ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Karjalaine kul’tuuru gruafizes muvvos

История изменений

16 октября 2021 в 23:56 Nataly Krizhanovsky

  • изменил(а) автора источника
    с ELINA POTAPOVA
    на

19 августа 2019 в 16:40 Нина Шибанова

  • создал(а) текст
  • создал(а) текст: Karjalan art-rezidentsieh on tulluh uuzi gost’u Suomespäi. Täl kerdua se on helsinkilaine Hanneriina Moisseinen, gruafizien romuanoin da mul’tfil’moin luadii, taidoilii da muzikantu. Petroskois häi yhtyi Northern Paradise -projektah taidoilijoih niškoi. Vihodmediakeskuksen seinis 11. oraskuudu piettih vastavus, kuduan aigua Hanneriina kerdoi omas elaijas da luomisruavos, ozutti erähän animatsiifil’man da kai pajatti. Hanneriina on roinnuhes Jovensuuh, loppi Tamperen yliopiston da Helsinkin Aalto-yliopiston. Nygöi inehmine eläy da ruadau Helsinkis. Hänen tevoksii ozuteltih nygytaijon Kiasma-muzeis Helsinkis da Suomen toizis linnois, ulgomualgi: Norviegies, Islandies, Itualies, Boliivies da Argentiinas. Inehmine äijäl suvaiččou Ven’an Karjalua da puaksuh matkustau tänne. Hänen ezi-ižät oldih Repol’aspäi. Hanneriinan died’oi 1920-luvul muutti Suomeh, erähät sugulazet jiädih Ven’ale, sit yhtyvys heijänke katkei. Sendäh vikse died’oi nimidä ei kerdonuh omas elaijas Karjalas. Ga yksikai naizel rodih himo tuttavuo karjalazeh kul’tuurah, muuzikku- da folklouruper indölöih. Inehmine vähäzen maltau karjalua, sendäh hänele himoittau, ku hänen gruafizet romuanat oldas karjalan kielelgi. Hanneriinal on nelli romuanua. Enzimäine tevos on “Sen synty” (2005), kuduan pohjannu on Vienan Karjalas kerätty folklourumaterjualu. Koomiksukniigu nimel “Isä” on ihan omakohtaine da kerdou Hanneriinan perehen trageedies. Konzu Hanneriina oli vie pieni, hänen tuatto hävii jälgie jättämättäh. Kniigu on täyzi mielii da tuskua tuatan ozah näh. Käzipaikan kauti romuanas kuvatah karjalazii perindölöigi. Ennevahnas käzipaikkoi käytettih tärgevimis elaiguetuapois, muahpanendan aiguagi. Kuolluzile käzipaikku on kui dorogu toizele ilmale. Gruafizen romuanan vuoh Hanneriina tahtoi ijäkse proššaijakseh oman tuatanke. – Karjalan kul’tuuru da folklouru ainos vedäy minuu omah puoleh. Konzu tulen Ven’an Karjalah, minule himoittau ellendiä, ongo olemas nygyaigaine karjalaine kul’tuuru, ongo olemas tämä termin vai ei. Suomes karjalaine kul’tuuru on aiga marginaaline, koomiksoigi pietäh marginaalizennu taijon lajinnu. Minule koomiksat ollah suurimii taidolajiloi. Minuu miellyttäy, ku gruafizis romuanois voibi yhtistiä histourii, tekstu da čomazet, sanou omii mieli Hanneriina Moisseinen. Vie eräs gruafine romuanu nimel “Kannas” kerdou Luadogan Karjalan evakos, rahvahas, kuduat voinan jälles jiädih elämäh sille alovehele. Täs romuanas on ebätavalline kače voinah, erillizet piähenget – saldattu, kudai hävitti mielen, da lypsäi. Piähenginny ollah lehmätgi. – Tavan mugah voinutevoksis kerrotah voinumiehien urhotegolois, ga minä tahtoin kaččuo voinua toizes puolespäi, tavallizien rahvahien da žiivatoin silmin. Sih niškoi minä nareko ečin kirjastos kerdomuksii da kirjutuksii voinah nähte, kudamis kerrotah lehmis, kerdou Hanneriina Moisseinen. Paiči gruafistu ruaduo Hanneriina Moisseinen maltaugi pajattua da soittua kandelehel. Vastavuksen aigua mediakeskuksen gost’at pakittih Hanneriinua soittua kandelehel, ga pahakse mielekse, inehmizel ei olluh kandelehtu keräl. Sen sijah häi pajatti pajon, kuduan hänele opasti suomelaine runonpajattai Jussi Huovinen. Nygöi taidoilii viettäy äijän aigua animatsiistuudies. Terväh suau nähtä Hanneriinan Moisseizen uuzii tevoksii.