Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Kalarandal kala vändab

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Heini Rostkova, Kodima. № 7, (2018), с. 1,3

Kalarandal kala vändab
(вепсский)

Necidä praznikad varastiba jo amu, kut Kalagen eläjad, muga toižed-ki ristitud. Kaikuččen voden Šoutjärv’-küläs mänebElonpu”, Šokšus mugažo om ičeze Päiväižen praznik. Ičeze praznikad oma Piterin agjan küliš-ki – ”Enarne ma”. Kalagelaižed tahtoižiba, miše heil-ki oliži rahvahaline praznik, mitte ühtenzoitab vepsläižid. Täl vodel se om ozaidanus. Praznikale anttihe nimi – ”Kalarand”. Sen pätem om kalatez. Praznikan päiniciatoran oma Kalagen elotahon administracii da sen pämez’Natalia Silakova. Pidab sanuda, miše Nataljal om lujas äi abunikoid. Kalarandantegendaha ühtni läz kogonaine külä. Eläjiden abuta praznik ei olnuiži mugoižen čoman.
Kalarandantäht valitihe čoma sija. Praznik mäni ani Änižjärven randal. Sinna oli seižutadud scen, a ümbri scenaskalatesen temaha sidotud atributad: veneh, verkod, kivi, miččel venuiba päiväižel hoštajad kalad No päatributan oli sur’kulu katil, miččes keittihe lent praznikan adivoile. Kala lemen täht oli püttud Änižes. Magukaz kalakeitoznece om veden ižandan lahj rahvahale.
Praznikaks kalagelaižed vaumičihe äjan. Sen täht kollektivoile oli ombeltud rahvahaližed sädod. Kaikutte scenal ezinii penekaižespäi vanhembaižehesai oli čomas sädos.
Praznikan vedäjin oliba čomad neiččed, Kalagen školan vepsän kelen opendajadMaria Mironova da Julia Aprodu. AKalarandanpähengen oli vedehine vai veden ižand. Ezmäi hän oli abittunu Kalagen eläjiden päle, miše ei tehkoi hänele lahjoid. Ved’ amuižiš aigoišpäi vepsläižed pidäba sures arvos londusen ižandoid. Kaikutte vepsläine tedab, miše ei sa sül’kta vedehe vai tacta sihe murdod, pesta järves vai joges redukahid kengid. Ende, miše vedehine andaiži kalanikale hüvän salhen, pästtihe vedehe munid, pirgoid, tabakoid, eskai valatihe vinad. Praznikal vedehine sanui, miše ristitud unohtiba hänes, sikš hän enamba ei anda ristituile kalad da lähteb Änižespäi vändmaha toižiden vedehižidenke kartoihe. Praznikan adivod toivotiba ihastoitta veden ižandad karguil da pajoil. Toine toižen jäl’ghe scenal eziniba erazvuiččed kollektivad.
Avaiži iloitelendprogramman Kalagen uz’ pajokollektiv – ”Pihleine”. Kollektivale ei ole üht-ki vot, a sen pajanikad jo eziniba täl vodelElonpu-praznikal Vidlas da om jo kuctud praznikoile Piterin agjan vepsläižihe külihe. Kollektivas om seičeme našt. pajataba venäks da vepsäks. Kalages ülevas sanutas – ”Nügüd’ meil om ičeze hor!”.
Om hüvä nähta, kut kalagelaižil eläjil sündui taht kaita vepsän rahvahan kul’turad da kel’t. Toižiden ristituiden ozutez paksus omtartukaz”. Konz kenelse ristituišpäi küläs om taht midä-se tehta rahvahan kul’turan kaičendan täht, ka toižil-ki ristituil mugažo sünduškandeb nece taht.
Päivkodin lapsed lugiba scenal runoid, a eri-igäižed školan openikad kargaižiba.
Kollektivad ihastoitiba vedehišt. Pigai hän-ki oli jo hüviš meliš da iče iloiteli praznikale tulnuzid ristituidsanui ozoitesid, starinoiči vepsläižiden kalateshe sidotud primetoiš da püdandpeitusiš.
Ihastusiš vedehine toivoti, miše Kalagen eläjil linneb kala. Ristituile ozastui ihastoitta veden ižandad.
No hüväs meles oli ei vaiše vedehine, a kaik praznikan ižandad da adivod. Hüvä oli kogonaižen päivän. Kalarandalvastsihe heimolaižed da sebranikad, tutabad ristitud. Kense kundli koncertad, kense käveli Änižen randadme, norišt tegi fotokuvid čomal londusel, lapsed joksiba heinädme da vändiba toine toiženke. Praznikal voi ostta lahjoid muštoks ičeleze vai kenele-ni. Kalarandaletuliba sijaližed mastarid da mastarid Petroskoišpäi. möiba erazvuiččid tehmusid nahkaspäi da puspäi. Ičeze mastarut ezitiba šoutjärvelaižed-ki mastarid. Ei edahan möndrivišpäi kaikutte tahtnik voi mujutada kukoid gipsaspäi, a sid’ otta se kerdale kodihe. Sijaližed emägaižed paštoiba praznikaks vepsläižid pirgoid. Tuli praznikale tetab-ki Karjalas sädoiden mastar’ Margarita Kemppainen. Hän toi ičezenke keskaigaižehe sädoho sobdud tätüižid. Mugažo Margarita tarjoiči ristituile panda päle vepsläine rahvahaline sädo da starinoiči sen erigoičusiš, andoi melentartuižid nevondoid.
Ozatelmaha praznikanke kalagelaižid tuliba Šoutjärven da Šokšun elotahoiden pämehed da ezitajad. Petroskoišpäi tuli Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan Igähižiden rahvahiden tugen erišton pämez’ Jelena Migunova. Ičeze ezituses hän pagiži tarbhudes sirtta tradicijoid norele sugupol’vele. Jelena Ivanovna andoi külän aktivistoile kitändkirjeižid vepsän kelen kaičendas da vepsläižen tradicionaližen kul’turan kehitoitandas.
Näguihe, mišeKalarandalkerazihe kogonaine Kalag’-külä. Nacein, muga oli-ki. Tuliba praznikale adivod toižiš-ki külišpäiKaskezaspäi, Šoutjärvespäi, eskai Nemžalpäi da Päžjärvespäi. Alevtina Jefimovna Naumova da Valentina Jakovlevna Sorokina Kaskezaspäi surel tahtol tulibaKalarandaleda ühthe än’he jagoihe meidenke ičeze tundmusil: ”Kodiš radam, a tägä lebaidamoi. Kaik praznikal om hüvin organizoitud. Meile kaik om mel’he. Miše tehta mugoine praznik, pidab ved’ äi väged. Om valitud hüvä sija praznikan täht. Om čoma koncert, lujas äi lapsid. Meile anttihe avtobus. Spasib siš. Kalagehesai meiden küläspäi om 12 kilometrad, abutadihe sadas. Da völ mugoine om čoma. Amu ei olend mugoižid praznikoid vepsoil. Pidab tehta ningoižid praznikoid, miše rahvaz ei unohtaiži ičeze kel’t, ičeze rahvahan kul’turad. Ei sa unohtada sidä, pidab se kaita. Meiden küläs pagištas vepsäks. Jäl’gmäižel aigal napriba enamba pagišta. No norištod i lapsid om vähä posadas. ei pagiškoi vepsäks”.
Natalia Silakova spasiboiči kaikid, ken ühtni praznikan tegendaha. Hän da toižed ristitud toivoba, mišeKalarandtegese tradicionaližeks praznikaks, miše sekazvab”, miše sille tuleskeleb völ enamba rahvast, mi tuli täl vodel. Kodima”- lehtesen radnikad-ki toivoba sihe.