ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Natalja Kozlovskaja. Pehmie ta kaunis villani lampö

Natalja Kozlovskaja

Pehmie ta kaunis villani lampö

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Konša nykyihmini oštau puvun kaupašta, hiän ei ajattelekana šiitä, kuin äijän työtä oli pantu šen luatimiseh. Tänäpiänä muotissa on luonnollini villa.
Vuosišatojen mittah Karjalan eläjät luajittih vuatteita lampahan villašta. Lampahanhoito oli tavallini ilmijö meijän alovehella.
Matka lampahan keriččömiseštä valmeheh luajokšeh on pitkä ta täyši kummallisie muutokšie. Kaikki vaihiet lankan kesryämiseštä alkuan kankahan kuvontah šuaten on šivottu kantatuattojen eri tarinoih ta legendoih. Joka villavuate on ainutluatuni ta esittäy luatijan luontuo.

Matka villašta luajokšeh

Kolmekymmentä studenttie Karjalan eri piirilöistä 2016–2017 -oppivuuvven aikana ošallissuttih Karjalan taitehmusejon ta Priäžän piirin Melliččä-šiätijön yhtehiseh Villani lämpö -projektih.

Projektin tarkotukšena on tuttavuštumimi perintehellisih käsitöih šekä rahvahan kulttuuriperintehien šäilyttämini, popularisointi ta kehittämini.
Opaštujien praktiikkakuršši alko kirkkahašta ta mukavašta muasteri-opista, kumpasešša studentit kerittih lammašta Kurkijoven pos’olkašša. Lumisena talvikuun päivänä nuoret tytöt ta pojat keräyvyttih Larsa Lonkan kojikkahašša musejo-talošša. Talo šijaiččou Andersenin vuaralla Laatokan rannikon lähellä. Studenttija oikein miellytettih tiijolliset oppimatat, psihologini harjotuš ta Kat’a-lampahan keriččömini.
Šiitä, konša villa oli šuatu, Karjalan taitehmusejon resurssikeškukšen tiloissa alko pitkä harjottelukuršši. Studenttija opaššettih kartata villua, kesrätä lankua värttinällä ta kuošalilla, värjätä lankua luonnonmaterialiloillakuivatuilla lehtilöillä, marjoilla.
Nuorie tyttöjä ta poikie opaššettih luatimah valmehešta lankašta eri esinehie. Niin opaštujat kuoteltih kutuo vöitä, tikuttua villalakkija, vanuttua suveniirikuatanččoja, laukkuja, šolkija. Joka vaihien aikana studentit ymmärrettih, kuin äijän työtä ta aikua mänöy tavallisien esinehienkintahien, šukkien, pušerojenluatimiseh. Villašta luajittu vuate on ekologini, lämmin ta kaunis.
Šulakuun lopušša valmehie luajokšie esitettih näyttelyššä Priäžäššä, šiitä luatijat šuatih ottua ne kotih.

Projektin toteuttamini

Villani lämpö -projektin rajoissa järješšetty praktiikkakuršši täyventi Villavuattiet ta esinehet Venäjän kanšankulttuurin ošana -opaššušseminarin, kumpani Piiterin ta Moskovan spesialistit piettih opaštajilla Karjalan piirilöistä.

Projektin huippukohtakši tuli Villani lämpö -näyttelyprojekti, kumpani toimi Karjalan taitehmusejošša 9. šulakuuta šuaten. Interaktiivini näyttely kerto Karjalan eläjillä ta vierahilla, mi lämmitti meijän kantatuattoja ta mitein villašta luajittih vuatteita ta eri esinehie. Näyttelyššä oli esitetty vanhoja esinehie Karjalan taitehmusejon, Kanšallisen musejon šekä Moskovan keryäjän Sergei Glebuškinin keryäntähisistä. Luomistehtävien avulla kävijät šuatih tietyä äijän mukavua.
Kaikki šuatut ainutluatuset tiijot ta taijot studentit voijah käyttyä opaššušalalla, vetyä muasterioppija ta kurššija, luatie suveniirija, ošallistuo projektiloih.