Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Irina Sotnikova. Karjalan man kirjutai i runoilii
Irina Sotnikova
Karjalan man kirjutai i runoilii
вепсский
Младописьменный вепсский
Täl
vodel sulakun 15.päiväl täudui 100 vot tetaban runoilijan , Karjalan literaturan klassikan , Karjalan valdkundan rahvahaližen kirjutajan Jakko Vasiljevič Rugojevan sündundpäiväspäi .Jakko Rugojevad tetas ei vaiše kut runoilijad , kirjutajad da lehtezmest , hän oli tetaban kundaližen radnikan , ičeze man patriotan .
SÜNDUI JÄRVIDEN DA MECOIDEN KESKES
Pohjoižes Karjalas suren Kuitto-järven randoil om čoma ma , mittušt rahvaz kucub Kalevalaks .Sigä sinižiden järviden da čomiden mecoiden keskes om pen’ külä Suojärvi , kus vodel 1918 sündui Jakko Vasiljevič Rugojev .Külä oli seičemes kilometras Kostamukša-küläspäi (sen sijal 1980-voziden augotišes oli letud Kostamukša-lidn ).Molembid külid polttihe 1942 voden uhokus .
Jakko sündui manradajan kanzaha .Lapsen hän äjan abuteli vanhembile rados .Konz Jakkole oli kahesa vot hän käveli vanhembidenke heinäntegole , radoi pöudol , käveli kalatamha mecjärvile , harjeni mecadamha .
HÄNEL OLIBA HÜVÄD OPENDAJAD
Augotižškolas Jakko openzihe Kostamukšas .Hän völ ei ehtind lopta sidä , kut koli hänen tat .I kaik holed venuiba maman hardjoile .Jakkole pidi äjan abutada mamale .Hän radoi pöudol , mecas i sil-žo aigal openzihe .Konz hänele oli 12 vot , hän lopi augotižškolan .Hänel oli sur’ taht opetas edemba i vodel 1931 hän läksi Uhtaha (nügüd’ Kalevala ).Hänel oliba hüväd opendajad , mugomad kut Matti Pirhonen , Aatami Rossi , Ilmari Toikka .Matti Pirhonen openzi lapsid kodikel’he da literaturaha .Pusepän pajas Aaltami Rossin ohjandamižes openikad tegiba erazvuiččid tehmusid puspäi : kaludišton , venehid , vändimid .Kaikutte openik voi tehta midäse ičeleze .I paksus oli muga , miše openikad ajoiba kodihe ičeze käzil tehtud venehel .Jakko lujas navedi necidä azjad .Hän ezmäižen tegi skripkan , miččel jäl’ges voinad vätihe eskai simfoniiorkestras .A ehtoil sai den’goid , miše ostta ičeleze kengäd .Toižiden külälaižidenke prihaižidenke hän pili haugoid , kaivoi kartohkoid .Tal’vpästusele hän jo ajoi kodihe suksil , miččed osti sadud den’goil .
Uhtan školas oli sur’ kirjišt .Jakko paksus käveli sinna .Lujas äjan lugi .Tundmused kirjoišpäi , rahvahan runotusespäi , ristituiden johtutesed – kaik nece sünduti tahtod sada uzid tedoid i antta tedištadud azjoid toižile ristituile .Muga 1930.-voziden augotišes hän zavodi kirjutada ičeze ezmäižid runoid da starinoid i painda niid suomalaižiš lehtesiš .Noren mehen lahjavut homaitihe sijaližes lehteses i kuctihe radmaha kezalebun aigan korrespondentan .Jakko oleskeli äjiš kodirandan küliš , vastsihe meletartuižidenke ristituidenke , kirjuti sanutesid .
Konz vodel 1936 hän lopi Uhtan keskškolan , päzui opendamhas Karjalan institutha , kus vaumitihe opendajid .Vodel 1939 hän lopi institutan i sai karjalan kelen da literaturan opendajan diploman .Jäl’ges institutad Jakko pördihe Uhtan keskškolha , kus openzi lapsid karjalan kel’he da literaturaha .
SÄDANDRADOLE TELUSTI VOIN
No jo teravas zavodihe Sur’ voin .Ezmäižiš voinan päivišpäi Rugojev takai putta frontale .Jakko pakičihe koletuzbataljonaha .1942. voden uhokuspäi kirjutai vojui ”Rusked partizan ”-otr’adas , mitte radoi Jakko Rugojevan kodimal .Kaks’ kerdad oli ranitud .Voinsatusiš händast pauklahjoitihe ”Rusked Tähtaz ”-ordenal .
Voinan aigan hän jatksi kirjutada očerkoid , runoid , miččid paindihe valdkundaližiš lehtesiš .Vodel 1943 oli ”Totuus ”-lehden voinkorrespondentan .Necil-žo vodel läksi eloho hänen ezmäine kirj ”Kosto ”.Sihe om keratud starinad da očerkad partizanoiden polhe .
Jäl’ges voinad toine toižen jäl’ghe läksiba eloho hänen kirjad .Hän ühtni ”Punalippu ” (nügüd’ ”Carelia ”)-literaturkulehtesen udessündutamižehe .Kaiken oli sen avtoran i kaks’ kerdad händast valitihe Karjalan kirjutajiden ühtištusen johtajaks .
Jakko Rugojev , kut äjad toižed sen aigan kirjutajad , tegi sur’t kundališt radod .Hänennoks kaiken aigan tuleskeliba enččed partizanad , kodikülän eläjad i toižed ristitud .Hö teziba , miše Jakko ei ole üks’kaikuine heiden pakičusihe da gor’aha , kaiken abutab i tugedab heid .
LUJAS HOLDUI KARJALAN ELO-OZAS
Ičeze jäl’ghe Rugojev jäti meile enamb 40 kirjad suomen da venän kelil .Hän ei vaiše kirjuti , no kändi-ki kirjoid .Üks’ tärktembišpäi hänen kändradoišpäi om «Словo о полку Игореве » suomen kel’he .Mugažo hän kändi N .A .Nekrasovan , V .Majakovskijan i toižiden tetabiden runoilijoiden runoid .Äjad hänen-ki runod da kirjad om kätud venän kel’he i äjihe verazmaižihe kelihe .
Hän lujas navedi Karjalad , sen londust , mecoid , järvid , čomid vezilanktusid , soid da kal’l’oid , živatoid , radonnavedijoid , rohktoid da toziavonaižid ristituid : mecančapajid , manradajid , kalanikoid , mecnikoid .Jakko lujas holdui Karjalan elo-ozas , karjalan rahvahas da kodikeles .Hän tahtoi kaita ičeze ezitatoiden tradicijoid , kodirandan londust .Hän oli läheline ičeze rahvahaze , i hän mujui ičeze karjalaižid jurid .Kirjutai kerazi materialoid kodikülän eläjiš , matkoiš , miččid tegi kodiröunadme .Ezmäižel sijal rahvahan kirjutajan Jakko Rugojevan sädandrados om armastuz kodimaha da sen ristituihe .
Jakko eli sil aigal , konz rahvaz eli ičeze ezitatoiden tradicijoiden da veroiden mödhe , konz usktihe erazvuiččihe londusen da pertin hengihe , konz noidad da tedainaižed abutiba ristituile .Hän sabuti sidä aigad , konz sarnoid voi kulištada kaikjal : kodiš , susedpertiš , kalatesen , mectusen , heinäntegon aigan ...A pajoid , ozoitesid , muštatišid ristitud otiba paginaha joga päivän , niid eskai ei homaitud-ki .Kaik nece kuvastui hänen runoiš da starinoiš .
Ezmäi kaiked Jakko Rugojevad tetas kut runoilijad .Ičeze rahvahas , sen tradicijoiš , veroiš hän oli vaumiž pagišta lopmata , ku oliba rindal kundlijad .Runoilii tarkašti kacui miruhu , tahtoi el’geta sidä .Hän oli sidä mel’t , miše istorii jäb ristituiden muštho .Runoiš hän äjan kirjuti karjalaižiden elos .
Londuz hänen runoiš om kuti lopmatoman elon da rahvahan istorijan simvol .Istorii kuti eläb londuses , kut ristituiden muštos .
Voded mäneba , no Rugojevan runotuz mel’dütoitab lugijoid ičeze optimizmal .Hän pakiči ristituid muštta enččid aigoid , istorijad , kaita ezitatoiden kul’turad , kodikelen bohatust i antta kaik nece toižile sugupol’vile .
Rahvahan kirjutajan sädandrad om eripoline .Hän kirjuti runoid , balladoid , prozad – starinoid , očerkoid , surid romanoid .Äjid niišpäi hän omišti ičeze armhan Kalevalan rajonan istorijale da sen eläjile .
Oldes Suren voinan ühtnikan Jakko tahtoi starinoita jäl’genikoile voinan urohiš , kudambad andoiba ičeze vägid i elod Surele Vägestusele .Sikš hänen kirjoiš om muga äi prozad voinan polhe .
Äjad problemad , miččed om letud Rugojevan kirjoiš , nügüd’-ki oma aktualižed .
Jakko Rugojev pit’kha kerazi materialoid ičeze kodiküläs – Kostomukšas , i sen eläjiš , miše tehta suren kirjan .Hän tahtoi kirjutada külän da sen eläjiden istorijad , kacta niiden jurid da eloozad .Nece oliži muštpacaz küläle , mitte polttihe voinan aigan .No hän ei ehtind lopta radod .Hän koli kezakun 17.päiväl vodel 1993.
Sures panendas karjalaižen literaturan kehitoitusehe Jakko Rugojev om pauklahjoitud mugoižil korktoil arvnimil , kut Kul’turan arvostadud radnik i Karjalan rahvahaline kirjutai .
Karjalan man kirjutai i runoilii
вепсский
Младописьменный вепсский