Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Ol’ga Dubitskaja. Elias Lönnrotalluo gostis
Ol’ga Dubitskaja
Elias Lönnrotalluo gostis
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Erähiči
minul puutui kävvä Elias Lönnrotan kodih .Tahtozin sanella sih nähte kaikile “Oman Muan ” lugijoile .
KODIMUZEI
Paikkarin Torppa on Kalevala-eeposan keriäjän Elias Lönnrotan kodikondu , kudai on sijoitunnuh Suomen Sammatis , Helsinkin lähäl .
Paikkarin Torppah tulduu enzimäi näet kurrellizen aijan , sit vaste vai pienen puuhizen koin .Koin lähäl , pienel kallivol , puuloin keskes seizou Elias Lönnrotan mustopačas , buiteku Lönnrot vaste vai astui troppua myöte da istuihes kirjuttamah runuo .
Elias Lönnrotan kodi on pieni , ylen vahnu , seizou se kivilöil .Pertih tulduu pidäy kumarduo , ku kamajah piä ei puuttus .Moizet madalat veriät oldih ennevahnas .
Kaikkiedah kodimuzeis on kaksi pertii , kuduat suau kaččuo – yhten sydämeh voibi piästä , a tostu suau kaččuo vai uksespäi .Pertit , kui ičegi kodi , ollah pienet , ga valgiet , seinät ollah rapattu da kruasittu izv’oskal .
Tämän koin nosti Eliasan tuatto vuvvennu 1800 da Elias oli enzimäzenny lapsennu , kudai rodivui täh kodih .
Elias Lönnrotan pereh eli köyhästi , perehes oli seiččie lastu .Eliasan tuatto oli sovanombelijannu .
Koin suures pertis on kaksi ikkunua , suuri päčči truvanke , stola , laučat , škuappu , rundugu , pieni stola lapsih niškoi , kravatti , kätkyt da kaksikerroksine puukravatti .Kätkyön rinnal seizou rukki .
Monet vehkehet muzeis ollah alguperäzet .Toizet – koupiet , kuduat ollah luajittu Eliasan vellen tyttären Miina Lönnrotan mustoloin mugah .
Sanakse , vuvves 1889, Eliasan kuolendan jälles , Paikkarin Torppa oli annettu Suomen senuatale da sinne oli luajittu muzei .Mondu vuottu muzein hoidajannu ruadoi Miina Lönnrot .
Kui oli jo sanottu , tostu pertii suau kaččuo vaiku uksespäi .Sie suau nähtä Elias Lönnrotan kravatti , stola , zirkalo , kniigupualičču , Eliasan vellen Henrik Juuhazen akan sundugu priduanoih niškoi da kaksi douhturin šliäppiä – liečetiijon da filosoufien douhturin .
Nygöi tämä muzei ruadau vaiku kezäl .Kaikin suajah kävvä täh muzeih kaččomah , kui eli Elias Lönnrot .
NELLÄS LAPSI PEREHES
Elias Lönnrot oli roinnuhes 9.tuhukuudu vuvvennu 1802 Sammattih .Häi oli nelläs lapsi perehes .Kaikkiedah Lönnrotan vahnembien perehes oli seiččie lastu da vie heijän kois ainos eli yksikaksi brihaččuu – Lönnrotan tuatan opastujua .
Konzu tuli aigu valattua Eliastu , hänen muamal ei suannuh mennä kirikköh sendäh , ku häi vaste vai sai lapsen .Sen periä kirikköh työttih susieduakku .Kirikköh tulduu , häi unohti , kudai nimi pidi panna brihačule da ku ei pidäs mennä järilleh pitkiä matkua , kirikön pappi andoi lapsele Eliasnimen kirikön kalenduaran mugah .Kaikil Eliasan vellil da sizäril oldih kaksinazet ruoččilazet nimet .
Jo lapsennu olles Elias suvaičči lugie .Häi lugi kaikkiel .
Konzu Lönnrot täytti seiččie vuottu , händy työttih järven tagan eläjän leskellyö opastumah ruočin kieldy .Ga sie Elias ei olluh hätkie .Ujonnu brihačunnu olles häi ei voinnuh muata yhtes kravatis leskenke (vahnan lesken kois oli vaigu ainavo magavosija ).Kaččomattah sih , Elias ičeväil opastui ruočin kieleh da piäzi opastumah školah .Školan jälles häi opastui yliopistos da rodih liäkärikse .
Lönnrot ruadoi liäkärinny Kajaanis .Sie , Kajaanis , häi naigi , hänel silloi oli 40 vuottu .Elias Lönnrotal da hänen akal Maria Piponiuksel oli viizi lastu , kudualois vaiku Ida-tytär kazvoi täyziigäzekse .Elias Lönnrotan kuolendan jälles Ida lähti ulgomuale da rubei elämäh Itaalies .Sie häi kuoligi miehelemenemättö - männy da lapsettomannu .
Elias Lönnrot kuoli Sammatis 19.kevätkuudu vuvvennu 1884.Lönnrot on pandu muah Sammatin kirikön kalmužimale , oman akan rinnale .
Elias Lönnrotalluo gostis
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Дубицкая Ольга
В гостях у Элиаса Лённрота
русский
–