Тексты

Elina Potapova. Itkettäjän nero pyzyi hinnois

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 17, 2017, с. 4

Elina Potapova

Itkettäjän nero pyzyi hinnois

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Irina Fedosova on
kuulužu
itkettäi
da
runoilii
Karjalas
da
kogo
Ven’al
. Oniegantagazen inehmizen
neruo
korgiesti
arvostetah
tänäpäigi da
pietäh
hänen
mustokse
erilazii
pidoloi
. Karjalas
alalleh
pietäh
Fedosovan lugemizet
-konferensii. Erähänkerdaine konferensii
piettih
Petroskois 27.-28. sulakuudu
, se
omistettih
itkettäjän
190-vuozipäiväle.

Konferensien
aigua
ruadoi
kaksi
sektsiedu: “Oniegantagazen da
Ven’an
Pohjazen
folklouruperindöt” da
“Oniegantagazen da
Ven’an
Pohjazen
histourii
da
kul’tuuru
”. Tulluzien da
paikallizien
tiedomiehien
dokluadoi
sai
kuulta
Ven’an
tiedoakadeemien Karjalan
tiedokeskukses
. Fedosovan lugemizien
avajazet piettih
Karjalan
tazavallan
Kanzallizen
kirjaston
seinis
. Paiči
virgumiehii
, tervehtyksii
videon
kauti
sanoi
i
japounielaine
Yoko Yomasugi, kudai
ylen
äijäl
suvaiččou
ven’an
kieldy
da
kul’tuurua
da
tutkiu
Irina Fedosovan luomisruaduo.
Konferensien
piäaihiennu oli
Irina Fedosovan elaigu
da
luomisruado, hänen
panos
ven’alazeh
folklourah
. Fedosovan luomisruavon ellendämizekse
pidäy
tiijustua
hänen
elaigua
, midä
oli
hänen
mielis
. Irina rodivui bohatoin
muanruadajien
pereheh
, lapsusaijas
äijän
ruadoi
, kaksi
kerdua
meni
miehele
. Hänel
oli
jygei
elos
kui
kaikil
toizilgi muanruadajil
naizil
.
Dokluadoin
aigua
piettih
paginua
toizih
kuulužih itkettäjih
da
runoilijoih
nähte
, sanommo
, Anna
Paškovah da
Nastasja Bogdanovah. Net
inehmizet
maltettih
itkettiä ei
pahembi
Fedosovua, ga
ei
suadu
nengostu
kuulužuttu
. Irina Fedosova äijän
ajeli
Ven’ua
myöte
ozuttamas
omii
neroloi
da
sai
täs
hyvii
dengoi
. Suuren
vuitin
omis
dengois
, 300 rubl’ua
, Fedosova andoi
Kuuzirannan školan
nostamizeh
. Voi
sanuo
, ku
itkettäjän
nero
oli
sil
aigua
“sotsiualizennu liftannu”, äijät
inehmizet
opittih
vägie
täs
ruavos
. Tiedoloin
mugah
itkettäjän
Bogdanovan luo
kai
käydih
inehmizet
da
kyzyttih
opastua
heidy
itkettämäh. Maksonnu
itkettäjän
neroh
opastamizes
oli
lehmy
, a
lehmy
maksoi
ylen
äijän
. Ga
yksikai
vai
erähil
naizil
oli
tovellistu
neruo
. Oniegantagazien itkettäjien
kuulužuon
pričinöis
pidi
paginua
Moskovaspäi
tulluh
tiedomies
Mihail
Aleksejevskii. Hänen
mugah
, Irina Fedosovas rodih
nengoine
itkettäjän
“ideal’noi kuva
”. Parahakse
itkettäjäkse
Fedosova rodih
sendäh, ku
hänel
oli
hyvä
runoniekan nero
, häi
maltoi
improviziiruija da
itkettiä ei
vaigu ritualizien
tavoin
aigua
, ga

lavalgi.
Konferensien
aigua
kerrottih
paikannimilöis
, kudamii
käytettih
Anuksenlinnan
itkuvirzilöis
. Sanommo
, Piiterispäi tulluh
Tatjana Ivanova kerdoi
Onego libo
Oneguško da
Petrovskii gorod - paikannimilöis
. Tutkijan
mugah
, Oniegan järvel
oli
kui
pozitiivine, mugai negatiivine
merkičys
. Muahpanenduvirzilöis
se
oli
kuolluzien
muailmannu
, voinale
suatanduvirzilöis Oneguško oli
oma
čuppu
, svuad’buvirzilöis Onego oli
aiven
mifolougizennu kuvannu
. A
Petrovskii gorod, kuduas
XIX-luvul mainittih
vaigu voinale
suatanduvirzilöis, oli
ainos
vierahannu
da
pahannu
, sendäh ku
juuri
täs
mužikat
piästih
rekrutskois komissies
läbi
. Vaigu Suuren
Ižänmuallizen voinan
jälles
linnu
kaimai
negatiivizen
merkičyksen
.
Konferensien
aigua
Fedosovan lugemizih
yhtynyzile ozutettih
ozutelmu
Maša da
medved’- suarnan
mugah
. Šun’gan školan
opastujat
paistih
ven’an
kielen
oniegantagazel alamurdehel
, kudual
nygyaigassah paistah
heijän
perehis
.
Ku
kai
tahtojat
suadas
lugie
konferensien
dokluadoi
, kai
materjualat
kerätäh
kniigah
, kudai
sijoitetah
Kielen
, literatuuran
da
histourien
instituutan
saitale
.