ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Uljana Tikkanen. Kuujärven lyydiläisien vešat

Uljana Tikkanen

Kuujärven lyydiläisien vešat

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Kuujärven kylä šijoituu Karjalan ta Leningradin alovehen rajan lähellä. Täššä kyläššä ammusista ajoista on eletty lyydiläiset. Nyt niitä on vähän, kuitenki lyydiläisien kulttuurie yritetäh šäilyttyä. Nyt Kuujärveššä eläy 377 henkie. Kyläššä on koulu, šiinä on yhekšän luokkua. Koulušša opaštuu vain 38 lašta ta ruatau 12 opaštajua.
Kevätloman eryähänä päivänä lapšet kuitenki lähettih kouluh. Šielä piettih kotišeutukonferenšši. Kuujärveh tultih kylän ta lyydiläisien yštävät Kentjärveštä ta Petroskoista. Kentjärven koulun tytöt kerrottih omašta kyläštä. Kertomuš oli lyhyt, ka lyydiläismurtehella. Kentjärveššä šitä opaštuu kakšitoista koululaista. Kielen opaštaja Natalja Kruglova kerto, jotta opaštumini olis helpompi, jos olisi enemmän oppikirjoja. Šamoin kyläššä halutah järještyä kurššit aikuhisilla.
Jo kolme vuotta olen opaštan lyydiläismurrehta Kentjärveššä, tuntija on kolme kertua netälissä. Paičči tavallisie oppituntija, myö lapšien kera tutuššumma omah šeutuh, järješšämmä oppiretkijä paikallisih nähtävykših, Natalja šelitti.
Kuujärven koululaiset niise esiteltih omie tutkimukšie. Teemat oltih erilaisie: kylän katujen nimet, luonto ta šen šuojelu, mattojen kutomini ta talkkunan luatimini. Kaikki teemat on otettu elämäštä. Kylän ämmöt vielä tiijetäh, mitein luatie talkkunua ta joka pirtissä še löytyy, vierahieki kostitetah meštulla.
Meijän koululaiset ošallissutah tutkimuš-toimintah, šiinä meitä autetah lyydiläiskeškukšen ruatajat. Šuurin oša tutkimušprojektiloista on meijän kylän istorijašta. Lapšet kerätäh tietoja ta käytetäh niitä omašša ruavošša, Kuujärven kyläkoulun johtaja Jelena Kuksova kerto.
Hiän lisäsi šamoin, jotta Kuujärven koululla on jo 117 vuotta, še on erikoini, šentäh kun šijoituu loittona piirin keškukšešta. Kaheštatoista opaštajašta jokahini voit opaštua muutomie oppituntija ta eryähät harjotellah lapšien kera kerhoissa.
Pitoh ošallissuttih Petroskoin Vesläžedjoukon lapšet. Hyö näytettih kylän lapšilla omie taitoja. Tämä ryhmä kanšanmusiikintutkijan Irina Semakovan avulla tutuššuttau lyydiläisien kulttuurih. Konferenššin jälkeh oli järješšetty perintehellini illačču. Kuujärven kulttuurih vaikutti venäläini kulttuuri, kun kylä on Leningradin alovehen lähellä. Šentäh laulut ta častuškat ollah venäjän kielellä. Kuujärveššä ennein oli šuuri ta tunnettu Pitkrandaine-lauluryhmä, šen laulajista jäi eloh vain muutoma ihmini. Kuni hyö ollah elošša, voit vielä šiirtyä perinnehtä nuorilla.