .
Oma on kultua kallehempi
Šiitä on kulun jo melkein 65 vuotta , kun Vieno enšimmäistä kertua aštu teatterin kynnykšen yli .Teatteri on ollun Vienolla äijyä enemmän kuin pelkäštäh työpaikka .Šuurimman ošan elämäštäh hiän on omistan teatterilla , šiitä on tullun hänen toini koti , šiitä hiän löysi elämäntovarissanki .
Näyttelijäpariskunta Vieno Kettunen ta Pekka Mikšijev on hyvin tuttu kaččojilla .Jo melkein 58 vuotta hyö on oltu yheššä kuin teatterilavalla , šamoin ni perehelämäššä – kaikki elämän lahjat on juattu keškenäh ta kulettu yli kaikki kohtalon vaštahkäymiset , kašvatettu kolme lašta .
Vienolla , šamoin kuin ni Pekallaki , oma-šanan merkityš on erikoini , še on aivan pyhä asie .Ollouko pakina omašta teatterista , kotimuašta , pereheštä , omašta kieleštä tahi kulttuurista .
– Meiltä rikeneh kyšytäh , mintäh myö emmä lähten muuvvalla , kun oli šemmoni mahollisuš , meitä kučuttih Šuomen teatteriloih . No mitein myö voisima jättyä oman teatterin ?Vet myö tulima šiih ihan nuorina , kašvoma šiinä ta kehittymä , šiinä on männyn meijän koko elämä ta šiitä on tullun meijän koti .
Vaikeina 1990 vuosina , konša šuuri oša näyttelijäjoukošta oli lähten teatterista pois , teatteri tyhjeni , näytelmie ei esitetty , palkkoja ei makšettu .Šilloin vain yksi ainut ajatuš , jotta teatteri on šäilytettävä , šamoin kuin on šäilytettävä oma kulttuuri omalla mualla , autto heitä keštyä nämä vaikiet vuuvvet .
– Olemma ylpiet ta onnelliset , jotta šaima šäilyttyä oman teatterin ta še jatkau toimintuah .
Tunnetut näyttelijät , kumpaset šuurimman ošan elämäštäh oli omissettu teatteritoiminnalla , on aina eletty ylen vuatimattomašti .1960-luvulla teatterista šuatušša pieneššä korttierissa näyttelijäpereh oli elän nelläkymmentäkuuši vuotta .
– Miušta on viime vuosina tullun kunnon finansisti , nakrau Vieno Grigorjevna .
Vuotena 2007 Šuomen teatterijärještön keškušliitto myönti Vienolla ta Pekalla palkinnon – kultaset kunnivomerkit ta šamoin anto rahapalkinnonki .Palkintorahat Vieno pani pankkitilillä ta šiitä šuahen kaikki omat eläkehrahat hiän šiirti šillä tilillä .
– Palkkarahat käyttimä elämäh , a pensijua en košken , še mäni šuorah tilillä .
Šiäštöt pikkuhil’l’ua kašvettih ta 2014 vuotena pariskunta rupesi ajattelomah elinpaikan vaihtamista .Pankkitilin šiäštöjä ta vanhan korttierin myönnistä šuatuja rahoja riitti , jotta oštua šuurempi ta mukavampi korttieri uuvvešša talošša .
– Näyttelijän leivissä et kovin pohatu , Vieno Grigorjevna miettiy , – ka myö emmä konšana mitänä kyšyn , yrittimä pärjätä omin voimin . Himottais kuitenki toivuo , jotta virkamiehet kiännyttäis näyttelijien puoleh ta ymmärrettäis , kuin vaikie tämä ammatti on ta kuin äijän voimie še vuatiu .Vet näyttelijät jouvutah ruatamah yötä-päivyä , heilä on esitykšie , harjotukšie , opaššušta ta hyö varmašti anšaijah parempua elämyä .
Teatteri on ilmanikuni elämänkoulu
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–