Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | ? Помощь

Venäman päiv Kiži-sarel

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Maria Filatova, Kodima. № 6, (2018), с. 3

Venäman päiv Kiži-sarel
(вепсский)

Kezakun 12. päiväl meiden ma praznuiči Venäman päiväd. Nece om znamasine meiden man praznik. Se praznuitas vodelpäi 1992, jäl’ghe kaht vot siš aigaspäi, konz oli allekirjutadud Venäman Ripmatomuden deklaracii.

Nece praznik om üks’ kaikiš norembišpäi meiden man praznikoišpäi, no om jo lujas popul’arine. Kaikuččes man lidnas, küläs necil päiväl tehtas čomid koncertoid, festivalid, melentartuižid vastusid, vändoid, mastar’-klassoid lapsiden da vanhembiden täht, äjiš lidnoiš necil päiväl om praznikaližid sal’utoid. Venäman päiv oli praznuitud meiden Karjalan mal-ki. Čoma praznik oli tehtud Kiži-sarel.
Sigä praznik mäni koume päiväd. Pohjoine keza ei ihastoitand adivoid räkel säl, no päiväine kaikse muhadeli necil päiväl da kükseli vihmpil’vid.
Kut i kaikuččel muupäiväl sarel oli äi turistoid ei vaiše Venämalpäi, no mirun erazvuiččiš agjoišpäi. Sarel oli äi adivoid Franciaspäi, Daniaspäi, oli adivoid Norvegiaspäi da eskai edahaižes Amerikaspäi. tuliba tänna kacmaha endevanhad pušt arhitekturad, tedištamha tägälaižen rahvahan istorijad da kul’turad, samha ihastust čomas londusespäi.
Kiži-saren ižandad varastaba adivoid kaiken aigan i vasttaba heid surel ihastusel. Venäman päiväks Kiži-sar’ mugažo vaumiči adivoile čoman programman. Adivoile oli tehtud melentartuine ekskursii sartme, kus starinoitihe saren polhe, igähižiš rahvahiš, heiden istorijan da veroiden polhe. Čoma puine arhitekur ei voi jätta tühjid südäimid, se tuli mel’he da čududeli kaikuttušt kacujad. Ekskursijan jäl’ge jogahine tahtnik ühtni mastar’- klassoihe, miččid necil päiväl oli äi: adivod openzihe vändmaha karjalaižehe "Küükkä"-vändho, openzihe kudomaha tradicionaližid vöid, täputamha savespäi padaižid, tehmaha čomid ozatelendkartaižid Kiži-saren kuvidenke.
Adivoiden täht oli tehtud rahvahiden sädoiden ezituz. Tägä voi kacta meiden ezitatoiden sarafanoid, räcnid, vöid, paikoid, čomitesid, mugažo tedištada, kut niid kudotihe, ombeltihe da konz pandihe päle.
Periodika-paindišt oli-ki necil päiväl sarel. Se eziti kirjoid karjalan, suomen da vepsän kelil, starinoiči ristituile meiden man igähižiden rahvahiden polhe da heiden keliš, sanuiba karjalaižid da vepsläižid ozoitesid, lugiba muštatesid. Tulnuded ristitud küzeliba keliden erigoičusiš, tahtoiba kulištada kel’t da iče napriba lugeda tundmatomal heile kelel.
Surel pallištol kargaitihe kruugad da toižid rahvahaližid karguid, čibutihe čibuil, vätihe da iloiteldihe. Kaikutte tulii muji kalitoid, karjalaižid pirgoid da lämbitihe magukahal čajul hormheinäspäi.
Kogonaižen päivän sarel kului rahvahan muzik. Sur’t koncertad tegi meiden-ki vepsläineNoid-grupp. Nügüdläine muzik, miččen pohjal om vepsän rahvahan fol’klor, tuli mel’he äjile.
Kiži-saren ižandad tegeba kaiken sen täht, miše kaikuččel tänna tulnudel rustitul oliži taht pörttas sarele. Olgha se linneb praznik vai muupäiv, sar’ om kaiken vaumiž udes vastata adivoid.