Тексты

Natalja Sinitskaja. Virret yhtes vieldiä

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma Mua. № 15, 2017, с. 5

Natalja Sinitskaja

Virret yhtes vieldiä

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Helsinkin linnan
keskučas
8.-9. sulakuudu
kuului
karjalankielisty
paginua
da
pajuo
. Suomen
puolen
kuulužu
karjalazien
liitto
– Karjalan
Sivistysseuru pidi
omassah
vuozikerähmyö
. Suomen
karjalazil
on
hyvät
monivuodehizet yhtevykset
meijän
puolen
karjalazih
, sendäh täh
suureh
pidoh
oli
kučuttu
meigävellie. Karjalan
Rahvan Liiton
puoles
kerähmöh
tuli
Natalja Vorobei da
hänen
puolitostuvuodehine
Tuarie-tytär, Nuori
Karjala -järjestön puoles
sen
piälikkö
Aleksei Tsikarev. Suomelas-ugrilazien nuorižoliiton MAFUN:an tervehyöt
sanoi
Oliver Lood, kudai
nygöi
on
sen
piämiehenny
. Oma
Mua
-lehten tervehyöt
Helsinkih toi lehten
piätoimittai
Natalja Sinitskaja. Lahjakse
rajantagazile
heimovellilöile
toimmo Karjalan
tazavallas
mennyt
vuon
painettuu
karjalankielisty
lugiettavua.
Kerähmö
allettih
Karjalan
Sivistysseuran enzimäzen
piämiehen Pentti Keynähän mustamal
. Mies
kymmene
vuottu
oli
KSS:n piälikönny
da
siirdyi
toizele
ilmale
nedälin
peräs
sen
jälles
, konzu
Vaasan linnas
piettih
Karjalan
Sivistysseuran 110-vuozipäiviä. Pentti Keynähän luguzet dokumenatat omahizet
annettih
KSS:n arhiivah
.
Kerähmös
saimmo
kuulta
, kui
äijän
da
mittustu
ruaduo
oli
ruattu
mennyt
vuon
. Monipuolizes
ruavos
saneli
KSS:n halličukseh
kuului
Eila Stepanova. Ruavon
finansupuoles kerdoi
KSS:n piälikön
sijahine
Pekka Vaara. Karjalan
Sivistysseuru polgou
endisty
taibalehtu
– säilyttäy
, kannattau
da
kehittäy
karjalan
kieldy
da
kul’tuurua
mollembil
puolil
rajua
. Seuru
jagau
denguavustuksii niilöile
korgielois
školis
opastujile
, ket
opastutah
da
tutkitah
karjalan
kieldy
da
kul’tuurua
. Seuru
alalleh
piästäy
ilmoih
literatuurua
, kudai
koskou
karjalan
kieldy
, karjalazien
kul’tuurua
da
histouriedu
, kannattau
perindöllisty
kyykkä-kižua.
Karjalan
Sivistysseural on
äijy
partn’ourua Karjalan
puolel
. Seuru
alalleh
auttau
Karjalan
Rahvahan
Liittuo
da
Oma
Mua
-lehtie, se
kannatti
Karjalan
opastundan
kehityksen
instituutan
da
“Nuoren
Karjalan
” projektoi
.
Karjalan
Sivistysseuran kerähmölöis
joga
vuottu
iänestetäh
seuran
uvves
piälikös
. Täl
kerdua
karjalazet
iänestettih
seuran
nygözen
piälikön
puoles
da
Eeva-Kaisa Linna jatkau
ruaduo
täs
virras
. Jatkettihgi kolmen
seuran
hallindoh
kuulujan
valdažuot: Kai
Pekšujev, Eila Stepanova da
Pekka Pamilo suostuttih
ielleh
ruadamah
hallindos
.
Karjalan
Sivistysseuran vuozikerähmös
alalleh
on
mieleh
painujua tutkimuspaginua. Täl
kerdua
paginan
pidi
professoru
Anneli Sarhimaa, hänen
ezityksen
aihiennu
oli
“Karjalu da
suomi
– sizäret
sugukielien
perehes
”. Maari Kallberg pajatti
kolme
vienalastu
pajuo
, kuduat
kirjutettih
kuulužas
vuokkiniemeläzes pajattajas
da
kanzan
runohuon tiedäjäs
Sandra Remšujevas.
Ku
tämän
vuvven
kerähmön
aihiennu
oli
Vuokkiniemi, kudai
täkse
vuottu
on
miärätty
Suomelas-ugrilazekse “piälinnakse”, saimmo
kuulta
kylän
histouries
da
nygözes
päiväs
. Vuokkiniemespäi tulluot “Katajat” pajatettih
rahvahallizii
pajoloi
da
uvvembiigi, kuduat
kirjutti
pajojoukon
alguhpanii
uhtualaine Valentina Saburova. Kaksi
vuokkiniemelästy tyttösty
soitettih
kandelehel
da
lugiettih
runuo
vienankarjalakse. Illačun
vedäjät
Ol’ga Karlova da
Kai
Pekšujev pagizutettih
vuokkiniemeläzii naizii
da
pruazniekkurahvas kuultih
heleviä
vuokkiniemelästy pagintabua
. Myö
rounoku
olimmo
ennevahnazes
ildukečois.
Pruazniekkurahvastu kylläl
pläšitti Petroskoilpäi tulluh
Karjala-joukko. Meigäläzil
kottu
vingui
dai
helmu
lekui
, temmattih
hyö
kruugah
suomen
karjalaziigi.
Perindön
mugah
vuozikerähmös
annettih
arvostusmerkilöi niilöile
, ket
äijän
ruattih
karjalan
kielen
da
kul’tuuran
hyväkse
. Täl
kerdua
oli
vallittu
viizi
hengie
. Arvostusmerkit suadih
Marita Paajaste, kudai
oli
Vuokkiniemi-seuran piälikönny
da
kuului
KSS:n hallindoh
da
Helsinkin yliopiston
folkloristiekan
professoru
Lotte Tarkka.
On
korgiesti
arvostettuloin
joukos
meigälästygi karjalastu
. Arvostusmerkit suadih
kuulužu
folklouran
tutkii
, karjalazien
itkuvirzilöin
tiedäi
Aleksandra Stepanova, karjalaine
aktivistu
, Karjalan
Rahvahan
liittolaine Rudol’f Toivonen
da
Kalevalan teatran
ohjuaju
uhtualaine runoilii
Valentina Saburova.
Karjalan
Sivistysseuran tulii
vuozikerähmö
pietäh
14. sulakuudu
2018 Oulun linnas
.