Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Čoma vepsän ma. Šoutjärv’

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, тексты для детей

Источник: Kipinä. № 6, (2018), с. 20-21

Čoma vepsän ma. Šoutjärv’
(вепсский)

Šoutjärv’ om vanh vepsläine külä Karjalan Prionežjen rajonas. Se om Šoutjärven agjan keskuz.
Külä sijadase Änižen ehtbokan randal kahten jogen, Šoutjärven da Sarbahtan, sus. Šoutjärvehe mülüb 13 penikašt küläd: Alažagd’, Dokuč, Eremišt, Kukkeinposad, Markumättaz, Hamamättaz, Mel’kamättaz, Minamättaz, Noumančuga, Pagast, Papinposad, Petreinposad, Üläžagd’. Ezmäižed johtutesed küläs om tehtud 1543 vodel.
1941-1944 – vozil, Suren Voinan aigan, Šoutjärv’ oli suomalaižiden saldatoiden valdas.
1994-2004 – vozil se oli Vepsän rahvahaližen volostin keskusen.
Vodelpäi 1936 Šoutjärves om Vepsän rahvahan hor, vodelpäi 1967 radab Šoutjärven vepsläine etnografine muzei.
Šoutrjärves om Iono-Jäšjärvelaižen monastirin pert’, kus eläba monahad. Küläs sijadase Spaso-Preobraženskii-pühäkodi.
Ende küläs oli XX-voz’sadan lopun arhitekturan muštpacazŽdanovan ait, mitte oli sirttudKiži-muzei-sarele.
Mugažo Šoutjärves om istorijan mušttahokaum, kuna om mahapandud Suren Voinan aigan kolnuded sovetskijad saldatad.
Külän läheli om bohat mec da sod, miččil kazvab äi garblod.
Kezal Šoutjärv’-külähä tuleb rahvaz susedkülišpäi da Petroskoišpäi vepsläiželeElonpu-praznikale. A kerd kahtes vodes sügüzelkodirandankonferencijale, miččen nimi omLoninan lugendad”.