Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Vuokkiniemen aapini
Vuokkiniemen aapini
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Šuomelais-ugrilaisen kulttuurikylän vuuvven
rajoissa Vuokkiniemen koulušša ilmešty mielenmukani Vuokkiniemen aapini -kirjani .Še on kuin pieni tietošanakirja .Šiinä venäläisen kirjaimikon joka kirjaimella löytyy kiinnoštava kertomuš karjalaisen kylän elämän eri puolista .Kirjani valmissettih opaštaja Tatjana Tupina ta alkeiskoulun piäštökkähät , nykyset viiješluokkalaiset , kumpaset šamoin kuvitettih kirjani .
Aitat
Vuokkiniemeššä Ončin talon luona šeisotah vanhat aitat – XIX vuosišuan puuarhitektuurin muistomerkit .Aittoja rakennettih , jotta šäilyttyä niissä vil’l’ua , kalua , kotivehkehie .Vuokkiniemen kakši aittua tuotih Latvajärven kyläštä , yksi – Tollojovešta .Keškimmäisen aitan omistajana oli Ončči-kupčča .Vuotena 1991 aitat oli kunnoššettu .Nyt ne kuulutah kylämusejon kompleksih .
Pes's'outat
Pes’s’outat – rahvahan illačut , nuorison kisat – karjalaisissa kylissä alettih šykyšyllä Pokrovašta , konša loputtih peltotyöt , ta loputtih Pyhänlaškun netälillä .Pes’s’outojen piätarkotukšena oli nuorison yhtevyš .Pes’s’outat oltih arkipäiväset ta juhlalliset .Arkipäivinä neiččyöt issuttih käsitöijen kera , kesrättih ta tikutettih .Juhlapes’s’outoissa oli aikua tanššiloih ta kisoih .
"Kalevalan " šankarit
Väinämöini on Kalevala-eepossan piäšankari . Yksi kummoista , kumpasen luati Väinämöini , on kantelen luomini .Šeppä Ilmarini tako taivahan , päiväsen , kuun , kultaneiččyön , Šampo-melličän .Mečäštäjä Lemminkäisen kera aina tapahtuu erimoisie šeikkailuja .Hiän muissuttau venäläisien starinojen šankarija .
Šukšet
Pohjosešša šukšet on tunnettu jo neoliittiselta kauvelta ta on kuvattu Onegan rannikon kallivoilla .Istorikko Artemi Artsihovski on varma , jotta Skandinavijašša XVII vuosišatah šuaten pikašukšien ieštä käytettih epäparisie šuksija , kumpasista yksi šukši oli pitkä lyly , jotta hiihtäjä vois luitua , ta toini oli lyhyt kalhu , jolla hiän šais potkie vauhtie .Šemmosie šukšie on kuvattu Kalevala-eepossaššaki : niitä käyttäy tunnettu mečäštäjä , Hiijen hirven vallottaja Lemminkäini .
Il'l'anpäivä
Jo ammusista ajoista Il’l’anpäivä (2.elokuuta ) on Vuokkiniemellä piäpruasniekkana .Vuotena 1767 kyläššä ilmešty iččenäini uškojienkunta .Časoun’a kyläššä oli enneinki , ka še oli muutettu Jumalan Iänitorvi Il’l’alla nimetykši kirikökši .
Kalaššuš
Karjalalisilla kalaššuš aina oli piäelinkeinona ta pelaššukšena näläštä .Vuokkiniemeššä pyyvvykšinä käytettih onkie , verkkuo ta nuottua .Kalaštamisen kera oli šivottu monta primiettua , loiččušanua , tapua ta ritualie , kumpasien mukah einuššettih kalaonnie .
Elinpaikka
Arheologisien kaivaukšien mukah , Vuokkiniemen alovehella elettih muinaisihmiset , kumpasien piäelinkeinona oli kalaššuš .Myöhemmin näillä alovehilla ašettauvuttih elämäh saamelaiset .Heijän elinkeinona oli poronhoito ta niise kalaštamini .Saamen kieleštä Vuokkinieminimi tarkottau onkie , koukkuo .
Leipä
Karjalašša leipyä paissettih ruis -, osra - tahi kakrajauhošta .Jauhuo rikeneh ei riittän ta niin ilmešty tapa lisätä jauhoh eri lisäykšie : šammalta , osran olkie , männyn nilua .”Karjalaini kuorta šöi ” – tämä šananlašku kertou karjalaisien petäjäleiväštä , kumpaseh oli lisättiy petäjän kuorešta luajittuo jauhuo .
Vuokkiniemen aapini
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский