Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Olʾga Smotrova. Viktor Makarov: “Tunzin iččie lehtimiehenny vaiku matkois”
Olʾga Smotrova
Viktor Makarov: “Tunzin iččie lehtimiehenny vaiku matkois”
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Konzu
pagin koskou Oma Mua -lehten histouriedu , vältämättäh kuuluu Viktor Makarovan nimi .Mies oli lehten enzimäine piätoimittai .Karjalan kielialal ruadajat tietäh Viktor Makarovua tundietun kielentutkijan da kullan kallehen livvin murdehen sanakirjan luadijan Grigorii Makarovan poijannu .Ven’ankielizien lehtien toimittajat tundietah Makarovua hyvänny ruadodovarišannu , nerokkahannu lehtimiehenny – Viktor Grigorjevič kogo ruadoijän andoi lehtimiehen ruavole .
Viktor Makarov rodivui vuvvennu 1947 Kalininskoin alovehel Puasinkoin kyläh (nygöine Tverin aloveh ) da lapsusaijas maltoi muamankieldy – tverinkarjalua .Hänen tuattah Grigorii Makarov oli rodužin Anuksen čupun Sammatuksen kyläspäi da pagizi livvikse .Loman aigua Sammatukses olles Viktor jo lapsennu rubei murdamah liygii omien keskes da lapsienke kižates .Kyzymykseh , kudai murdehis on omembi , Makarov sanoi – tverinkarjal da jatkoi paginua sil kielel .
Kui “Oma Mua ” sa i allun
– Viktor Grigorjevič , sanele “Omas Muas ”.Kui se stuanivui da kedä ruadoi lehtes sih aigah ?
– Lehten enzimäine noumeru piäzi ilmah Karjalan ruadokommuunan 70-vuozipäiväkse , 8. kezäkuudu vuvvennu 1990.Sih aigah oligi enzimäine Karjalazien kerähmö Anukses kolme päiviä .Oli räkkisiä , rahvastu tuli ylen äijy .Hyväksyttih rezol’utsii , piettih kiistanalazii paginoi , oli suuri karjalazien nouzu , mustelou mies .– Toine lehten noumeru piäzi ilmah vaste 1. syvyskuudu , kolmas – 7.kylmykyydu , nelläs vaste talvikuun allus .Minunke ruadoi kuvuaju Viktor Trošev , hänenke myö ajelimmo Karjalan tazavaldua myöte .Myöhembi ruadoh tuldih Vladimir Kettunen , Vera Hämäläinen , L’ubov’ Arefjeva da toizet .Konzu oli luajittu kogo Nevvostoliiton tilavuskatalougu , “Omua Muadu ” tilattih kogo meijän muas – Kazahstuanas , Siberis , Omskas , enin vuitti lehtie meni Tverin Karjalah .Lehti maksoi viizi kopeikkua , painosmiäry oli 5 000 palua .
Suurii vaigevuksii lehten ilmah piästämizes ei olluh .Viktor Makarov hyvin tiezi toimittajan ruavon , maltoi ruadua painamonke .Jo paginan jälles , čuajustolan tagan Viktor Grigorjevič tovesti , ku karjalazil ei pidänys jagavuo da luadie yhtehizes karjalankielizes lehtes kahtu (livvikse da vienakse ), se oli viäry askel .
Tuatto ka iken aijan oli ruavos
– Minun tuatto vähän eli , 54 vuottu .Konzu voinu zavodiihes , häi opastui Petroskoin yliopistos ven’an kielen laitoksel .Häi vähän saneli voinas , vaiku kaksi dieluo : Čolmužin kylän lähäl , konzu oldih suomelazien saldatoin vallan ual , magai astujes da nägi värikkähii uniloi .Toizen dielon sanoi moizen , ku kerran ammuttih keittäi saldatoin riävyn ies , a enne ammundua hänen jallois otettih iäre suappuat .Enämbiä ei sanelluh nimidä .Tiijän , händy kyzyttih kiändämäh suomespäi ven’akse , konzu meigäläzet pagizutettih vangičukseh otettuloi suomelazii .Voinan aigua tuattua piästettih opastumah Moskovah Ruskien armien ulgomualazien kielien voinuinstituuttah .Häi rubei opastumah anglien kieleh , a sit händy otettih toizen ozaston suomen kielen opastajakse .Voitonpäiviä tuatto vastai Moskovas .Häi yksi nelläs velles jäi eloh voinan jälgeh .Tuatan mollemban čikon ukotgi kavottih voinal , sanelou Viktor Grigorjevič .– Tuatan elokseh da ruadotaibaleheh nähte voibi lugie kniigas , kudai ei ammui piäzi ilmah Kielen , literatuuran da histourien instituutas . (Tatjana Boikon tutkimuskirjutus “G .N . Makarov karjalankielizen leksikogruafien alguhpanii ” – toim .).
Voinan jälles Grigorii Makarov tuli järilleh Petroskoih da loppi yliopiston .Jällespäi ruadoi ven’an kielen opastajannu oman akan roindumual Tverin čupul da opastujienke paistes häi tutki tverinkarjalazen murdehen eričyksii .Vähästy myöhembä Makarov piäzi opastumah Moskovan Kieliinstituutan aspirantuurah .Vuvves 1955 Makarov rubei Kielen , literatuuran da histourien instituutan sekretarikse , myöhembi sai Kieliozaston vahnemban tiedomiehen virran .Vuvvennu 1971 Grigorii Nikolajevič algoi oman ruavon suuren karjalan kielen sanakirjan valmistamizekse .
– Minä olen ainavo vellis , kudai rodivui Tverin alovehel . Vahnembi Gennadii-velli rodivui Petroskois , sit minä Puasinkois da nuorembi velli Aleksei Petroskois .Petroskoih konzu tulimmo , minä rubein käymäh školah No 22 kolmandeh kluassah .Perehes pagizimmo karjalakse , muamo tuatanke paistih suomeksegi .Hyö mollembat oldih kiändäjinny VI Muailman nuorižon festivualis Moskovas vuvvennu 1957, sanelou Viktor Grigorjevič .
Mies mustelou , ku tuattah puaksuh oli tutkimusmatkois , kezäl dai talvel .Häi keräi sanastuo sanakirjah niškoi da yhtel tiel kirjutti rahvahas sananpolviloi da arbaituksii .Vuvvennu 1959 piäzi ilmah enzimäine kniigu Aleksei ”Karjalazet sananpolvet , sananpiät da arbaitukset ”.Vuvvennu 1961 Moskovas jullattih suomenkieline sananpolviloin kniigu .Niilöi tutkii keräi eri žurnualois vie Moskovas opastujes .
– Tuatto äijän ruadoi , kaiken aijan oli ruavos , toinah sendähgi oli hänen eloksen langu moine lyhyt , sanou Viktor .
Ajelta minä suvaičin
Viktor Makarov on ujo , mietiččy mies .Et arbua kerras , mibo ammattimiehii häi on .Mies loppi ehtyškolan da tehnillizen opiston .Ruadoi sliesarinnu da meččyalal .Vuvvennu 1975 Karjalan pedagouguinstituutan loppiettuu ruadoi Karjalan suurimis lehtis : ”Karelija ”, “Kommunist Prionežja ”, “Leninskaja pravda ”, “Vodnik Karelii ” da toizis .Eläkkehele lähti Kurjer Karelii -lehtes .Hänen kirjutuksii painettih moizih žurnualoih kui “Sever ”, “Carelia ”, “Ribolov ”, “Lesnaja promišlennost’ ” da toizih .
– Lehtiruado ainos miellytti minuu da miellyttäygi nygöi . Ajelin äijän , tunnen iččie lehtimiehenny vaiku matkois olles .Karjalan rajan kierrin kaksi kerdua , olin Vienanmerel , sanoi Viktor da oijendi lahjakse iččeh kirjutetun , vuvvennu 2015 ilmah piästetyn kniigazen “Komandirovka v Pomorje ” (“Ruadomatku Vienanmeren rannikole ”).
Tämä pieni kniigu vie kerran tovestau , ku Makarovan syväin paloi lehtimiehen ruadoh .Sen algusanois mies sanou , ku ei moiti moizii lehtimiehii , kudamat kirjutetah jengan suamizekse , eigo ni kuulu niilöin joukkoh .Vai kiirehtäy enämbän nähtä da tiijustua da sanelta täs kaikes rahvahale .
Kylä on sie , kus traktor pärpättäy
– Viktor Grigorjevič , sinuu puaksuh voibi nähtä karjalazien keskes , pidolois da kerähmölöis .Midä mieldy olet kandurahvahien tulies aijas da kui arvostat kanzallistu poliitiekkua ?
– Nygöi ei ole kyliä . Sana on , a kyliä ei ole .Nigo täs , nigo Tveris .A mibo on kylä ?Kyläs on fermu , lehmät möngytäh , traktor pärpättäy , kezäl heiniä niitetäh .Nygöi mostu ei ole , jäi vai kezämökkikyliä .Minä mustan , konzu opastuin školas , meidy joga vuottu työttih ruokkimah uudistu .Olimmo Lagilammin hierus , mi on Veškelyksen čupul .Sie avattih vagoloi puuhizel adral , peldomuat oli kylvetty da kynnetty .Se oli kylä .Dai Sammatukses enne oli škola laukku , kluubas sai kaččuo kinuo .Sie , sanakse , mennyt vuon minun Nikolai-sevoitar , 81 vuvven igäine , lähti gribah da yöksyi meččäh .Sen suruviestin periä Vladimir Brendojevan festivuali siirrettih Sammatuksespäi Anukseh .
Minä en tiijä , kodvango voibi elos jatkuo kylittäh .Lukašenko joga vuottu kuččuu alovehellizien julgavoloin toimittajii Valgoven’ale .Minulgi puutui kävvä sinne .Sie kai on – lehmät niityl da zavodat ruatah .
Viktor Makarov Tamara -akanke kazvatettih kaksi poigua .Nygöi Makarov on leskimies da eläy Petroskois .Vahnembal on tyttölapsi .Nuorembi eläy Piiteris .Viktor Grigorjevič hommuau oman tuatan kniigoin uuzii painoksii .
Sulakuun 27.päivänny Viktor Makarov täytti 70 vuottu .Toivotammo miehele lujua tervehytty , perehsobuu , hengele hoivua da parastu ozua !Pyzy iellehgi karjalan kielen da kul’tuuran kannattajannu !
Viktor Makarov: “Tunzin iččie lehtimiehenny vaiku matkois”
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–
–
–