ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Muranon lasin šalaisukšie

Muranon lasin šalaisukšie

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Muranon ili Venetsijan lasie on valmissettu ikivanhoilla keinoilla, kumpasie kekšittih ta kehitettih Murano-šuarella Venetsija-kaupunkin lähellä. Paikalliset lasinvalmistajat luajitah lasiesinehie XII vuosišualta alkuan. Ajan kuluttuo Venetsijan lasi tuli vain kuulusammakši, kaunehemmakši ta korkieta-šosemmakši.
Alušša lasinvalmistajien pajat oltih Venetsija-kaupunkissa. Lasimuasterien avonaiset kiukuat oltih tovellah šuurena tulipaloriskinä koko kaupunkilla, vet Venetsijašša šiih aikah oli äijä puurakennukšie. Šentäh XIII vuosišuan lopulla lasitehtahat šiirrettih Muranon šuarella. Šiitä lähtien Muranošta tuli Venetsijan lasin teollisuškeškuš.
Kaupunki šai lasin myönnistä šuurie tuloja, šentäh lasinpuhaltajat tarkkah varjeltih ammattišalaisukšie. Turkkilaisie muasterija ei lašettu Muranon šuarella. Ammattišalaisukšien levittämiseštä pantih tyrmäh ta äšen tapettihki. Muranon lasinvalmistajat šiirrettih ammattišalaisukšie ta omie kykyjä šukupolvelta toisella, tuatolta pojalla. Venetsijan tašavalta anto lasinvalmistajilla etuoikevukšie, jotta pityä heitä Murano-šuarella. Esimerkiksi, šuurien lasinpuhaltajien tyttäret voitih männä miehellä Venetsijan aristokrattiloilla ta heijän lapšilla šäilytettih kaikki perehen arvonimet, hoti neičyt ei ollunki aristokrattirotuo.
Muranon lasin parahana aikana oli XIV–XV vuosišuat. Lasi tuli kuulusakši koko Europašša, šiitä ruvettih kertomah legendoja. Paikallisie lasinpuhaltajie piettih taikuriloina. Kerrottih, jotta Muranon lasi, kumpani šuau oman elämän taikamuasterin puhallukšešta, voit pelaštua tautiloista ta neitralisoija eri myrkkyjen vaikutušta. Šitä varoin pitäy vain juuvva Muranon lasista luajitušta mal’l’ašta.
Eryähät Muranon lasin šuvaiččijat kirjutettih luovutantapaperissa, jotta tahotah ottua lempilasista luajittuja esinehie kropniččah. Šentäh Venetsijan lasin muinaismallija šäilyki tähä paiväh šuaten. Arheologien čopakan ruavon anšijošta myö voimma nähä ta tutkie Muranon ikivanhojen muasterien lasiesinehie. Vanhimmat lasiesinehet, mit šäilyttih tähä päiväh šuaten, ollah mal’l’at. XV vuosišualla luajitut mal’l’at rikeneh ollah kullattu tahi mualattu, muovoltah ne ollah goottilaista tyylie.
Hyvin hienoset ta hoikat mal’l’at, pokalit, hetelmäta kukka-aštiet tultih muotih 1530-luvulla. Mal’l’at oltih ušeičči lintujen, merihirvijöjen tai galera-šotalaivojen muotosina. Ašteita vieläi korisseltih erilaisilla keinoilla, esimerkiksi, lisättih lasimassah lasirihmoja (filigranie) tahi luajittih kuvie halkiemien avulla (krakelaž).
Ranškalaiset šotajoukot miehitettih Venetsija XVIII vuosišualla ta kaikki lasitehtahat pantih kiini. Monet muasterit mäntih muan ulkopuolella ta ikivanhat ammattišalaisuot oltih kavottu. Muranon lasin valmissušprosessie elvytettih vašta XIX vuosišuan puolivälissä. Šilloin advokatti Antonio Salviati perušti Murano-šuarella lasitehtahan, missä käytettih perintehellisie tehnologijoja. Šiitä lähtien kiinnoššuš Muranon lasih vain kašvau. Muranon lasin musejo avattih šuarella 1861 vuotena. Musejon kokoelmissa on kallehimpie ta kaunehimpie lasiesinehie, mitä oli puhallettu šuarella XV–XX vuosišualla.