Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Kenen heng holdub školan elos… Kalagen školan ohjandusen istorii

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Kipinä. № 3, 6, (2017), с. 20-22, 19-21

Kenen heng holdub školan elos… Kalagen školan ohjandusen istorii
(вепсский)

Kalagen školan ohjandusen istorii
Kalagen škol om üks’ Karjalan kaikid vanhembiš školišpäi.
Aug sille oli pandud vodel 1805.
Lapsed vepsläižiš perehišpäi kerazihe papin pertihe opendamhas kirjaha pühäkodin slavilaižel kelel, sid’ openduz mäni venän-ki kelel. Ezmäi kirjaha openzihe vaiše prihaižed.
XIX-voz’sadan keskes Kalages oli jo kaks’ školad: opišt prihoiden täht da škol neičukaižile pühäkodiš. Enamba voz’sadad opendajin oliba papid.
Ezmäižeks Kalagen školan opendajaks tegihe Aleksandr Konstantinovič Uspenskii. Hän kazvoi opendajiden perehes. Hänen mam da velledkaik oliba opendajad. Vodel 1875 pereh tuli elämaha Kalagehe.
Aleksandr Uspenskii lopi opendajiden seminarijan Vitegras, sen jäl’ghe oli oigetud radmaha Kalagen opištoho. Vodel 1916 oli saudud erine školan pert’. Aleksandr Uspenskii eli ühtes akanke da tütrenke školan pertiš. Siloi hänel oli 72 openikad.
Školas oli kirjišt. Urokoiden ližaks lapsed radoiba linmal. Aleksandr Uspenskijan ohjandusel oli tehtud eskai mezjaižtarh. Kaikuččen voden školas praznuitihe Ortodoksižen kirjutuzkelen päiv, Školan sündundpäiv, Raštvad.
Kogonaižen elon Aleksandr Uspenskii navedi ičeze školad, hänele oli mel’he külä, kus hän eli. Külän eläjad-ki lujas armastiba händast. Meiden Aleksandr Konsatntinovič” – ülevas nimitiba händast nored da vanhad.
Aleksandr Uspenskii oli opendajan da školan ohjandajan-ki. Radoi hän siš 30 vot. Hänen napernan radon taguiči Kalagen škol tegihe ühteks parahimišpäi gubernijas.
Siš, ken ohjanzi školad edel Sur’t Voinad, ei ole tedoid. Openduzkirjoid siloi ei olend. Opendajiden kund paksus vajehtihe. 1930-vozil openduz mäni venän da suomen kelel. Prihaižed da neičukaižed openzihe ühtes. Openikoid oli muga äi, miše opendusel oli kaks’ smenad. Sid’ oli saudud uz’ školan pert’. Suren Voinan aigan Kalag’ oli suomalaižiden valdas. Vanhan školan pert’ oli muretud, miše ei jänuiži vihanikoile.
Suren Voinan jäl’ghe Kalagen školan ohjandajaks tegihe Vasilii Gerasimovič Mustajev. Hän oli istorijan da geografijan opendajan.
Vasilii Gerasimovič oliküzujanohjandajan. Hän äjan pakiči openikoišpäi. Toižin rata siloi ei sand. Sil aigal školas openzihe 400 openikad. Klassoiš oli 30-40 mest. Lapsed jaugai tuleskeliba opendushe Toižegespäi, Kakkarvospäi, kogonaižes Kalagespäi. Kaskezojan openikoiden täht oli avaitud internat.
Vasilii Gerasimovičan openikad muštaba hüvin, kut valdaližed lapsed varaižiba händast. Urokoil oli hillüz’. Lapsile, kudambad openzihe čomin, sobihe ombeltihe kangahan palaižid. Niil, ken saskeli vaiševiž”, ned oliba rusttad.
Kaik ičeze väged Vasilii Gerasimovič pani radho. Äi vozid hän oli fotosebran vedäjan. Sur’ homaičuz oli kingitadud sportaha. Sportzalad školas ei olend, no lapsile oli tehtud hüvä sporttandreh školanno da sporturokoiden vedändan täht oli kalutadud klass.
Vasilii Gerasimovič harjenzoiti lapsid radmaha. Vedetihe uroikoid pusepän honusiš, lapsed tegiba puspäi taburetkoid da kodid linduile. Ümbri školas oli sad da linma.
Lapsed kazvatiba kodijanišid. keraziba sömäd živatoile lebuaigan. Ken paremba kaikid holdui kodijänišid, sai školan pämehelpäi kodijänišan lahjaks.
Sil aigal školid lämbitadihe päčil. Sikš lapsed vanhembidenke abutiba školan pämehele vaumištada haugoid.
Nece oli hüvä ristit da hüvä školan pämez’” – muga johtutaba Vasilii Gerasimovičad hänen pästnikad. Mustajevoiden pereh läksi elämaha Därvenojaha, a sid’Kondopogan rajonaha. Vasilii Gerasimovič Mustajev ei ole jo hengiš, no mušt hänes eläškandeb pit’kha.
Vasilii Gerasimovičan jäl’ghe školan ohjandajaks tegihe Nina Nikitična Jarkojeva (Aleksejeva). Hän om sündunu Ukrainas. Nina Nikitična lopi Karjalan pedagogižen institutan. Sid’ oli oigetud radole Kalagen školha. Ezmäi hän oli školan varapämehen, openzi lapsid anglian kelehe. Sid’, vodehesai 1974, ohjanzi školad. Hänen nimi hüvin mušttas Kalages. Hän mugažo olilujas küzujanopendajan da pämehen. Nügüd’ Nina Nikitična eläb Kondopogas.
Vodel 1975 Kalagen školan pämeheks tegihe Nina Konstantinovna Rembot. Nina Konstantinovna om sündunu Vologdan agjan Belozerskas. Sinna hänen mam oli evakuoitud ühtes toižiden opendajidenke. Voinan jäl’ghe hänen pereh pördihe tagaze kodimale. Nina Konstantinovna lopi školan Šoutjärves, sid’ openzihe Petroskoin opendajiden opištos. Nina Konstantinovna oli oigetud radole Kalagen školaha. Hän radoi augotižškolas da sen-žo aigan openzihe Karjalan pedagogižes institutas geografijan opendajaks. Sid’ hän radoi jo geografijan opendajan da oli Kalagen školan varapämehen.
Sen jäl’ghe hän ohjanzi školad 16 vot! Neniš voziš školan elo lujas vajehtihe. Vodel 1981 oli tehtud lujas heredas uz’ školan pert’, miččes Kalagen openikad opendasoiš nügüd’-ki. Nina Konstantinovna johtutab, miše lapsiden vanhembad lujas abutiba siloi. Kaik kirjad da kaludišt oli sirttud udehe pertehe heredas, miše lapsed pigemba voinuižiba opetas jo lämäs da vauvhas školas.
Vodel 1990 se sai keskškolan nimen. Sil-žo vodel oli praznuitud 185-voččen jubilei. Školas kut ende-ki vedetihe rad, mitte oli oigetud lapsiden kazvatusehe. Nügüd’ školal jo oma čoma tandreh, linma da änikgrädad.
Vodel 1991 zavodihe vepsän kelen opendamine Kalagen školas. Nina Konstantinovna ülevas sanub ičesaze, miše hän om vepsläine. Hän äi vozid vedi vepsän kelen urokoid. Vodel 1994 Kalagen škol sai III stepen’an Grantan opendamižes lapsid vepsän kelehe.
Ičeze pit’kaigaližes rados školas Nina Konstantinovna Rembot äi kerdoid oli pauklahjoitud. Hänel om arvokaz opendajan-metodistan nimi, znamad opendajan rados da rahvahan opendusen čoman radnikan znam. Vodel 1997 Nina Konstantinovna sai Karjalan valdkundan kitändkirjeižen satusiš da čomas pit’kaigaižes rados.
Nügüd’ Kalagen eläjad johtutaba, miše Nina Konstantinovna oli hüvän ohjandajan, kudamb mahtab sabustada surid satusid. Ühtesradnikad kitäba händast čomas ozuteses sihe, miččen tarbiž olda todesižele opendajale.
Pidab sanuda, miše Nina Konstantinovnan rados oli penikaine keskust, siloi koume vot školan ohjandajan oli Vasilii Sergejevič Aniščenko. Nügüd’ hän om istorijan opendai Petroskoin universitetas.
Sen jäl’ghe, konz vodel 1994 Nina Konstantinovna oli valitud Vepsän rahvahaližen volostin pämeheks, školan ohjandajaks tegihe Valentina Aleksandrovna Klimukova. Hän om sündunu Kalages. Kodiküläs hän lopi školan. Sid’ openzihe Petroskoin opendajiden opištos. Vodel 1975 Valentina Aleksandrovna pördihe kodimale da zavodi rata školas. Händast nimitadiheuniversaližeks opendajaks”, sikš ku paiči radod augotižškolas pidi vedäda erasid urokoid vanhemiš klassoiš. Vodel 1985 Valentina Aleksandrovna lopi Karjalan pedagogižen institutan, kazvati tütren.
Kümne vot hän oli školan pämehenoiktan käden”, vajehtamatoman abunikan. Hän oli opendamišt-kazvatamižen radon varapämehen. Valentina Aleksandrovna sai istorialižen opendusen, openzi lapsid istorijaha, oli Ecind -sebran ohjandajan. Nece sebr oppi kodirandan istorijad.
Ičeze rados Valentina Aleksandrovna sai Rahvahan opendusen čoma radnik-znaman da Karjalan arvostadud radnik-nimen.
14 vot hän ohjanzi Kalagen školad, jatksi Nina Konstantinovnan radod. Openikoiden lugumär aigan sirttes väheni, no hänele ozastui jätta školale keskškolan nimen.
Valentina Aleksandrovna abuti kehitoitta školas vepsän kel’t da kul’turad. Sur’ homaičuz oli kingitadud tedomašinoiden ostamižehe da noriden opendajiden kucundaha. Školan verajad kaiken oli avaitud adivoile.
Möhemba Valentina Aleksandrovna tegi školas täuden kohendusen.
Hänen openikad ühthe änehe sanuba, miše Valentina Aleksandrovna om hüväsüdäimeline da lujas melev ristit. Opendajad kitäba händast siš, miše hän mahtoi tehta opendajiden kundas hüväd il’mištod.
Svetlana Nikolajevna Gotič om Kalagen nügüdläine pämez’.
Svetlana Nikolajevnan sündundpäiv om 12. tal’vkud. Nece om Kalagen školan-ki sündundpäiv.
Kacmata sihe, miše hän om sündunu Šoutjärves da lopi sigä školan, jäl’ges universitetad da stažirovkad verhas mas, elo-oza pörduti händast Kalagehe, külähä, kuspäi oma hänen ezitatad.
Laps’aigaspäi Svetlana Nikolajevna tahtoi olda opendajan. Hän openzi vepsän kelehe da literaturaha. Svetlana Nikolajevna lujas navedib ičeze radod. Voziden sirttes hän zavodi abutada školan pämehele. Vodel 2011 hän iče tegihe Kalagen školan pämeheks.
Svetlana Nikolajevna sanub, miše školan ohjandajan rad om lujas jüged da vastusenpidäi. Vodel 2013 škol oli ühtenzoittud lapsiden päivkodihe.
Svetlana Nikolajevna sanub, miše armastuz radho abutab vägestada kaikid jügedusid. Hän tadab, miše hänen rad om tarbhaine ristituile. Nügüd’ hän opendab lapsid vepsän kelehe da surel tahtol ühtneb kaikihe školan azjtegoihe. Svetlana Nikolajevna kaiken abutab openikoile da opandajiden kundale. Elo školas kehub. Siš paksus mäneba erazvuičced praznikad, festivalid, konkursad. Školas kaitas enččed tradicijad. Kalag’ tegihe Vepsläne sarn-festivalinižandaks”.
Svetlana Nikolajevna om sanu kitändkirjeižid sures panendas vepsän kelen da kul’turan udessündutamižehe da kehitoitandaha. Ei amu hän tegihe Anižjärven rajonan laureataks.
Pidab sanuda, miše Kalagen školas kaiken oma radnuden tedomahtoižed vastusenpidäjad opendajad. Heiden nimed igäks jäba Kalagen školan istorijaha. Nene ristitud paneba kaik ičeze vägid školan keitoitandaha.
Kalagelaižed openikad armastaba ičeze školad da ülendasoiš ičeze opendajil!