Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Maria Filatova, Jevgenii Fotejev. Vepsän man čomuz’ taidehpirdajiden kuviš
Maria Filatova, Jevgenii Fotejev
Vepsän man čomuz’ taidehpirdajiden kuviš
вепсский
Младописьменный вепсский
Pohjoižen
vilu da kovatabaine londuz libutaba henged , a erašti ka i lämbitaba äjiden mehiden südäimid .Mugoižed ristitud , kudambad mujuba mirun čomut , mahtaba homaita jogapäiväižes elos penid , no tärktoid azjoid .Karjalan londuz kaiken aigan andab melid da väged äjile kirjutajile , muzikantoile da taidehpirdajile .Hö tahtoiba el’geta londusen čomut da ozutada sidä ičeze töiš .Muga , londusen čomuz’ jäb igäks runoihe , starinoihe , muzikaha da mugažo kuvihe .
Karjalan sinižed järved , tihedad da korktad mecad , hotkad joged da röunatomad pöudod äi kerdoid oli kuvatud taidehpaltnoile .Vepsän maki lahjoiči temoid äjile taidehpirdajile , i hö ezitiba mirule äi čomid kuvid .
Professionaline taideh Karjalas
Meletadas , miše professionaline taideh Karjalas sündui 1920.-1930.-vozil konz Taidehen Akademijoiden pästnikad zavodiba tuleskelda radole Karjalaha da avaita ezmäižid taidehstudijid da školid .Oliba heiden keskes ned-ki , kudambad pirdiba vepän mad .
Üks’ mugoižiš pirdajišpäi oli Safonii Jeršov .Hän iče oli vepsläine , i sikš , voib olda , hänen kuviš tundub armastuz vepsän maha , vepsän rahvahaze da sen veroihe .
Safonii Jeršov sündui vodel 1888 Dorofejevskaja-külähä (Toižeg ).Hänen tataze Dmitrii Sergejevič , kut äjad toižed mužikad Änižröunas , oli kivivestajan .Hän äjan radoi i paksus oli radoiš Piteriš .Vodel 1900 Safonii lopi Kalagen mužikpoližiden radmahttehnikuman da läksi opendamhas Piterihe .Laps’aigaspäi Safonii navedi pirtta i sikš tataze laski poigad opendamhas edemba .Vodel 1909 Safonii Jeršov lopi Imperatoran sebran Taidehškolan , a vodel 1912 päzui opendamhas Taidehakademijaha .Koumes vodes päliči hänele pidi jätta openduz Akademijas , Safonii pördihe kodimale .Tägä hän jatktab pirtta .Petroskoiš hän toižiden pirdajiden-mastaridenke – K .V .Akkuratovanke , V .N .Popovanke , A .L .Andrijanovanke da toižidenke tegeb kuvaozutelusid , radab opendajan .
Safonii om üks’ neniš pirdajišpäi , ked abutiba avaita ezmäižen taidehškolan Karjalas .1930.-l vozil Safonii äjan radab , pirdab äi kuvid ezipakičusiden mödhe . Erased hänen kuvad osti Karjalan valdkundan kodirandan muzei .
Om lujas žal , miše Jeršovan elos ei olend ni üht personališt ozutelust , ei olend-ki kirjutesid hänen radon polhe .No pidab sanuda , miše hän oli todesižen mastarin , kudambal oli ičeze kaceg taideheze da ičeze pirdatuzlad .
Opendusen jäl’ges Safonii äi kerdoid tuleskeli armhale vepsän male .1920.-voziden augotišes hän radoi Kalagen školas . Vepsän mal Safonii mugažo äjan pirdi .Hän mujui hengel ičeze kodimad da rahvast .Muga rates Šoutjärves , vodel 1938 sündui kuva , mitte om üks’ hänen tetabambišpäi kuvišpäi .Kuvan nimi om ”Heinäntegole ”.Kuvas om pirttud naine da hänen tütär , kudambad astuba aigoiš homendesel heinäntegole .Mugošt kuvad Safonii paksus nägi ičeze laps’aigas .Mužikad paksus läksiba radole toižihe külihe , lidnoihe , i akad tegiba jügedoid mužikpoližiden radoid iče .Kuvaspäi nägub , miše pirdai hüvin tezi vepsän rahvahan elod , kul’turad .Kuval naine om tradicionaližes sarafonas da räcnäs , miččen lebes om poimetiž .Naižen päl om rusked paik , jaugas – tohivirzud .Naižen ougil oma puižed haravod da hangod , mugažo vikateh .Sel’gäs om tohipuzu .Kacujad nägeba vepsläšt našt , kudamb tegeb jügedad radod .Naine ei rigehti , hänen silmiš nägub opalad da mel’t .
Kuva om pirttud siš maneras , miččes pirdiba pirdajad 1920.-1930.-vozil .Kuvas om kebn da oiged kompozicii , mujud oma sel’ktad da puhthad .
Kuvas om vepsän ma .Sen mujuiš om äi kontrastoid – vilud puiden mujud oma rindal sel’ktoiden , vauvhiden sinižen da ruzavan mujuidenke .Kuvan mujud ühtenzoitasoiš da andaba kacujile lämid melid .
Voib sanuda , miše kuva om pirttud klassiktradicijas .No taidehpirdai tahtoi kaik-se tehta midäse ut klassikaližes kuvataidehes .Sikš hän valiči-ki necen teman i kuvazi ičeze rahvahan elod .Om pirdajal toine-ki kuva , miččel om vepsän ma .Sen nimi om ”Šoutjärven dorog ”.Kuvas om pirttud kover kivisine tehut mecas .Tehutme hebo vedäb telegan .Voib meletada , miše pirdai kuvazi päivän lopud .Hebo vedäb ižandad kodihe mecas päliči jügedan radon jäl’ghe .Kuva om pirttud vodel 1921.Nügüd’ se om Karjalan Rahvahaližes muzejas .Sigä-žo kaičese ”Heinäntegole ”-kuva .Muzejan fondas kaitas mugažo Safonii Jeršovan «Вручение акта на вечное пользование землей », «Рыборецкие камнеразработки », «Автопортрет » и «Портрет учителя И .М .Зыкова »-kuvad .Äjad Safonii Jeršovan kuvad ei kaičenus – ned paloiba lämoipalos vodel 1941.
Taideh jügedas aigas
1990.-voded Venämal oliba jügedad taidehen täht .Vodel 1994 ”Prionežje ”-lehteses oli kirjutadud uden ekspozicijan polhe Šoutjärven muzejas .Kirjutez zavodiše muga : ”Problemad ekonomikas painaba literaturaha da taideheze .Erašti tuleb mel’ , miše rahvahan heng koleb i sidä ei voi nikut pördutada; miše pästta eloho kirjan , pidab maksta millionad , muzikaližen kollektivan ajand külähä om kuti matk verhaze maha .A konz külälaižed tuleba lidnaha , ka ei rigehtigoi muzejoihe da koncertzaloihe .Taidehpirdajiden uz’ ezituz nügüd’ om todesine praznik ”.Kirjuteses starinoitas kuviden ezitusen polhe , mitte oli avaitud Šoutjärven muzejas .Necen ezitusen veiba vepsläižehe posadaha Venäman rahvahan taidehpirdai Vladimir Vetrogonskii da hänen openik Vladimir Baškircev .Siloi Šoutjärven eläjad nägištiba pirdajiden 50 kuvad .
Vladimir Vetrogonskii sündui vodel 1923 Vologdan agjan tahoze , mitte om läheli Puhtajevoküläd .Vodel 1939 Vladimir päzui opendamhas Leningradan taidehškolaha .Vozil 1946.-1951.-vozil hän openzihe Taidehkuvan , skul’pturan da arhitekturan Institutas I .J .Repinan nimel .Jäl’ges opendust Institutas hän openzihe aspiranturas i zavodi rata opendajan .Vodespäi 1952 radoi Institutan Grafi kan fakul’tetan pämehen .
Äjak-se kerdoid Vladimir Vetrogonskii oli vepsän mal .Hänele tuliba mel’he vepsläižen randan londuz , vanhoiden pertiden arhitektur , ristitud .Hän tegi äi eskizoid , erasiden Šoutjärven tahoiden kuvid .Vladimir tuleskeli Šoutjärvehe ičeze toižiden openikoidenke , hö mugažo tegiba pirdkuvid .Jo kahtes vodes päliči , vodel 1996 Šoutjärven muzei vastsi adivoid udel kuviden ozutelusel .Sen nimi oli ”Vepsän mal ”.Kuviden keskes oli S .V .Komarovan kuvad ”Šoutjärv’ ”, kuva ”Zarečjehe ”, ”Mel’kinoiden pert’ ”, M .Meškovan ”Vanh jumalanpert’ ”, A .Lesovan ”Himjogi ”, ”Šoutjärv ”, A .Aleksejevan ”Kalag’ ” da toižed .Erased neniš kuvišpäi om pirttud vezimujuil .Kacujile om mel’he vepsän man čoma kezalonduz .
Vladimir Vetrogonskijan da Šoutjärven muzejan radnikoiden keskes oma hüväd kosketused .Praznikoikš hän oigenzi muzejaha počtkartaižid .Niiš hän ozateli muzejan radnikoid da kaikuččen kerdan pirdi pirdimel kartaižele penižid litografi - ja-kuvid .Ned nügüd’-ki kaičesoiš muzejas .
Aig mäneb , elo vajehtase
Vodel 1948 Piterin agjan Himjogi-külähä om sündnu Boris Prokazov .Laps’aigaspäi priha tahtoi tehtas pirdajaks , i hänen toiv tuli eloho .Hänen ezmäine kuviden ozuteluz oli tehtud , konz pirdajale oli 34 vot .Boris Mihailovič om Venäman taidehpirdajiden sebran ühtnik .
Nügüd’ Boris Mihailovič eläb Moskvas .Hän kaikuččel vodel tuleskeleb Himjogi-kodikülähä i läz kaikuččel kezal tuleb adivoihe Šoutjärven muzejaha .Boris Mihailovič lahjoiči muzejale äi enččid kaluid ičeze külän pertišpäi da mugažo lahjoiči nel’l’ ičeze kuvad .Ezmäine kuva om nimitadud ”Must järv’ ”.Pirdajan sanoiden mödhe hän muštleb necidä järved laps’aigaspäi .Se oli läheli Himjogi-küläd i necen järven polhe hän kulišti äi sarnaližid , čudokahid starinoid .Necen kuvan ližaks Boris lahjoiči muzejale koume kuvad , miččiš om Himjogen jumalanpert’ .Nügüd’ nene kuvad čomenzoitaba muzejan zalad .Ned seižuba rindal i oma kuti triptih .Neniden kuviden istorii om ani pit’k .Avtor zavodi pirtta , no ei lopind radod i tartui sihe vaiše 25 vodes päliči .Kaikuččel kuval om pirdajan kodima , no kaikutte andab erazvuiččid melid kacujile .Niiš tundub holid kodiröunas , nägub tuskad da opalad , om vauvhid-ki melid , uskond Jumalaha da hüvähä tulebaha aigaha .Ühtes kuvas pirdai kuvazi ičtaze lapsen .Kuvan nimi om ”Čud-kuva ”.Boris sanui , miše nägi unen , miččes hänennoks tuli Jumalan mamoi .Ičeze unt hän pirdi necile kuvale .
Boris Prokazov paksumba pirdab voimujul .Hänen kuvad ”hengiba ”, ned om täuttud melil , emocijoil , miččihe kacujad kuti süveneba .
Boris Prokazov pirdi kodiman londust oldes edahan sišpäi , Moskvas .Hän oti süžetoid muštospäi da pani niid kuvihe .Muga tegi völ üks’ vepsläine pirdai Anatolii Ščerbakov .Hän sündui vodel 1956 Tver’-lidnaha , a ičeze peneks kodimaks lugi Änižröunan Kalag’-külän , kuspäi oliba hänen jured tatan polespäi .
Anatolii lopi Moskvan institutan A .Kosiginan nimel .Jäl’gmäižid vozid Anatolii eli Francias .No hän tuleskeli lebupäivil kodimale , kus tegi pirdatusid , i möhemba niišpäi sündeliba kuvad .Anatolii oli tetaban taidehpirdajan verhal mal , no vepsän mal hänen kuviden ozuteluz oli tehtud vaiše pirdajan surman jäl’ghe .Siloi Anatolijan sebranikad da läheližed keraziba kuvid , miččil om kuvitud vepsän ma , da oigenziba niid Šoutjärven muzejaha .
Anatolii Viktorovič navedi pirtta grafi kad , mugažo pirdi mujuil .Muga vepsän man londuz hänen kuviš kuti hengib mujuil .Kactes hänen kuvid , sid’-žo tundištad Änižröunan vepsläižid pertid da küliden tahoid : naku om kaks’žiruine vauged pert’ Kalages , a naku om tutab vanh puine pert’ mäthudel .Äjiš Anatolijan kuviš om kirjutadud vepsläižid sanoid i kaikuččes om allekirjutuz – ”Weps ”.Pirdajan kuviš tundub armastuz vepsän maha da sen londusehe .
Meiden röunan londuz om ozutadud äjil pirdajil , voib johtutada mugomid nimid : Lev da Aleksandra Ovčinnikovad , Vasilii Polenov , Mihail Gerasimov , Aleksandr Ul’janov , S .Komarov , M .Meškov , O .Ijevleva da äjad toižed .Kaik hö nägištiba vepsän londusen čomut i oma pirdanuded kuvid , miččed nügüd’ starinoičeba mirule vepsän man polhe da ihastoitaba kacujid .
Vepsän man čomuz’ taidehpirdajiden kuviš
вепсский
Младописьменный вепсский
1990.