Тексты

Marina Krainova. Meiden kodiman kaičijad

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Kodima. № 5, 2018, с. 6

Marina Krainova

Meiden kodiman kaičijad

вепсский
Младописьменный вепсский

Mö
olem
sündnuded
da
kaznuded
tünäs
aigas
. Mö
em
kundelnugoi
sirenoid, bombiden
judud
, pul’kviheldust, mö
em
tekoi
, mi
om
todesine
pakaine
da
näl’g
... Meile
om
jüged
uskta
, miše
ristitun
elo
voib
katketa
ühtes
kuros
. Sur’
Voin
om
jänu
istorijaha
. No
nece
istorii
om
lujas
tärged
meiden
täht
. Rahvahale
ei
sa
unohtada
kaikuččen
saldatan
sur’t
tegod
. Meiden
velg
om
kaita
mušt
necen
aigan
polhe
.
75 vot
tagaze
, 16. päiväl
keväz’kud
tahos
, mitte
ei
ole
edahan
Šoutjärv’-küläspäi koli
razvedčikoiden grupp
. Sidä
ohjanzi
vanhemb
leitenant Boris Nikolajevič Annenskii.
Boris Annenskii sündui
Ukrainan
SSR Novoukrainsk-lidnaha. Školan
jäl’ges
hän
päzui
opendamhas
agrotehnikumaha i
tahtoi
rata
man
elomištos
kaiken
ičeze
elon
. No
hänel
oli
ani
toine
elo-oza
. 1930.-vozil ühtes
sebranikanke
Aleksei Popovkinanke hän
tuli
Leningradaha. Hö
molembad
sdaiba ekzamenad
i
tegihe
Nekrasovan nimel
Pedagogižen
tehnikuman openikoikš
. Vodel
1935 Boris Nikolajevič lopi
tehnikuman i
tegihe
Pavlovsk-lidnan laps’kodiš № 33 pämeheks
. Sigä
hän
radoi
ičeze
akanke
kaks’
vot
, a
jäl’ges
hänele
anttihe
toine
rad
– hän
oli
matematikan
openopendajan da
openduzohjandajan
školas
№2. Siloi
hän
möst
openzihe
, sai
korktad
opendust
Pedagogižes
institutas
Gercinan nimel
. Sil aigal
hän
tegi-ki sur’t
kundališt
radod
. Aigad
lebule
da
kanzale
oli
lujas
vähän
. Boris Annenskijan tütär
Marksina johtuteli
: ”Mamoi
da
tatoi
kogonaižid
päivid
oliba
školiš
, mö
vastsimoiš heidenke
vaiše
ehtal
. Kezal
hö
möst
ei
lebaidanus
– radoiba
pionerlageriš vai
sijaližes
laps’kodiš”. Boris Annenskijan sebranik
johtuteli
: ”Minä
olen
Borisan velgnik
! Hän
kucui
mindai
opendamhas
tehnikumaha da
oigenzi
radole
”jügedoiden
vajehtuzigäižiden lapsidenke
”. Hän
kaiken
tahtoi
abutada
ristituile
. Tahtoi
, miše
hö
oližiba
ozakahad
. Hän
oli
korged
kazvol
, vägekaz
, hüvä
ristit
. Hän
lujas
navedi
lapsid
, mäneti
heidenke
äjan
aigad
. Mugoižen
hän
jäi
äjiden
ristituiden
muštho
”.
Marksina Borisovna Annenskija johtuteli
: ”Muštan
, kut
tatoi
kacui
openikoiden
lehtikoid
, muštan
händast
lagerin suimal
, muštan
, kut
hän
vändi
lapsidenke
voinha”.
Konz
zavodihe
voin
, Boris Nikolajevič tahtoi
putta
frontale
, i
hän
oli
ottud
armijaha
. Vodel
1941 heinkun
lopus
hän
sai
kirjeižen
ičeze
akalpäi
: ”Jura om
kolnu
, ecin
neičukaižid
”. Boris Nikolajevič pakiči
oigeta
ičtaze
partizanoiden
joukuhu
. Elokun
keskes
jouk
tuli
Kingisepan rajonaha
, kus
kerazi
tedoid
siš, kut
vihanikad
sirdihe
Leningradan polehe
. Boris Nikolajevičan voinsebranikad johtuteliba
, miše
hän
oli
rohktan
mužikan
, oli
hüvän
ozutesen
kaikile
.
Vodel
1941 sügüzel
germanialaižed
zavodiba
ecta
da
koletada
partizanoid
. Siloi
joukun
äjad
partizanad
oli
riktud
. Joukun
ohjandai
tegi
oiktan
pätusen
– lähtta
frontalpäi
. Pimedoil
sügüz’ehtoil mecoidme
da
soidme
partizanoiden
jouk
mäni
kodihe
. Matk
oli
pit’kän
– 500 kilometrad
. Partizanad
oliba
väznuded, näl’ghižed
, rebitadud
sobiš
. Joukus
oli
amptud
da
läžujid
ristituid
. Vodel
1941 tal’vkun
lopus
partizanoiden
jouk
läksi
frontalpäi
da
tuli
partizanoiden
bazale – Volhov-lidnan taga
.
Boris Nikolajevič kirjuti
ičeze
akale
Revekka Solomonovnale: ”Minä
aznoičen
nenile
, ked
rikoiba
minun
poigan
i
toiba
muga
äjan
gor’ad
”. Revekka Solomonovna kirjuti
möhemba
: ”Boris Nikolajevič oli
hüvän
mužikan
, todesižen
kodiman
patriotan
, lujas
armasti
lapsid
”. Gospitalin jäl’ghe
Boris Nikolajevičale anttihe
noremban
leitenantan zvanijan, händast
oigetihe
Seičemendehe
armijaha
ohjandamaha
snaiperoid.
Vodel
1942 kezan
lopus
hän
pördihe
partizanoiden
joukuhu
, miččes
tegihe
pämeheks
. Jouk
radoi
Karjalan
mecoiš
. Vodel
1943 tal’vel
suomalaižed
zavodiba
ecta
partizanoid
. Päivil
mecoiden
al
lendli samol’ot, eci
suksiden
jäl’gid
, pažagiden
savud
. Mecoidme
käveliba
saldatad
. Partizanoiden
grupp
oli
löutud
Uhtjärv’-külänno. Vodel
1943 keväz’kun
14. päiväl
jouk
oli
ümbärtadud, zavodihe
boi. Boris Nikolajevič vedi
ičeze
joukun
frontan
röunahasai
, hän
toivoi
lähtta
tagamale
. Suomalaižed
saldatad
sabuteliba partizanoid
. Boris Nikolajevič vei
ičeze
joukun
Änižele
, hän
tahtoi
lähtta
järven
jädme
Piterin
agjan
Voznesenjen rajonaha
. Šokšunno vihanikad
möst
sabutiba
partizanoid
, zavodihe
boi... Eläbid
jäi
kuz’
mest
. Hö
tönduiba
matkaha
järven
jädme
. Koumes
kilometras
Šoutjärvespäi partizanoid
möst
sabutiba
suomalaižed
. Möst
zavodihe
boi... Partizanad
vojuiba
jäl’gmeižehe hengitusehesai
, no
väged
ei
olnugoi
ühteiččed
. Koliba
feršal
As’a Sadkova, radist Pavel Ginejko, Mihail Gurov da
Boris Annenskii. Süvid
čapatesid
saiba
Ivan Jusov da
Aleksei Hrustal’ov, heid
ottihe
plenaha. Hö
jäiba
eläbikš
. Riktud
partizanad
tactihe
granitan karjeraha läz
Šoutjärved. Tägälaižed
kalanikad
löuziba
partizanoiden
hibjad
, no
suomalaižed
okkupantad kel’diba
panda
partizanoid
maha
. Siloi
ristitud
peitoiči
toskeliba mad
karjeraha i
putkotiba
mal
kolijoid
. Šoutjärven
eläi
Ivan Mihailovič Inin tegi
puihe
vestatesid
sen
täht
, miše
muštta
, kus
om
pandud
maha
partizanad
. Kanzad
da
läheližed
ei
tednugoi
heiden
polhe
nimidä
25 vot
. Vodel
1970 partizanoiden
rungod
oli
pandud
maha
Šoutjärves. Kolijad
saldatad
oli
arvostadud
medalil
rohktudes
. Muštkam
igän
kodiman
kaičijoid
!