Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Maria Filatova, Reino Rugojev. Estilaine hor vepsän mal
Maria Filatova, Reino Rugojev
Estilaine hor vepsän mal
вепсский
Младописьменный вепсский
Tetab
estilaine "Collegium Musicale "-hor tegi koume koncertad Karjalas .Čomad muzikad hor lahjoiči Petroskoin eläjile , ozuti koncertad arjalaižile-ki Veškelica-küläs , mugažo oli adivoiš vepsläižil – Kalag’ -küläs .
”Collegium Musicale ”-hor om sündunu kahesa vot tagaze . Nügüd’ siš pajatab 25 mest .Horan ohjandaba Endrik Üksvärav da Miina Pärn .Heiden sanoiden mödhe horan elo om lujas melentartuine .Kahesas vodes hor om tehnu äi koncertoid , vaumiči äi muzikaližid programmoid , äi kerdoid hor oli gastroliš .Horan repertuaras om tobjimalaz estilaižid pajoid , no om toižiden-ki rahvahiden pajoid .
Karjalaha hor om tulnu jo toižen kerdan .Muloi estilaine hor oli Karjalan pohjoižes – Kalevalas , Haikol’as , Juškjärves da Voknavolokas , mitte männudel vodel sai suomalaiž-ugrilaižen päkeskusen statusan .Ičeze matkas hor ezitab Estinman tetaban kompozitoran Veljo Tormisan muzikad .Hän kirjuti ciklan ”Unohtadud rahvahad ”, miččes om kuz’ palad : ”Livoiden jäl’gestuz ” («Наследство ливов »), ”Vodjan svadibpajod ” («Водские свадебные песни »), ”Ižoroiden epos ” («Ижорский эпос »), ”Vepsläižed dorogad ” («Вепсские дороги »), ”Inkerilaižed ehtad ” («Ингерманландские вечера ») da ”Karjalaine elo-oza ” («Карельская судьба »).Matkas horanke oli ”Fenno-ugria ”-sebran pämez’ Viia-Kadi Raudalainen .Muzikciklan polhe hän sanui : ”Nece cikl oli kirjutadud vozil 1970-1980.Sen pohjas oma Baltianmeren suomalaižiden rahvahiden pajod .Idei tehta koncertad toižiš maiš om tulnu Estinman 100-voččen jubilejan kanman .Mö tahtoim jätta rahvahan muštho kompozitorad Veljo Tormisad , i meile tuli idei toda hänen muzikad nenile rahvahile , kudambil hän kirjuti muzikad .Kristel Üksvärav , horan pajanik ližazi : ”Mö tahtoim kacta nenid sijoid , kus Veljo Tormis käveli da kerazi fol’klorad , tahtoim toda hänel vajehtadud muzikad nenihe sijoihe tagaze ”.
Horan planoiš om ajada vatjalaižiden da inkerilaižiden adivoihe , mugažo livoiden male – Latviaha .Viia-Kadi Raudalinen sanui : ”Matkan päazj om se , miše mö voim toda rahvahile mittušt-se palašt heiden kul’turaspäi .Nece om jo ani toine muzik , se om vajehtadud , tägä pajatadas ei muga , no mugoine muzik abutab kaita rahvahan tradicijad , abutab udessündutada da kehitoitta sidä ”.
Koncertad Kalag’-küläs rahvaz varasti jo amu .Kundelmaha čomad muzikad tuli äi rahvast .Hor pajati pajoid kaikuččes muzikciklan palaspäi .Koncertaha mugažo ühtni sijaline fol’klorgrupp ”Pihleine ”.Nece fol’klorgrupp om sündunu vaiše kaks’ kut tagaze , no kacmaha sihe se ehti jo antta koncertad Vidl-küläs , Kindasovo - da Šokš-posadoiš .”Pihleine ” pajatab pajoid ičeze pohjoižpaginal , mittušt sen pajanikad otiba ičeze baboilpäi . Ol’ga Lukijanova , ”Pihleine ”-fol’klogruppan ohjandai sanui : ”Mö varastam neciš vastusespäi uzid hüvid kosketusid da sebrastust estilaižidenke .Olem ihastusiš , miše meil om mugoine voimuz tundištatas estilaižen horanke da toivom , miše mö vasttamoiš sen pajanikoidenke völ kerdan i , voib olda , radaškandem ühtes ”.
Horan pajanikad oliba ihastusiš , miše jätiba hüvid melid da lämid jäl’gid vepsän rahvahan südäimihe .Hö sanuiba , miše heile oli mel’he vastata heimrahvahan ezitajid , tehta hüvid kosketusid da zavodida sebrastada ristituidenke , kudambad surel tahtol kaičeba ičeze ezitatoiden kul’turad .
Estilaine hor vepsän mal
вепсский
Младописьменный вепсский