Тексты

Natalja Antonova. Karjalazien kerähmö kajahtahes

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 18, 2017, с. 2

Natalja Antonova

Karjalazien kerähmö kajahtahes

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Oraskuun
11. päivänny
Petroskoil piettih
Karjalan
tazavallan
karjalazien
VIII kerähmön
vallittuloin
nevvostolazien prezidiuman
istundo
. Paginal
oli
kaksi
suurembua pygäldy: Karjalan
piämiehen
käskyn
novvandu kerähmön
rezol’utsien mugah
da
karjalan
kielen
valdivollizen stuatusan
hommuandu
.

Vuozi
on
lähenemäs
suuren
kerähmön
piettyy
. Sidä
, kui
valdivonelimet todevutetah
piämiehen
käskiettyy
ruaduo
, saneli
prezidiuman
väile
kanzallizen
poliitiekan
ministran
sijahine
Jelena Migunova. Enzikse
, yhtes
piirilöin
paikkukunnoinke on
allettu
ruado
, kuduan
ruattuu suajah
selväkse
karjalan
rahvahan
kompaktizet eländypaikat
. Täkse
aigua
enzikäytös ollah
rahvahanlugemizen 2010 tulokset
, kudamien
mugah
nävytäh
kohtat
, kus
meigävellie eläy
eniten
. Korvan
tuakse
pandavua: Vieljärven da
Tuuksen kyläs
karjalastu
toizih
rahvahih
verraten
eläy
yhten
verdua
– 66,9%. Se
on
suurin
miäry
toizih
kohtih
verraten
. “Kandurahvahan
kompaktine eländypaikku
” on
kyzymysalaine da
vie
tutkittavu
sanondu
, yhtelläh
se
on
tärgei
valdivollistu poliitiekkua
noudajes
.
Baltiekkumerensuomelazien
rahvahien
kielellizen resursumediakeskuksen hommuandu
Periodika-julguamon pohjale
kuuluu
myös
piämiehen
käskyloih. Se
tarviččou
enne
kaikkie
varua
. Pakičus
on
työtty ENI CBC Karelia -rajoi ylittäväh yhteisruadoprogrammah, kudamaspäi
vuotetah
vastavustu
.
Karjalazien
muutandan Tverin mualoile
400-vuozipäivii pietäh
čotil
. Karjalan
tazavallan
päiviä
pietäh
Tverin alovehel 21. ligakuudu
, ga
jo
huomei
Lihoslavl’as algavuu kanzoinväline
konferensii
“Tverinkarjalazet: 400 vuottu
Tverin mual
”, kudamah
yhtytäh
meijän
puolen
rahvas
.
Karjalan
opastusministerstvu
on
suannuh
tänä vuon
federuallizet
standartat
alguškolien
opastusprogrammoih
, kudamien
mugah
karjalan
, suomen
da
vepsän opastamizel
on
lujembat pohjat
. Avvonazekse
jiäy
kyzymys
kul’tuurualan ruadajien
ližäpalkoih
näh
, juuri
niilöile
, ket
käytetäh
ruavos
karjalan
kieldy
.
Valdivoherrat pietäh
varmuttu
sidä
, ku
suuren
kiinnostuksen
on
suannuh
paikallizien
aloittehien kannatusprogrammu, kudamua
todevutetah
hyvin
karjalazisgi kylis
. Sanommo
, vuvvel
2016 enämbäs migu
kymmenes
kluubas
on
pietty
remontat
. Löyhketäh
omal
aktiivizel
ruavol
moizet
etnokul’tuurizet keskukset
kui
“Kalevalatalo”, “Armas
talo” da
“Lindu
” Anuksen
čupul
, “Karjalazen
kul’tuuran
keskus
” Pyhäjärvel da
“Elämä” Priäžäs, “Karjalan
Kielen
Kodi
” Vieljärvel da
“Tuomi
” Čalnas, ”Kielen
kirju
” Jessoilas da
”Seesjärvi” Karhumäin rajonas
, “Veškelys” Suojärven kolkal
.
Karjalan
kielen
valdivollizen stuatusan
suamine
endizen
mugah
huolestuttau
nevvostolazii. Hyö
ollah
huoles
, ku
kai
midä
oli
eistetty
edehpäi
endizeh
piämiehen
aigah
, nygöi
tuaste
pidäy
ruveta
sellittämäh
. Jo
on
valmis
pitky
kirjaine
Artur Parfenčikovale, kus
tazavallan
piämiesty
pyrritetäh
syvendyö
karjalazien
ilmaniguizeh kielikyzymykseh. Kerähmön
nevvostolazet ollah
varmat
, ku
ilmai
piämiehen
abuu
tämä
dielo
ei
selgie
.

Pyzykkiä
karjalazinnu

Ven’al
vuvvennu
2010 pietyn
rahvahanlugemizen mugah
Karjalan
tazavallas
eläy
45570 karjalastu
. Se
on
7,4 % kogo
toizis
tazavallas
eläjis
. Eniten
karjalastu
eläy
Anuksen
piiris
(11951), Petroskoil (9889), Priäžän piiris
(4573), Kalevalan piiris
(2943). Dostalilois
piirilöis
karjalazien
lugu
vaihteleh
ainavos-toizes tuhandes
erähäh-toizeh sadaččuh. Meigävellie eläy
110:s
paikkukunnas. Nygöi
suau
tiediä
, ku
”karjalazinnu
” pyzytäh
Anuksen
linnu
da
moizet
kylät
kui
, sanommo
, Vieljärvi
, Tuuksi
, Mägrii
, Kuittine
, Kotkatjärvi, Veškelys. Vai
iel
mainittulois
karjalastu
eläy
enämbän
migu
puolet
. Kaikis
loittovimis kylis
karjalastu
on
alle
50%. Korgevimal on
Luusalmi (48,8% karjalastu
). Kuavas
kogonah
on
jätetty
bokkah
runonpajattajien kylä
Vuokkiniemi, sendäh ku
se
kuuluu
Kostamuksen azutukseh. Tiijokse
vai
, ku
kogonah
Kostomuksen linnanazutukses eläy
1849 karjalastu
.