Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Maria Košeleva. Etnopert’ varastab adivoid
Maria Košeleva
Etnopert’ varastab adivoid
вепсский
Младописьменный вепсский
Sulakun
19.päiväl Petroskoin universitetas Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral avaiži ičeze uksed etnopert’ .Nece projekt vaumitihe jo amu .Etnopert’ om Universitetan projektan pala .Necen projektan nimi om ”Etnokul’turine baltianmerensuomalaine mozaik ”.Völ Etnopert’-projekt sai tugen Suomen ”Karjalan sivistysseura ”-sebraspäi .
Konz-se etnopert’ oli universitetan openduzhonusen , no sid’ kafedran opendajiden da openikoiden abul se tegihe todesižeks küläpertikš , kus om jumalan čoga , erazvuiččid astjoid , vanhoid radon da elon kaluid , eskai sur’ vauged pertin emäg – päč .Etnopert’ om Karjalan rahvahiden keliden , kul’turiden da veroiden kodi .
Nece pert’ om lujas kodikaz .Jo pigai täs tehtas rahvahiden keliden da veroiden openduzčasuid da seminaroid .Mugoižes il’mas om kebn opetas .Mugažo neciš honuses üläopenikoil linneb voimuz kundelta erazvuiččiden kul’tursebroiden ühtnikoiden da kafedran pästnikoiden ezitusid , ühtneda mastar’-klassoihe da muite keratas ühthe , miše kosketadas .
Ezmäižin pertin adivoin oliba Petroskoin universitetan pämez’ Anatolii Voronin , opendusen varapämez’ Konstantin Tarasov , tedon varapämez’ Vladimir S’un’ov da rahvazkeskeižiden azjoiden varapämez’ Marina Gvozdeva .Heid adivoičetadihe karjalaižiden veroiden mödhe – külläks jottihe čajul kalitkoidenke da pirgoidenke .Adivoile tuli mel’he nece čajunjomine , hö eskai ei varastanugoi , miše vastuz linneb mugoižen lämän .Kut sanui iče universitetan pämez’ , hän ei varastand , miše nece pert’ linneb mugoižen todesižen da siš linneb muga äi armastust kodimaha da kodikelehe .Anatolii Voronin sanui völ , miše hänele om lujas mel’he , miše etnopertiš om mugoine baltianmerensuomalaižen kul’turan heng da il’m .Hän toivoti kehitoittas edemba-ki , miše kaiken nece pert’ oliži kodikahan da adivoičetajan .Anatolii Viktorovič rohktas sanui , miše tägä kaiken linneb melentartušt kut üläopenikoile , muga opendajile da openikoile-ki .
Vastsiba adivoid Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedran pämez’ Tatjana Paškova , suomalaiž-ugrilaižen školan poimetižopendai Natalja Okuneva .Natalja tuli vastusele ičeze openikanke , kudamban päl oli karjalaine rahvahaline sädo .Hö ozutiba ičeze mahtoid da sanuiba , miše kaiken oma vaumhed abutada kafedrale da etnopertile .
Svetlana Korobeinikova , suomen kelen kafedran opendai , vaumiči adivoiden täht melentartuižid karjalaižid ozoitesid .Tatjana Vladimirovna starinoiči etnopertin vaumičendas , siš , kut kaik kafedran radnikad da üläopenikad eciba vanhoid kaluid ičeze baboiden kodipertiš da toiba niid kafedrale , kut eciba raha-abud da siš , kut nece projekt om tärged .Tatjana Paškova sanui , miše sil hän tahtoi ozutada kaikile , a ezmäi kaiked lapsile , miše rahvahiden keled da kul’turad , niiden kaičend da opendamine oma lujas tarbhaižed da popul’arižed nügüd’ .No kaikid tärktemb om se , miše norištol oliži taht da melentartuz’ opeta kodikelid , kaita da kehitoitta ičeze ezitatoiden kul’turad da veroid .
Om hüvä , konz muga kaitas rahvahan kul’turad .Toivotam kafedrale da etnopertile äi üläopenikoid da adivoid , uzid satusid da jogapäiväšt kehitoitust .
Etnopert’ varastab adivoid
вепсский
Младописьменный вепсский