ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Elina Potapova. Karjalan tansikul’tuurua säilyttäjen

Elina Potapova

Karjalan tansikul’tuurua säilyttäjen

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Petroskois 12.-14. kevätkuudu Lapsien da nuorižon luomisruavon dvorčas piettih rahvahan luomisruavon alovehienväline festivualiHumahuš’’, kudai omistettih kuulužan horeografan Viola Malmin 85-vuozipäiväle.
Kolmen päivän aigua Lapsien da nuorižon luomisruavon dvorčan seinis ezityttih pajo- da tansijoukot, piettih äijy piduo, avattih Viola Malmin kunnivokse omistettu fotokuvien ozuttelu.
Enzimäzen päivän aigua piettih ekskursieloi toizis linnoispäi tulluzih gostih niškoi, luomisruavon ildukečoi da interaktiivine programmu.
Ezmässargen piettihpyöryžy stola” “Viola Malmin ystävien keskes”, kuduan aigua kerrottih rahvahan luomisruavos, perindölöis da tavois. Pido juattih kahtekse: folklourusektsii da etnogruafine sektsii. Niilöin aigua omas ruavos Dvorčas kerrottih lapset, a tulluot gost’at, kuduat iče tundiettih Viola Malmie, kerrottih hänen elaijas da ruavos. Etnogruafizes sektsies karjalazis perindöllizis ruutis piettih paginua Petroskoin valdivonyliopiston opastujat Jana Lorvi da Aleksandra Solovjova. Neidizet ozutettih äijän vahnua fotokuvua da sellitettih, mil erotah Karjalan eri alovehil eläjien karjalazien sovat.
Pyöryžän stolanjälles kaikin yhtyttih Viola Malmile omistetun fotokuvien ozuttelun avajazih. Dvorčan foijees, kaikin tahtojat suajah nähtä fotokuvii da tiijustua midägi uuttu Viola Malmin elaijas da luomisruavos. Ozuttelun valmistamizes ylen äijäl avvutti Kiži-muzei. Täsgi palkittihpyöryžäh stolahyhtynyzii lapsii da gostii. Illal piettih rahvahan pruazniekku karjalazen kruugan kunnivokse.
Tossargen festivualin salbai suuri gala-konsertu, kuduah yhtyi pajo- da tansijoukkuo Petroskois da Karjalan piirilöispäi: folklouruteatratGornitsa”, “Kruuga”, folklouru-horeogruafizet ansamblitKarjaladaKulkuset”, folklouruansambliKajahuš”, tansiansamblitSozvezdijedaFejerija”. Omii neroloi suurel laval ozutettih Kanteleansamblin lapsien stuudii, suomen pajon Lastenpiiri-ansambli, baliettuteatruRadugaPitkäsrannas da folklouruansambliIvan da MarjaLouhespäi.

Viola Malmi rodivui Kondupohjah vuvvennu 1932. Inehmine loppi Leningruadan valdivollizen teatruinstituutan (1957). Vuozinnu 1957-1959 inehmine eli Latvies da ruadoi teatras. Vuvves 1960 algajen Viola Malmis rodih Karjalan tazavallan Muuzikkuteatran ozuttelii. Karjalan tansikul’tuuran hyväkse ruadajes inehmine järjesti äijän ansamblii da folklourujoukkuo kogo Karjalua myöte. Häi opasti tansiloi Petroskoin kul’tuuruopistos, sit vuozinnu 1987-1988 ruadoi Kantele-ansamblin piäbaletmeisterannu. Vuvves 2002 algajen Viola Malmi oli Gornitsafolklouruteatran piälikönny. Nerokkahal inehmizel on äijy palkinduo da arvonimie: Nevvosto-Karjalan kunnivoittu kul’tuurualan ruadai (1978), Nevvostoliiton kunnivoittu kul’tuurualan ruadai, Ven’an hengi -palkindon laureattu (2008), Karjalan tazavallan kunnivoittu eläi (2002). Viola Malmi kuoli Petroskois vuvvennu 2010.