Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Vepsläine rahvahaline volost’: tegemižen da sauptamižen istorii

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Zinaida Strogalščikova, Verez Tullei, (2018), с. 3-5

Vepsläine rahvahaline volost’: tegemižen da sauptamižen istorii
(вепсский)

Vodel 1927 Karjalas oli tehtud Šoutjärven vepsläine rahvahaline volost’, no vodel 1956 se oli saubatud valdkundan käskön mödhe. Vepsläine rahvahaline volost’ mülüi Änižjärven rajonaha. Konz zavodihe vepsän kul’turan udessündutamižen aig, möst zavottihe pagin volistin tegemižes.
Necidä küzundad letihe konferencijal, mitte mäni Leningradan agjan Podporožjen rajonan Järved-küläs 1987. voden kezakun 15. päiväl. Pagištihe siš, miše vepsän kirjutuzkelen heitänd opendusespäi tegihe vepsläižiden lugumäran vähenzoitamižen süks. Mugažo ičeze pahan azjan tegi vepsläižiden rajonoiden da sel’sovetoiden sauptamine. Karjalan ližaks vodelpäi 1927 vepsän rahvahaline status oli Vidlan rajonal da völ Leningradan agjan 15 sel’sovetoil. 1937. voden sügüz’kus Leningradan agjan kuz’ vepsläšt sel’sovetad mülütadihe Vologdan agjaha.
1980.-voziden lopuks vepsläižiden elotahon sei čeme rajonad mülüi koumehe agjaha: Karjalaha, Leningradan da Vologdan agjaha. Vepsläižid eläjid, kudambad eliba edahaižiš küliš rajonoiden keskusišpäi, sirttihe elole toižihe sijoihe. Muga vepsläine kul’ tur zavodi sulada toižen elotahon kul’turaha, assimil’acijan process lujas painasti veps läižihe.
Konferencijal Järviš pagištihe siš, miše vepsläižidtarbiž mülütada Pohjoižen vähäluguižiden rahvahiden lugetišhe, tehta vepsläižiden täht ühthine administrativine taho (ozutesikš, avtonomine okrug vai rahvahaline rajon), udessündutada vepsän kirjutuzkel’t da vepsän kelen opendamišt školiš, avaita vepsän kul’turan eričusid eläjiden keskes, sauda ühthine vepsläine etnografi ne muzei, säta lehtesid, miččiš starinoita vepsläižiden kul’turas da istorijas, painda kirjoid vepsän da venän kelil, kus pagišta neniš problemoiš, opeta norištole vepsän kel’t Petroskoin valdkundaližes universitetas”.
Konferencijan rezol’ucii oigetadihe Moskvan Kul’turfondaha, mittušt ohjanzi akademik D.S. Lihačov. 1988. voden semendkus necen kul’turfondan ištundal pagištihe igähižiden rahvahiden kul’turiden kaičendas.
Vodel 1988 redukun 28.-29. päivil Petroskoiš D.S. Lihačovan iniciativan mödhe tehtihe Regionaline paginištundVepsläižed: ekonomikan da kul’turan kehitoitandan problemad perestroikan aigan”. Paginištundaha ühtniba valdmehed Karjalaspäi, Leningradan da Vologdan agjoišpäi, Valdkundmehišton ezitajad. Aktivišti ühtniba ištundaha Karjalan tedofi lialan Kelen, literaturan da istorijan institutan radnikad. paniba-ki alandused Vepsän kul’tursebran täht.
Ištundan jäl’ghe taritihe erazvuiččid tegoid, miččed voižiba abutada vepsläižiden elotahoiden ekonomikaližele da kul’turižele kehitoitandale. Mugažo pidi udessündutada vepsän kirjutuzkel’t, opeta lapsid kel’he, vaumištada vepsän kelen opendajid, tehta erazvuiččid azjoid, miččed ühtenzoitaižiba koumen regionan vepsläižid. Oli pättud zavot’t’a vepsän kul’turan udessündutamišt vepsläižiden tradicionaližiš elotahoiš. Pagištihe mugažo siš, miše tulijas aigas pidab ühtenzoitta nene vepsläižed elotahod ühthe Vepsän rahvahaližehe okrugaha. Taritihe tugeta vepsläižid socialižiš elon poliš.
Vodel 1989 heinkus M.S. Gorbačov päti tehta eksperimentaližid rahvahaližid rajonoid da sel’sovetoid vepsläižiden tähtKarjalas, Leningradan da Vologdan agjoiš, evenoiden tähtJakutias. Se oli tehtud vaiše Vologdan agjas. Vodel 1989 redukus Kujan sel’sovet tehtihe Kujan vepsläižeks rahvahaližeks sel’sovetaks. Tehtihe änestamine. Sihe ühtni 545 eläjad, 60% kudambišpäi oliba vepsläižed. Vodel 2008 Kujan vepsläine rahvahaline sel’sovet oli ühtenzoittud Timošinan da Komonevan sel’sovetoidenke Vepsän rahvahaližehe elotahoze.
Leningradan-žo agjas 1989-1990. -vozil oli tehtud etnosocialine tarkišteluz tahoiš, kus eliba vepsläižed. No neniš sijoiš vepsläižid om vähemba mi venäläižid eläjid. Sikš sigä ei tehtud nimiččid vajehtusid.
Aktivišt radod Šoutjärven rajonan sädandas tegiba Šoutjärven muzejan radnikad Rürik Petrovič Lonin, Aleksandr Pavlovič Maksimov, školan pämez’ Roza Fominična Maksimova. Sijaližiš lehtesiš kirjutadihe äjan neniš azjoiš: linneb-ik sätud rahvahaline rajon? Oli letud äi neche azjaha sidotud problemoid. Päprobleman oli rajonan sijadamine.
Änižjärven rajonan keskusen om Petroskoi-lidn. Vepsläižed tahod sijadasoiš edahan lidnaspäi. Änizjärven rajonan ohjandajad varaižiba, miše sille voidas antta toine nimiVepsä-Änižjärven rajon. A siloi rajonan keskuz voidas sirtta Petroskoišpäi vepsän male. A ku vepsläine rajon tegese ičenaižeks da sinna sirttas erasid Petroskoin ezitahoid, ka Änižjärven rajon kadotab ičeze vägen.
Vodel 1989 kül’mkun 21. Karjalan partijan obkom sirdi küzundan rahvahaližen rajonan sädandas 15. tal’vkuhusai. Kül’mkun lopus Karjalan obkoman ezmäine sekretar’ V.S. Stepanovüksjaine vepsläižen rahvahaližen rajonan tegemižen polestai, oli sirttud Karjalaspäi ozatomiden valičusiden jäl’ges SSSR:an Ülembaižehe Nevondištoho.
Vodel 1987 KPSS:an Keskuzkomitet kadoti ičeze vägen, sen sijale tuli SSSR:an Rahvahiden deputatoiden suim. Vodel 1990 Ülembaine Nevondišt vahvištoiti zakonan SSSR:an eläjiden rahvahaližes kehitoitandas. Nügüd’ Ülembaine Nevondišt tarkišteli küzundoid rahvahaližiden rajonoiden tegemižes.
Vodel 1990 elokus Šokšun, Šoutjärven da Kalagen sel’sovetoiden rahvahiden deputatoiden ezitajad Čusova, Navolockaja da Marčenko pakičiba Karjalan Ülembašt Nevondištod diskutiruida rahvahaližen okrugan tegemižen küzundoid.
Sel’sovetoiden deputatad taričiba tehta Vepsän okrugan prezidium, antta sille ičenaižen valdan oiktusid, vahvištoitta okrugan röunad, antta okrugale ičeze nimi, nimitada kazvmusiden, živatoiden mirud da mad rahvahan ühthižvaroikš.
Tal’vkus koumen sel’sovetan deputatad tegiba täuz’igäižiden keskes küzelusen, kus päküzund oli Šoutjärven rajonan udessündutamižes. Küzelushe ühtni 2350 mest. 1747 mest pörduti täuttud anketad tagaze (74,5 %). Heiden keskes rajonan tegemižes änesti 1054 mest (60,3 %), vasthapäi – 404 (23,1 %). 269 mest ei tedand, midä pidaiži vastata (15,4 %) da 20 mest tariči toižid pätandoid (1,2 %). Nügüd’ küzelusen materialad kaitas Šoutjärven vepsläižen etnografi žen muzejan arhivas. Küzelusen ühthevedoiden mödhe oli pättud udessündutada rajon, tehta koume sel’sovetad rahvahaližikš, kingitada homaičust vepsän kelen da kul’turan kaičendaha.
Karjalan Ülembaižes Nevondištos zavottihe vaumita zakonRahvahaližen rajonan, rahvahaližiden sel’sovetoiden juridižes statusas Karjalan Valdkundas”, miččen pohjan oliSSSR:an eläjiden valdaližes rahvahaližes kehitoitandas-zakon. Vodel 1991 keväz’kus Karjalan zakonkogomusen 71. statjaha oli pandud vajehtesid siš, miše valdkundas voib tehta rahvahaližid volostid. A vodel 1991 kül’mkus oli vahvištoittud Karjalan Valdkundan zakonRahvahaližen rajonan, rahvahaližen sel’sovetan juridižes statusas Karjalan Valdkundas”. Niid voi säta karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden tradicionaližiš elotahoiš sijaližiden referendumoiden satusiden mödhe. Valdmehištole pidi abutada nenile volostile da sel’sovetoile elonümbrišton kaičendas, kul’turan, taidehen, tradicionaližiden radonmahtoiden da salištusiden kehitoituses. Sijaline valdmehišt päti, miše rahvahaližil tahoil kaikiš tön oblastiš (openduses, kul’turas, valdkundaližiden organizacijoiden rados i m. e.) voi kävutoitta venän kelen ližaks mugažo toižiden rahvahiden kelid. Miše tugeta rahvahaližiden keliden da kul’turiden kehitoitust, necen zakonan 10. statjan mödhe vodel 1992 semendkus Ministroiden Sovet tegi Karjalan vähäluguižiden rahvahiden udessündutamižen fondan.
Karjalas 1992.-1993. vozil tehtihe sijaližid referendumoid, miččiden satuseks tuli se, miše karjalaine Kalevalan rajon, vepsläine Šoutjärven külä tegihe rahvahaližikš, a vodel 1993 niihe ühtniba Prionežjen rajonan Kalagen da Šokšun küläd. Vodel 1993 sügüzel Venämal süttui politine krizis, miččen sün oli Venäman prezidentan da Ülembaižen Nevondišton oppozicii. Venäman prezidentan käsköiden mödhe valdmehištos zavottihe vajehtez. Nece znamoiči, miše valdmehištos da ičenaižiden strukturoiš pidi tehta pigai reorganizacii. Venäman zakonkogomusen 131. statjas om kirjutadud, miše sijaline ičenaine vald radab lidnoiš, küliš i toižiš sijoiš ottes homaičusehe istorialaižid da toižid sijaližid tradicijoid. Rahvaz iče valičeb, ken mülüb sijaližihe ičenaižihe valdan strukturaha. Vodel 1993 tal’vkun augotišes vepsläižiden rahvahaližiden sel’sovetoi den deputatoiden Sovet kirjuti Karjalan Ülembaižehe Nevondištoho kirjeižen, kus oli paki čuz ühtenzoitta nenid külid ičenaižehe rajonkarččižehe regionahaVepsläižehe rahvahaližehe volostihe. Vodel 1993 tal’vkun 20. päiväl Ülembaine Nevondišt vahvištoiti käskönVepsläižen rahvahaližen volostin tegemižes”. Se oli kuti ičenaine municipaline elotaho, kus vodel 1994 vilukus oli valitud sijaline valdmehišt. Muga Volostin pämeheks tuli Kalagen školan pämez’ Nina Konstantinovna Rembot, a Volostin Sovetaha mülüi 11 deputatad.
Vepsän rahvahaližen volostin kehitoitandan aig oli jüged. Vepsläižel volostil, kut ičenaižel municipaližel elotahol, oliba ned-žo oiktudet, kut toižil-ki rajonoil. Sil oli oiktuz sijaha, mitte mülüb sihe, oiktuz ičenaižehe büdžetaha, municipaližehe omištusehe, erazvuiččiden organizacijoiden da radištoiden tegemižehe i toižed.
Volostin ohjandusen sistem oli laditud vodeks 1996. Vepsläižen volostin tahoiš om äi karjeroid, kus sadas kived. Karjerad maksaba surid nalogoid. No zakonoiden vajehtusen taguiči mansüvüziden kävutandan suremb nalogoiden pala karjeroišpäi mäneškanzi federaližehe büdžetaha. Kacmata rahatulon kazvatandaha karjeroiden töspäi, Vepsläižen volostin büdžet oli dotacionnine.
Volostiš radoiba organizacijad, miččed ei olnugoi valdkundaližikš, niile sijaline valdmehišt ei kožund, sikš ku se küzui kovas ekologijas i mugažo pakiči niid tehta registracijan sigä, kus om radsija. Nece oli sün, miččen taguiči Karjalan valdmehed pätiba röunatada Vepsläižen volostin administracijad pätusiden tegemižes. Karjalan valdmehišt oli kesknikan Volostin valdmehišton da kivi- i mectegeližuden organizacijoiden keskes. Vodel 2002 Vepsläižes volostiš heittihe administracijan pämehen rahvazvaličusid. Volostin Sovetan deputatad iče paniba pämehen. Jäl’ges necidä pätust vodespäi 2002 uhokuspäi 2005. voden lophusai koume kerdad vajehtihe Volostin administracijan pämez’(kaik oliba Petroskoin eläjin). Kaik nece pahas painasti Volostin administracijan radoho. Vodel 2003 Karjalas oli tehtud sijaližiden valdelimiden reform, miččen taguiči koume vepsläšt administracijadŠokšun, Šoutjärven da Kalagenmülütadihe möst, kut municipaližed sel’sovetad, Prionežjen rajonaha, hot’ niile jättihe-ki rahvahaline status. Nece painasti Vepsläižen rahvahaližen volostin sauptamižehe. Prionežjen rajonan prokuratur tegi pätusen, miše nece ei ole oikti. Tehta koume küläd voi vaiše referenduman pohjal. Volostin Sovet voi vaiše tomotada, miše oliži tehtud referendum. Mugoine pätand vastkaroiči Venäman zakonoid, sikš ku 131. statjas om sanutud: ”Vajehtada sijan röunid, kus radab sijaline ičenaine vald, voib vaiše siloi, konz nenil tahoil eläjad ristitud ei olgoi vasthapäi”. Erased Volostin eläjad tahtoiba kaita Vepsän volostid, kuti ičenašt külärajonad, miččehe mülüižiba koume vepsläšt küläd. No deputatad ei tugedanugoi eläijiden tomotust. Zakonoidentegendan suiman pätand ei olend vajehtadud. Voib olda, Volostin sauptamižehe painasti se, miše Venämas zavottihe ühtenzoitta ičevaldaližid külid suridenke oblastidenke.
Vodel 2000 vepsläižed mülütadihe Venäman igähižiden vähäluguižiden rahvahiden lugetišhe, vodel 2006 – Pohjoižen, Sibirin i Edahaižen Päivnouzman rahvahiden lugetišhe. Vodel 2009 üks’toštkümne vepsläšt küläd mülütadihe Venäman igähižiden vähäluguižiden rahvahiden tradicionaližiden elotahoiden da tradicionaližen eloradon lugetišhe. Karjalas oma Sokšun, Šoutjärven, Kalagen elotahod, Leningradan agjasVidlan, Voznesenjen, Al’ohovščinan, Arskahtin elotahod, Vologdan agjasVepsän rahvahaline, Päžjärven da Šuštan elotahod. Igähižiden vähäluguižiden rahvahiden oiktused da zakonad radaba, pidab vaiše mahtta niid kävutada, i sid’ äi rippub eläjiden iniciativoišpäi.