Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Natalja Antonova. Yhtenäine karjalaine kattil sagiembah kiehuu
Natalja Antonova
Yhtenäine karjalaine kattil sagiembah kiehuu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Karjalan
tazavallan karjalazien VIII kerähmön vallittuloin nevvosto kerävyi mennyöl nedälil omale vuoronmugazele istundole Priäžän piirin Pyhäjärven kyläh .Nevvostolazien da kylän enimien aktivistoin mieldy myöte , lyydiläzil maksau pyzyö yhtes kaikkien karjalazienke .Se pandih tulien aijan strateegiekse .Kuigi sidä , ku tazavallal pidäy olla oma , muis erikseh toimii programmu kandurahvahien kielih nähte , kui se oli enne .Istundol kluuban tiloih kučuttih kylän vahnimii eläjii .Kaikile niilöis on jo piäl kaheksankymmenen .Sinä piän sai elävälleh kuulta čomua jo harvinastu lyydii .
LYYDIKOT OLLAH TAZAVALLAN KAIKKIEN KARJALAZIEN ČOTIL
Kevätkuun 28.päivänny nevvostolazet kerryttih enimytteh kuundelemah da kaččomah Pyhärven agjan lyydikkoloin elaigua .Paikkukundu ei ole suuri , kaikkiedah 780 kirjoil olijua hengie .Valehtuugi kogo Priäžän rajon .Kaheksas vuvves rahvastu väheni kahteh kerdah : 28000:s 14000:ssah .Nämmien čuppuloin mainehennu vie sentämän vuozikymmenen enne oldih turkinahkat .Pyhärven sanarikkahuon kandajinnu pietäh Vasilii Gordejevua da itkettäjiä Anna Česnakovua , kudaman mustokse mulloi azetettih mustolaudu .
Lyydinkarjalazien eländypaikat Karjalas ollah Priäžän , Anuksen , Kondupohjan rajonoin kohtat .Eläy meigävellie myös Petroskoilgi dai muijal tazavallan čuppuloil .Virrallistu tieduo luguloi myöte ei ole , lyydinkarjalazet sentämän verran tuhanzinnu ollah kaikkien karjalazien čotil .Pyhäjärven kylän karjalazet pietäh omua paginluaduu lyydikoin keskimäzenny : pyhäjärvelästy roduu olii tiedomies Aleksandr Barantsev maltoi löydiä sit nägyvii eroituksii vepsän da livvin kieles .
“PYHÄRVEN D’UURED ” ON AKTIIVINE ORGANIZATSII
Vuvvennu 2014 Pyhärven d’uured -yhteiskunnallizen organizatsien alguh panduu karjalazien hommat kyläs ruvettih libumah . Aktivistat passiboijah paikallistu kluubua da vie erikseh kul’tuurualan ruadajua Aleksandr Pšennikovua , kudaman hyvyzis toimindu aktiviziiruiččih .Mies potkahti luadimah täs omua kanzallistu organizatsiedu .Pyhäjärvel rodih oma Lembi-nimine kyläteatru .Raviembis ozutuksis on karjalaine svuad’bu .On olemas Oma randaine -naizien pajojoukko .Rodih enämbi karjalastu pruazniekkua .Lykystyi Bes’odainekluubu , kudaman hantuzis kylän vahnimat karjalazet otetah vastah gostii da čuajukodvazil suahah paista yhtes karjalakse .Gost’akse voi piästä ihan kudai vai ristikanzu .Sidä enne piettih kielikursoi aiguzile .Azuttih kluuban taloih kylän muzei , kerätäh ruokkoh tiedoloi omas kyläs .Kanzallizen poliitiekan ministerstvan kannatettuloin projektoin hyvyös suadih ostua nygyaigastu ozutuslaittehistuo .Histourien opastai L’ubov’ Pelevina ylen syväh tiijusteli kylän histouriedu da maltau sanella sidä vahnoin kuvien da faktoin vuoh .
LYYDI VAI LIYGI PYHÄJÄRVEN ŠKOLAH ?
Sebo on aijankohtazii kyzymyksii nygöi .Karjalan lyydikot -yhteiskunnallizen organizatsien piälikkö Lidija Konovalova lujoitti istundol , ku lyydikkoloil on jo ammuine piätös livuttua školih lyydii .Sen buito piätettih iče lyydikot .Hänen mugah , valdivon huoli on hommata kai sih niškoi – opastajat , programmat da opastuskniigat .Pyhärven školan johtai Zinaida Matikainen vuvvennu 2015 oppi pidiä lyydinkielisty fakul’tatiivua školas kymmeneh lapseh niškoi .Se keskustui .Omah luaduh opitah harjaittua lyydih lapsii päivykois suarnazien vuoh .Nevvostolazet opittih sellittiä , ku kerran livvinkarjala on enämbäl kehitynnyh školaopastamizeh niškoi da on lähäine lyydile , maksau ruveta opastamah sidä .Oman kylän murreh vois olla käytös samanaigazesti opastussistieman ulgopuolel : päivykois , pajolois , paginkluubis .
– Meil maksau pietelläkseh kaikil karjalazinnu huolimattah sih , midä kylän kieldy pagizemmo . Tärgevin on jiähä täl muailmal , ei menettiä resursoi hoppuloih .Pidäy pidiä mieles suurdu yhtenästy dieluo , ei ruveta rippumah händäzes .Täkse päiviä myö olemmo valmehet opastamah da kehittämäh varzinkarjalua da liygii .Ollah uvvet opastuskniigat , nygöizii vuadimuksii kattajat .Nämmien suajes sežo pidi panna yhteh monet dielot da kohtat .Iellehgipäi meijän aižoi ainos pidäy lähendiä .Päivänselgei on se dielo , ku školas lapsil on jo yksisama midä murrehtu opastuo – lyydii vai liygii .Täkse päiviä Pyhärven kyläs ei ole niyhty lyydii maltajua lastu .Vot sebo on kargei tozi , sellitti Tatjana Klejerova .
Škola on äijäl huolestunnuh sit , ku sitpäi otettih iäres vähäluguzen školan stuatussu .Sen pahuos škola hävitti kolme mil’l’onua rubl’ua .Stuatussu otettih iäres mindäh sendäh uuzien normituksien mugah puoles čuasus stuanivuu lapsien viendy lähäzeh školah .Se on Priäžäs .Pahua mieldy pietäh kogo kyläl .Nevvostolazet pandih omah rezol’utsieh pygäl kiändyö Karjalan opastusministerstvan puoleh da pokoroijakseh andua se stuatussu Pyhäjärven školale järilleh .
Yhtenäine karjalaine kattil sagiembah kiehuu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский