Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Ol’ga Ogneva. Jäämäki – valloittamatoi karjalaine linnu
Ol’ga Ogneva
Jäämäki – valloittamatoi karjalaine linnu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Kurkijoven čupul on
kuuzi keskiaigastu karjalastu linnua .Lopotin Linnamäen ližäkse vie Hämeenlahten Linnavuori , Soskuan Linnamäki , Korpisaaren Rantalinnamäki , Riuttamäki da Jäämäki .
Jäämäki on Kurkijoven lahtes endizen Kuuppalan kylän lähäl .Kurkijovespäi matkua sinne on kaksi puolenke kilometrii .Korgevuttu Jäämäes on läs 55 metrii .
Kaččomah Jäämägie lähtemmö motorkuvenehel yhtes Kirjaž-muzein ruadajan Nadežda Bahmetjevanke .Raviel motoral perile piäzöy ylen terväh , mäele nostes menöy vähäine aigua , ku rindehet ollah ylen jyrkät .Ga yläh nostuu kai hengen täyttäy – moine čoma kai on ymbäri .
– Täl mäilpäi nägyy meijän Kurkijoven lahti , ozuttau Nadežda Bahmetjeva . – Nägyy loitos aiga palale . Sendäh tiä vardoittih pienet sodajoukot .Ymbäri oli pystytetty umbinaine pystypuuaidu kogonazis parzilois terendettylöin n’okkienke .Liugurindehil oli lad’d’attu puolentostu da kahten metrin korgevuot kivivastukset .Piälekkäi azetetut kivet ei annettu vihollizel nosta mäile .Pystypuuaijan sydämes pieni sodajoukko sulatti raudua , azui toravehkehii da kačoi , eigo järvel nävy kedä vierastu .Vuotettih vihamiehii , heijän tulduu viritettih robl’o .Savu nähtih vasturannal olijas linnas , sie sežo viritettih robl’o da se nähtih jo suurimas kyläs da ellendettih , ku viholline on tulemas , lähäl ollah viikingoin drakarat .Sit aijas rahvas ehtittih kerätä omat lomut da nosta Linnavuorele .Karjalazien piäjoukko jo vastai vihažniekkua tävvel voimal .
Jäämäel tännesäh hyvin nävytäh aiga suuris kivimöhkärehis lad’d’atut pitkät vastukset .Karjalazet ylen hyvin maltettih puolistuakseh .Vihaniekat ni kerdua ei valloitettu Jäämägie .Nadeždan peräh astummo yhtes pal’l’ahas lagies kohtaspäi toizele vičikös läbi .Nadežda sanelou ielleh :
– Olemmo tutkinuh tädä mägie .Täl rindehel sulatettih raudua .Yhteh tukkuzeh jiädih sulatetut raudupalazet da raurut , ruosteviet oldih toizes kohtas .Täl kallivol on haučikkostu , kunne suittuu vihmuvetty .Täl viel sit midätahto sai pestä .Muitegi tämä oli ylen pädijy kohtu , kunne tuldih peittoh lähikylän eläjät .Kuuppalan kylä on tämän mäen tagan .Rahvas siepäi tuldih tänne pagoh voinan jallois .Täl mäil oli setämä tulendu - da lähtendykohtu .Hyöhkähyksien aigah tänne nostih peittoh rahvas .
Minun tagan nägyy Soskuanlahti , kudamah laskou Soskuanjoki .Ylembä tämän joven varrel sežo oli pieni linnu , Linnamäki .
Kannansuaren manasterin uardehet da Villa-Peko n suaren so dakirvehet
Kai Kurkijoven vahnat karjalazet linnat oldih yhtevyksis toine toizen kel .
– Jäämäelpäi nägyy čoma Kurkijoven lahti , jatkau ekskursiedu Nadežda Bahmetjeva . – Vastalpäi keskel on Hämeenlahti , kus eli hämehen heimo . Sie on pieni linnu Linnakallio , kus sežo oli suojuspaikku da vardoičči pieni sodajoukko , kudai savun nähtyy sežo savul andoi tiediä suurembah kyläh vihollizen tulendas .Tämän niemen tagua on Kannansaari , kus 1500-vuozissah oli naizien manasteri .
1500-vuozil manasteri poltettih da hävitettih , konzu tänne käi German Fleming toruamah karjalazii vastah .Täs häi kulgi tulen da miekan kel .Enzimäzikse häi työndi omile piälikkölöile viestin manasterin hävitändäs .Teodor Schwindtan kerättylöis legendois tämä oli enzimäine mainindu manasteris .Toine mainindu oli sih näh , ku kai uardehet manasterispäi viettih iäre piendy salmie myöte , kudai eroitti manderehen Korpisaares .Uardehet upotettih Satulakiven alle .Tämä kivi tännesäh on meijän lahtes .Teodor Schwindt jällespäi pidi kaivavukset , kudamat tovestettih ku legendas sanottih tozitapahtumis .
Kurkijovenlahtes netua on pieni suarukkaine Villa-Pekon saari .Sidä sežo mainitah legendois .Täs löyttih paja .Suaren ižändy osti sen yhtes markas , vedi sinne mudua , istutti savun da konzu rubei istuttamah puuloi , löydi 48 sodakirvesty .Legendas on mainittu sit , ku tiä oli paja , da suarele tuodih sulaindu , suoravvan sulatettuu palua .Voinan aigua ehtittih taguo sodavehkehii – sodakirvehii da -veiččii sodajoukkoloin tarbehih voinan aigua .
Jäämäen nimi on kebjieh sellitettävy .
– Ei nareko tädä mägie nimitetty Jäämäekse . Kai rindehet täs ollah ilmovoin suuret .Yhtes čuras ylen jyrkät , toizes liugut .Jiätikkö on jättänyh kallivoh kolot , kudamien sydämes jiä ei sulanuh elokuussah .Voibi olla , sinne midätahto peitettih , kylmättih pitkäkse aigua .Voibi olla , rahvas iče mendih sinne peittoh .Pohjazes rindehes on tihieh mostu hallelmustu .Sendäh Jäämäki ongi suannuh oman nimen .Sildy gu nenis syvis kaivolois oli jiä , saneli Nadežda Bahmetjeva .
Tämän kirjuttajes on otettu tieduo Kurkijoki kylästä kylään -kniigaspäi .
Sillankorvan tora
Toiči lahtes olijat linnat ei voidu puolistua manderehel olijoi kylii da vihaniekat piästih vetty myöte syvembäle randah .Rahvahan keskes oli kulgenuh ylen äijy legendua torih näh karjalazien da ruoččiloin välil .Yhten niis – legendan Sillankorvan toras – kirjutti suomelaine tutkiju Teodor Schwindt .
Kerran ruočit omil venehil nostih Luadogaspäi Raholanjogie pitkin yläh , hyö piästih koskessah , da tahtottih piästä ielleh .Hyö nostettih omat venehet rannale i ruvettih eistymäh iellehpäi , ga koskelluo heidy vastattih karjalazet .Sillankorvan kyläs oli ylen-ylen suuri tora .Raholanjoven viet oldih ruskiet .Muga äijy verdy täh valui .
Rinnal on Aromägi .Aromäen rinnal on vahnu kalmužin , sanotah , sinne pandih muah niilöi , ket suadih surman Sillankorvan toras .
Sillankorvan kyläs on jiädy vai lagiet niityt , kudamat hil’l’akkazeh kazvoitutah , da endizien suomelazien kodiloin kivialustat .
– Sillankorvan kylä on olluh sillan lähäl , sen periä se on suannuh moizen nimen . Kylä oli enne joven mollembal rannal , oigiel da i hurual .Pieni lambine , se levei kohtu joves oli pelvahan ligopaikannu .Sendäh sidä sanottih Ligolammikse .Kyläs oli vezimelliččy , rahvas lähikylispäi tuodih tänne jauhottavakse nižuu , ruistu , ozrua , sellittäy Kirjaž-muzein johtai Marina Petrova .
Se nygöi Raholanjogi on pikkaraine da kaidaine ojaine .Enne se oli vuolažembi da syvembi .Rannatgi oldih jyrkembät .Keviäl suuren vien aigah randuniityt jiädih vien alle .Täs lähtigi rinnal olijan Aromäen nimi .Aro täh kieleh on märgy , äijän kerdua vien uale jiäjy niitty .
Jäämäki – valloittamatoi karjalaine linnu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–