Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | ? Помощь

Vuakalintu kato

Корпус: младописьменный подкорпус

Новописьменный севернокарельский, художественные тексты

Источник: KAT’A LOBASTOVA, Oma mua. № 16, (2017), с. 11

Vuakalintu kato
(карельский: собственно карельское наречие)

Kävin kaččomahka
Ei ole vuakalintuo.

Mänin miän, mänin toisen,
Mänin puolen kolmatta.

Tultih niittäjät vaštah:
Ettäkö nähnyn
linnuistani?

Mi oli merkki linnullaš?
Kupušuu on kirjutettu,
Vaškivarvaš vanutettu,
Tinänenä tilkutettu.

Vašta täššä lentyä leyhkytteli,
Yhellä šiivellä muata kuokki,
Toisella taivašta tapasi.

Mänin miän, mänin toisen,
Mänin puolen kolmatta.

Tultih haravoiččijat vaštah:
Ettäkö nähnyn linnuistani?

Mi oli merkki linnullaš?
Kupušuu on kirjutettu,
Vaškivarvaš vanutettu,
Tinänenä tilkutettu.

Vašta täššä lentyä leyhkytteli,
Yhellä šiivellä muata kuokki,
Toisella taivašta tapasi.

Mänin miän, mänin toisen,
Mänin puolen kolmatta.

Tultih pirttini vaštah.
Kolahutin kovašpuita,
Rämähytin räyššäšpuita,
Mänin pirttiseh.

Repo kankašta kutou,
Lintuni vain kiämittäy.