Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Nadežda Vasiljeva.
Torviorkesterin šoitto kuulu Kuittijärven ulapan yllä
Источник:
Oma Mua. № 10, 2017, с. 6
Nadežda Vasiljeva
Torviorkesterin šoitto kuulu Kuittijärven ulapan yllä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Šovanjälkini aika ei ollun helppo, kuitenki musiikin harraštajat šuatih hankkie musiikkišoittimet: niitä oli orkesterissa riittäväšti ta kaikki ne oltih hyväššä kunnošša. Vaškisien puhalluššoittimien lisäkši orkesterissa kuulu klarnettija ta saksafonija.
Myöhemmin, 1960-luvulla, orkesterin johto-ohjakšet otti käsihis Veikko Pälli- nen, kumpani šiih aikah jo šuatto šoittua melkein kaikilla musiikkišoittimilla ta opašti šoittotaituo muita kalevalalaisie.
Monet ijäkkähät kalevalalaiset hyvin muissetah niitä aikoja, konša Kalevalašša toimi paikallini torviorkesteri. Entisinä vuosina še šoitti juhlallisie marššija vapputa Voitonpäivän kulkuilla šekä Lokakuun vallankumoukšella omissetuissa juhlatapahtumissa. Orkesterin esittämä musiikki – tangot, valššit, fokstrotit, pol’kat, padespanit – oli ylen šuosittu Kalevalan kulttuuritalon ta huvipuiston tanššiillačuissa. Šilloin myöhäseh iltah šuaten parit pyörittih tanššilavalla, a torviorkesterin šoitto levisi loitoš Kuittijärven ulapalla.
Kalevalan (šillosen Uhtuon) orkesteri toimi vielä ennein Šuurta Isänmuallista šotua ta šovan loputtuo še jatko toimintuah. Šovan jälkeh Uhtuon Ryhjä-ošašša oli noššettu uuvven kulttuuritalon rakennuš. Še oli šiirretty šuomelaisien puoluššušlinjalta, mi šotavuosina kulki Uhtuon lähellä. Šilloin klubin ta šamalla torviorkesterin johtajakši tuli Art’om Jegorovič Sallinen. Hiän šai kerätä yhteh nuoret musiikkilahjakkahat prihat. Šovanjälkini aika ei ollun helppo, kuitenki musiikin harraštajat šuatih hankkie musiikkišoittimet: niitä oli orkesterissa riittäväšti ta kaikki ne oltih hyväššä kunnošša. Vaškisien puhalluššoittimien lisäkši orkesterissa kuulu klarnettija ta saksafonija.
Šeuruavalla 1950-luvulla orkesterin johtajina oltih Erik Rautio ta Ilja Vasiljev ta šiinä šoitettih V. Krasil’nkov, I. Nikutjev, F. Pirhonen, S. Vatanen, T. Martinov, S. Jaakkonen, N. Popov.
Myöhemmin, 1960-luvulla, orkesterin johto-ohjakšet otti käsihis Veikko Pällinen, kumpani šiih aikah jo šuatto šoittua melkein kaikilla musiikkišoittimilla ta opašti šoittotaituo muita kalevalalaisie. Orkesterih tuli uušie omatoimisie šoittajie: A. Rämä, I. Barilo, V. Mahovitski, V. Vasara, A. Novožilov, E. Melentjev, I. F’odorov, B. Lebedev, I. Piskunov, V. Remšu, P. Suudarinen, V. Sem’onov, G. Jakovlev, V. Kuzmin, V. Žigalo. Orkesteri oli ollun joka pos’olkan pruasniekan ošallistujana. Šamana aikana orkesterin kollektiivih alko yhtyö šotamiehie, kumpaset oltih šotapalvelukšešša paikallisešša rajavartijo-ošaštošša.
1970-luvun puolivälissä Kalevalan torviorkesteri rupesi pikkuhil’l’ua hajuomah. Entiset ošallistujat vanhettih eikä niijen tilalla löytyn uušie. Šilloin alko laulu- ta šoittoyhtyvehien kukoistamiskauši ta nuoret enemmän kiinnoššuttih kitaranšoitošta. Juuri šinä aikana orkesterin kollektiivi huomattavašti pieneni ta še šoitti rikenempäh vain hautajaisissa.
Kalevalan rajavartijo-ošaštošša peruššettih oma torviorkesteri 1980-luvun alušša, šen alkuhpanijana oli Nikolai Pivankov. Kalevalan rajavartijoošaštošša oli nuorie šotamiehie Moskovašta, Leningradista, kumpasien kešen oli äijän musiikkilahjakkahie ihmisie. Rajavartijolaisien orkesteri piäsi huippušuosijoh 1980-luvun loppupuolella. Šotamiehet, kumpaset šoitettih orkesterissa ša -manaikasešti esiinnyttih Poisknimiseššä laulu- ta tanššiyhtyveheššä. Kaikilla šoittajilla oli musiikkikoulutuš ta hyö yhyttih voimakkahah ammatilliseh šoittokollektiivih. Myöhemmin myö šaima kuulla heijän kuulusat šukunimet – Leonid Agutinista on tullun kuulusa muusikko ta laulaja, Valeri Strokov on Venäjän anšijoitunut artista, Vadim Kurivl’ov armeijan jälkeh šoitti Juri Ševčukin DDT-yhtyveheššä, Pavel Tankovit esiinty Amerikan monissa tunnetuissa jazz-yhtyvehissä, Konstantin Tsivil’ov toimi ohjuajana šekä estradiohjelmien ta radijojuontajana.
Valitettavašti nykyjäh Kalevalan torviorkesteri on jo istorijua, kumpaista myö harvah muistelemma. Vaikka orkesterin entiset ošallistujat oli moničči ehotettu peruštua še uuvveštah. Esimerkiksi, Gennadi Jakovlev aktiivisešti toimi täššä šuunnašša, kuitenki hiän ei kerinnyn toteuttua meininkieh. Viime vuotena Gennadi Pavlovič šiirty tuonilmasih.