Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Natalja Gromova.
Liygiläzet lyydiläzillyö gostis
Источник:
Oma Mua. № 9, 2017, с. 10
Natalja Gromova
Liygiläzet lyydiläzillyö gostis
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
“Minä vien sinuu muzeih – sanoi minule sizär”. Nämmä runorivit äijät meis tietäh. Minun čidži, Galkinan Tatjana, oli minule nevvojannu lapsuossah. Ga ei muga ammui minä tuttavuin Lidija Konovalovah, häi kučui minuu gostih. Uskaldin tulla sizären kel, täl kerdua jo minä “vietin sizären muzeih”. Suarnulinnun muzeih!
Lidija Viktorovna on lyydiläine, hänen hyvyös karjalan kielen kirjamikkoh rodih c-kirjain. Moine iäni on olemas lyydin murdehes. Sendäh minä sanon “sana sanah” – myö olimmo “Žar-ptican” muzeis. Lidija keriäy suarnulinduloi ammui, hänel kois on suuri linduparvi. Net eletäh kaikkiel, niidy on 1 000 palua! Net ollah kaikkiel – kuvis, čomenduksis, astielois... Linnut “lennetäh” kaikkielpäi, loittozisgi mualoispäi – Tunisas, Tailandaspäi…
Enzimäine linduine oli luajittu 10-vuodehizen tyttären Uvven Vuvven kost’umah niškoi, kudaman Lidija iče ombeli.
Lidija Konovalova on mielužu paginkanzu. Häi sanelou omii tyttärilöi.
– Lidija da Tatjana ollah yhtenigäzet, mollei yhtel aigua loppiettih fiiziekan da matemaatiekan tiedokunnan. Mollei suvaijah käziruaduo.
Nygöi Lidija nostau Lyydinkodii Solomannis. Lidijan tuatto on Rigoselläspäi. Naine enzimäi tahtoi tuvva oman rodukunnan koin siepäi, ga valdivo ei auttanuh ruavos. Muamah on Ližmujärvespäi. Tämä kaunis kylä on suarel, rinnal on vie eräs pieni suari.
Lidija kerdoi, ku konzulienne sie eli yksinäine tyttö. Häi kuoli. Muahpanendan jälles Pienen suaren kalmužimal eräs naine kuuli lapsen iändy. Rovutoi tyttö itki da pakičči kodii iččeh niškoi. Tytöl oli vilu… Kyläläzet azuttih mökki kalman piäle. Ammuzis aijois Rovutoi tyttö on kylän puolistai. Rahvas pakitah abuu hänel, sanommo, ken hävitti lehmän, kelle pidäy lykkyy. Tyttö autoigi!
Myö verdailimmo, mil erotah toine toizes liygiläine da lyydiläine murdehet. “Čidžoi” on “čičko” lyydikse, heil šipainiekat ollah pyöryžät, meil on buite ku hongoine. Ga čuajuu pidäy juvva vägeviä da hiilavua, valetah kuppih reinoissah, juvvah čuajuu äijän kerdua. Kai on karjalan tavan mugah, yhtenjyttyöh!
Myö ryyppäilimmö čuajuu da pagizimmo.
Kenbo on karjalan rahvas? Yhtet juuret, rahvahan musto da äly. On olemas hyvä karjalaine sananpolvi – “sobukkahas perehes i gor’a siiriči menöy”. Meisgi siiriči menöy!
Vastavus oli mielužu da hyödyy andai. Passibo, Lidija! Libo lyydikse – “Paššibo!”