Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Ol’ga Žukova. ”Mitte linduine, mugoine i pajoine.” Vepsläižiden muštatišiden polhe
Ol’ga Žukova
”Mitte linduine, mugoine i pajoine.” Vepsläižiden muštatišiden polhe
вепсский
Младописьменный вепсский
Vepsän
rahvaz lujas navedi muštatišid i tezi niid äi .Nügüd’-ki muštatišed om üks’ popul’arižembiš peniš fol’kloržanroišpäi .Se voib lühüdas kuvaližes formas sanuda äjiš elon azjoiš : ristituiden kosketusiš , mehen taban hüviš da hubiš pirdoiš , radon , kanzan da londusen polhe .Nece lühüd form kebnas jäb muštho i kaičese meles .
Pidab sanuda , miše vepsläižed nimitiba muštatišid venäkeližel sanal ”poslovic ”.A vajeh ”muštatiž ” om kirjutadud suvivepsläižil , miččed nimitiba necil sanal mugažo penen fol’kloran žanrad ”ozoitesid ”.No , sikš , ku enamb vepsläižid tedab ozoitez-sanad , kirjkeles jagetihe nene kaks’ terminad eriži : ”ozoitez ”, konz tarbiž ozaita i ”muštatiž ” (verbaspäi muštta ) – ei pit’k sanund , mittušt mušttas i sanutas pidabal aigal .Nece nimi hüvin kožub necile žanrale .
Suomalaižed tedomehed ezmäižed zavodiba kerata vepsläšt fol’klorad .Vodel 1842 vepsän male käveli tutab ”Kalevala ”-eposan tegii Elias Lönnrot .Ühtes toižen materialanke hän kirjuti läz vitkümned muštatišt .Ned oli paindud hänen ”Om det nord-tschudiska spraket ” (”Pohjoižčudin kelen polhe ”)-dissertacijas vodel 1853.Nece oli ezmäine tedotö vepsän keles .
Möhemba vepsänkelišt materialad keraziba mugoižed suomalaižed tedomehed kut E .N .Se - tälä , J .H .Kala , R .Peltola , A .Turunen i toižed .Muštatišed kut toižed-ki fol’klorižed tekstad mülüba paginoiden ozutesiden kogomusihe da L .Kettužen grammatikaha kut kelen ozutesed .
Suren voinan aigan , konz Änižrandan röun oli suomalaižiden saldatoiden valdas , sigä radoi suomalaine oppii Jussi Rainio .Hän kirjuti äi erazvuittušt materialad .Vodel 1968 Suomes paindihe ”Äänisvepsäläisiä sananparsia ” (”Änižvepsläižiden muštatišed ”)-kirj .
1930.-vozil Karjalas zavottes vepsläižiden etnografi št oppindad muštatišid kirjuti S . A .Makarjev .No om kaičenus vaiše venäkeližid kirjutesid .
Voinan jäl’ghe Tedoakademijan Karjalan filialan Kelen , literaturan da istorijan institutas zavodihe rad vepsän kelen oppindas .Vodel 1969 paindihe ”Образцы вепсской речи ”-kirj , miččen tegijad oma Мaria Ivanovna Zaiceva da Maria Ivanovna Mullonen , а vodel 1972 läksi neniden tegijoiden ”Словарь вепсского языка ”.Nenihe kirjoihe mülüb etnografi žid tedoid da fol’klorižid tekstoid .
Vepsän rahvahan fol’klorad oppiba mugažo estilaižed kel’tedomehed da fol’kloristad : T .P .Viitso , M .Joalaid , K .Salve .Vepsläižiden muštatišiden kaikid suremb kogomuz om tehtud Estinmas .”Vepsa vanasõnad ” (”Vepsläižed muštatišed ”)-kirj paindihe vodel 1992. Sen tegijan om V .Mälk , mugažo radho ühtniba A .Hussar , A .Kährik , T .-P .Viitso .Neche kaks’palaižehe kogomusehe mülüi muštatišid koumes kümnes paindusišpäi da mugažo arhivoišpäi .Muštatišed om anttud kaikiš kirjutadud variantoiš da mugažo todud kožubad tekstad estin , vodin , livin , karjalan da venän kelil .
Vepsläižiš muštatišiš voib löuta tekstad rifmanke : ozr orahaižes , a laps’ vagahaižes; mi meles , se i keles; mitte kandoine , mugoi i vezaine .Erasiš muštatišiš voib nägištada alliteracijad , konz rindal seižujad sanad zavodihe ühteiččil kulundoil : kadoi kana kapkehe; Toivoi toivotab , a Varoi varastab; küläleibäd kündusehesai .Nece om melentartuine žanr , mitte ozutab rahvahan melevut da kelen čomut .
Necil vodel lähteb uz’ muštatišiden kogomuz .Sen nimi om ”Mi meles , se i keles .Vepsläižed muštatišed ”.Neche kirjaha om valitud parahimid vepsänkeližid muštatišid erazvuiččiš paindusiš da lähtkišpäi .Kaikutte linneb anttud venäkeližen kändmiženke .Kaik tekstad om jagetud gruppoihe teman mödhe .Kirj om tehtud levedale lugijoiden kundale .Kaikuččele , ken tedab vai opendab vepsän kel’t’ linneb melentartušt lugeda necidä kogomust .Ezitam erasid muštatišid neciš kirjaspäi :
Mez’ .Ristit
Mecas pud ei olgoi ühteiččed , muga i rahvaz .
Kalhemb kuldad om puhtaz südäin .
Rates om lašk , a södes om vahv .
Pahal ristitul i paginad pahad .
Kanz
Miččed kadjad , mugoi i räcin .
Terveh ak mužikale , a bohat sizar vellele .
Anopel om pit’k hambaz .
Kut lapsen kazvatad , ka se i lapses varasta .
Noruz’ .Vanhuz’
Mi vanhemb mez’ , se enamb mel’t .
Vanhan vägeta , noren meleta .
Noren elin , kuti märgän mecan poltin .
Melevuz’ .El’getomuz’
Lühüd mel’ , a pit’k kel’ .
Meletoi hän oli , ka meletoi i linneb .
Nece ei ičeze päl , a verhal melel eläb .
Oza
Tütren lepkehe ozad ed omble .
Ozavale mehele i kukoi munib .
Eraz eläb , ku puzuhu paneb , a toine eläb , ku märgän mecan poltab .
Nevondad
Vähemb kelel , enamb melel .
Ala openda kalad ujumaha .
Astud , ka sil’mäd avaida , a su saupta .
Kodi .Kodima
Kodine ei ole korged , a armaz .
Kodimad ed unohta .
Kaikuččel linduižel ičeze pezaine .
Rad , radonnavedind
Kezal jügedemba radad , tal’vel kebnemba eläd .
Niken ei sündu kirvez kädes .
Rad ei ole huiged .
Bohatuz .Gol’l’uz’
Bohat kut tahtoib , a gol’l’ kut voib .
Ei se bohat , kudamb elon sab , a se , kudamb varjoičeb .
Gol’l’ penembaspäi andab , a bohat surespäi ei anda .
Aig .Päiv
Aig mest ei varasta .
Elin päivän ehthasai .
Sinei om aigad heinäd toda , konz lehm om kolnu .
Sä .Voden aigad
Keza tal’veks radab , a tal’v kezaks .
Vihmub – ka ed kel’dä , i vihmda ed käske .
Midä kevädel semendad , sidä sügüzel rahnod .
Živatad
Koir ei opete ujumaha händad ligotamata .
Ei kukoi homendest to .
Löc libui hagole i meletab , miše taivhal .
Mustad koirad vauktaks ei voi pesta .
Hir’ purnhu ei kole .
Midä ei voi olda
Kirvheta ei sa haugoid čapta .
Tuhkaspäi jauhod ed tege .
Ülemba päd korvad ei kazgoi .
Härgäd katusele ed lenda .
Koivuižehe kandoho kuzhaine ei kazva .
”Mitte linduine, mugoine i pajoine.” Vepsläižiden muštatišiden polhe
вепсский
Младописьменный вепсский