ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Elina Potapova. Itkettäjän nero pyzyi hinnois

Elina Potapova

Itkettäjän nero pyzyi hinnois

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Irina Fedosova on kuulužu itkettäi da runoilii Karjalas da kogo Ven’al. Oniegantagazen inehmizen neruo korgiesti arvostetah tänäpäigi da pietäh hänen mustokse erilazii pidoloi. Karjalas alalleh pietäh Fedosovan lugemizet -konferensii. Erähänkerdaine konferensii piettih Petroskois 27.-28. sulakuudu, se omistettih itkettäjän 190-vuozipäiväle.

Konferensien aigua ruadoi kaksi sektsiedu: “Oniegantagazen da Ven’an Pohjazen folklouruperindötdaOniegantagazen da Ven’an Pohjazen histourii da kul’tuuru”. Tulluzien da paikallizien tiedomiehien dokluadoi sai kuulta Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskukses. Fedosovan lugemizien avajazet piettih Karjalan tazavallan Kanzallizen kirjaston seinis. Paiči virgumiehii, tervehtyksii videon kauti sanoi i japounielaine Yoko Yomasugi, kudai ylen äijäl suvaiččou ven’an kieldy da kul’tuurua da tutkiu Irina Fedosovan luomisruaduo.
Konferensien piäaihiennu oli Irina Fedosovan elaigu da luomisruado, hänen panos ven’alazeh folklourah. Fedosovan luomisruavon ellendämizekse pidäy tiijustua hänen elaigua, midä oli hänen mielis. Irina rodivui bohatoin muanruadajien pereheh, lapsusaijas äijän ruadoi, kaksi kerdua meni miehele. Hänel oli jygei elos kui kaikil toizilgi muanruadajil naizil.
Dokluadoin aigua piettih paginua toizih kuulužih itkettäjih da runoilijoih nähte, sanommo, Anna Paškovah da Nastasja Bogdanovah. Net inehmizet maltettih itkettiä ei pahembi Fedosovua, ga ei suadu nengostu kuulužuttu. Irina Fedosova äijän ajeli Ven’ua myöte ozuttamas omii neroloi da sai täs hyvii dengoi. Suuren vuitin omis dengois, 300 rubl’ua, Fedosova andoi Kuuzirannan školan nostamizeh. Voi sanuo, ku itkettäjän nero oli sil aiguasotsiualizennu liftannu”, äijät inehmizet opittih vägie täs ruavos. Tiedoloin mugah itkettäjän Bogdanovan luo kai käydih inehmizet da kyzyttih opastua heidy itkettämäh. Maksonnu itkettäjän neroh opastamizes oli lehmy, a lehmy maksoi ylen äijän. Ga yksikai vai erähil naizil oli tovellistu neruo. Oniegantagazien itkettäjien kuulužuon pričinöis pidi paginua Moskovaspäi tulluh tiedomies Mihail Aleksejevskii. Hänen mugah, Irina Fedosovas rodih nengoine itkettäjänideal’noi kuva”. Parahakse itkettäjäkse Fedosova rodih sendäh, ku hänel oli hyvä runoniekan nero, häi maltoi improviziiruija da itkettiä ei vaigu ritualizien tavoin aigua, ga
lavalgi.

Konferensien aigua kerrottih paikannimilöis, kudamii käytettih Anuksenlinnan itkuvirzilöis. Sanommo, Piiterispäi tulluh Tatjana Ivanova kerdoi Onego libo Oneguško da Petrovskii gorod - paikannimilöis. Tutkijan mugah, Oniegan järvel oli kui pozitiivine, mugai negatiivine merkičys. Muahpanenduvirzilöis se oli kuolluzien muailmannu, voinale suatanduvirzilöis Oneguško oli oma čuppu, svuad’buvirzilöis Onego oli aiven mifolougizennu kuvannu. A Petrovskii gorod, kuduas XIX-luvul mainittih vaigu voinale suatanduvirzilöis, oli ainos vierahannu da pahannu, sendäh ku juuri täs mužikat piästih rekrutskois komissies läbi. Vaigu Suuren Ižänmuallizen voinan jälles linnu kaimai negatiivizen merkičyksen.
Konferensien aigua Fedosovan lugemizih yhtynyzile ozutettih ozutelmu Maša da medved’- suarnan mugah. Šun’gan školan opastujat paistih ven’an kielen oniegantagazel alamurdehel, kudual nygyaigassah paistah heijän perehis.
Ku kai tahtojat suadas lugie konferensien dokluadoi, kai materjualat kerätäh kniigah, kudai sijoitetah Kielen, literatuuran da histourien instituutan saitale.