Тексты

Jurii Fomkin. Nuamoilan briha

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 18, 2017, с. 8

Jurii Fomkin

Nuamoilan briha

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

~~Nuamoilu...~~ Meijän
lapsusaijan
kylä
, Oniegan rannikon
piirin
Šuojuh kuuluju
pieni
karjalaine
hieru
niemimual
, kolmel
puolel
hieruu
on
Ukšjärvi. A
suvipuolelpäi
on
suo
, da
keviäl
Nuamoilas rodieu
suari
, kudai
on
sivottu
“suureh muah
” kivizel
randusuojuksel
. Enne
voinua
sil
oli
levei
sildu
, kudual
nuoret
tansittih
da
soitettih
balalaikal
da
soitol
.
Ukšjärvi on
“kovasydämelline” järvi
da
eläy
omien
zakonoin
mugah
. Vuvvenaijas rippujen
järvi
on
toiči
täyzivezine. Vezitazuo kačoimmo
suuren
kiven
vuoh
, kudai
nygöigi on
suaren
da
kylän
välil
. Ku
kivi
syväh
on
vies
– vuota
viennouzua, ku
se
nägyy
puolimetril – kai
on
hyvin
. A
ku
kivi
nouzou
metrikse
, sit
terväh
vuota
, rubieu
nägymäh
toine
kivi
, a
ku
kolmas
– vuota
kuivua
aigua
. Tottu
sanuo
minun
mustamah
se
oli
harvah
.
Enne
voinua
meijän
kyläs
oli
läs
40 suurdu
karjalastu
taloidu
, kudualoin
levon
al
oldih
eländyperti, liävy
da
tahnut
, heinysarai
da
toizet
huonukset
.
Nuamoilan erähäs
kois
27. ligakuudu
1916 Jevdokija Ignatjevna da
P’otr Prokopjevič Tornevien pereheh
rodivui Van’apoigu. Nygöigi myö
sanommo
sidä
kodii
Tornevan koikse
. Rahvas
sanotah
, ku
“hänel oli
jygei
lapsusaigu
”. Lapsusaigu
ainos
jiäy
mustoh
parahannu
da
ozakkahannu
. Minä
duumaičen
, ku
frontal
Iivan musteli
omua
parastu
aigua
. Lapsennu
olles
Iivanal pidi
avvuttua
vahnembile
da
äijän
telmie: ruadua
muadu
da
ogrodoi
, valmistua
heiniä
da
kuivata
vastoi
... Ga
mi
hyvä
oli
juosta
yhtes
vellienke
(niidy
hänel
oli
kolme
) järvirannale
da
hypätä
vedeh
, uidua
kiistah
vies
nossuoh kivessah libo
suarele
. Libo
parrel
uijella
sinne-tänne
järves
poikki
, kehittäjen
omua
vägie
da
rohkevuttu
. “Lendiä” ičel
luajittuloil suksil
läpettäjiä
hangie
myö
tarkistamah
ankuriloi
...
Sidä
kaikkie
häi
musteli
enne
bojuu
okopas istujes
: školua
, armastu
opastajua
Abram Adamovičua, ystävii
Sen’kinan Van’ua
da
Anaškinan Vas’ua da
toiziigi dovariššoi
, kudualoinke
häi
kävyi
meččäh
da
kangihes
kallivoloih
. Musteli
briha
sidägi, kui
školan
loppiettuu kyndi muadu
, ruadoi
Puadenen lespromhozas da
avtoparkas
Petroskois.
A
sit
Van’a
oli
sluužbas
Ruskien
armien
inženieru-sap’ornoin alaozastos. Yhtyigi häi
Suomen
voinah
vuozinnu
1939-1940 da
jäi
ihan
tervehenny
.
Demobilizatsien jälles
häi
ruadoi
avtoparkas
, puaksuh
kävyi
Nuamoilah vahnembien
luo
, kalasti
da
mečästi
. Ga
uvvessah
algoi voinu
, kudai
i
miäräigi brihan
ozan
.
Kezäkuun
24. päivänny
1941 Ivan
Tornev miärättih
71. ambujien
diviizieh (7. armii
). Häi
vastusti
valloittajii
Karjalan
frontal
Suojärven da
Petroskoin lähäl
. Erähäs
bojus
Suolusmäin lähäl
brihua
ruanittih
.
Gospitalilpäi piästyy Ivan
Tornev uvvessah
joudui
frontale
.
Vuvvennu
1944 Ivan
Tornev oli
sluužbas
toizes
konehbriguadas (toizen
Ukrainan
frontan
5. ~~konehkorpus).~~
Kevätkuu
1944, häi
vojuičči
Ukrainas
. Dnestran oigiel
rannal
seizojua
Mogil’ov-Podol’skoin linnua
piästämizen
aigua
meijän
omamualaine
ozutti
rohkevuttu
. Linnan
lähäl
Serbakylän tyves
bataljounu vastai
vihaniekoin
vastustuksen
. Jogahizen
koin
, jogahizen
okopan pidi
ottua
rynnäköl
. Tankoin
jälgilöi
myöte
Tornevan ozasto
piäzi
kylän
keskikohtah
. Vihaniekoin
keskeh
joudunuh
rohkei
komandiiru
lyhyös
aijas
hävitti
kymmene
gitlerovtsua.
Huondeksel
20. kevätkuudu
1944 lähtiettih
Dnestras poikki
. Artilleriivalmistuksen jälles
enzimäzenny
joven
keskikohtale
tuli
pieni
lauttu
, kuduadu
ohjai
Ivan
Tornev. Häi
meni
joves
poikki
ihan
avvonazesti, hänen
zaduačannu
oli
ottua
iččehpäi vihaniekoin
ammundu
. Tornev piäzi
rannale
, ambui
avtomuatas
da
lykkäi
granuattoi, mil
avvutti
hänen
jälgilöi
myöte
tulijoile
dovarišoile
. Hyvän
pozitsien otettuu Tornev oman
alaozastonke hävitti
vihaniekoin
nelli
kohtua
da
hommai
Dnestran forsirovanien kogo
ozastole
.
Syvyskuun
13. päivänny
1944 Nevvostoliiton
korgeviman nevvoston
prezidium käski
omistua
Ivan
Petrovič Tornevale Nevvostoliiton
Urhoin
nimen
da
andua
hänele
Leninan ordenan
da
Kuldaine
Tiähti
-medalin.
Sygyzyl
1944 Rumiinien
piästämizen
aigua
Tornevua kovah
ruanittih
. Puolduvuottu enne
voittuo
häi
kuoli
gospitalih. Se
oli
27. pakkaskuudu
1945. Urhoi
pandih
Buharestan velleskalmah.
Sit
aijas
meni
jo
piäl
70 vuottu
, a
meijän
urhoin
roindupäiväl
– 100 vuottu
. Endizelleh
seizou
Tornevan kodi
Nuamoilan kyläs
. Endizelleh
läikkyy
vezi
Ukšjärves, toiči
bauhuu
, toiči
on
tyyni
, kattau
pyhiä
kivie
kylän
da
suariloin
välil
, kivie
, kuduadu
kohti
suvaičči
uidua
Van’a
Tornev vellien
da
dovarišoinke
.
...Kivi
da
randu
, kodigi, kuduan
seinäl
vuvvennu
1978 paikallizet
eläjät
azetettih
mustolaudu
Nuamoilan brihan
kunnivokse
, mustetah
Van’ua
. Mustolavvan
vieres
paletah
ruskiet
pihl’ajan
skänčyt. Ivan
Petrovič Tornevan kuolemattoman
urhotevon
musto
ilmazen
ijän
rubieu
elämäh
hänen
omamualazien
syväimis.