Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Markku Nieminen. Vienan patriarhi Jušši Huovinen šiirty tuonilmasih
Markku Nieminen
Vienan patriarhi Jušši Huovinen šiirty tuonilmasih
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Jušši Huovinen , vienalaisen runolaulun viimeni
okša Šuomešša , šiirty tuonilmaisih oraškuun 12.päivänä .Hänellä oli 93 vuotta .
Jušši šynty 2.šulakuuta 1924 Šuomuššalmen Hietajärven vienalaiskyläššä monilapšiseh pereheh ta kulttuuri-istorijaltah merkittäväh šukuh .
Hänen Lapukašta kotosin ollut kantamuamoh Toarie Huovinen vaikutti Kalevalan rakenteheh laulamalla D .E .D .Europaeuksella laulun , kumpasen peruštehella Lönnrot yhisti kyyttöšelkä lappalaisen ta Joukahaisen šamakši henkilökši .Juššin ukko Ohvo ta varšinki šen veikko Miina oltih tunnettuja tietäjie .
Jušši iče ašteli šamoja polkuja kantavanhempieh kera .Häneštä kašvo Šuomen vienalaiskylien patriarhi ta viimeni šuullista tietä vienalaisešša elämänpiirissä tietohuiseh oppinut perintehentaitaja .Hänen poismänön ker katkesi še šuullisen perintehen ket’t’u , kumpani ulottuu šatojen , äšen tuhanšien vuosien tuakše šuurimpana šuavutukšenah Kalevala .
Jo pikkupoikana Jušši Huovinen kiinnoštu perinteheštä ta musiikista .Enšimmäisen kanteleheh hiän luati Työmieštupakkilouvašta luatimalla šen reunoih leikkaukšia puukolla ta virittämällä niih čikkoh šukkanauhoista kiskomieh kuminauhoja kieliksi .Myöhemmin hiän rakenti lukusie kantelehie .
Kantelehen (šamoin kuin ni muijenki šoittimien : viulun ta haitarin ) šoittotaijon hiän opaštu ičekšeh .Kun šoittopelit tultih hänellä tutuiksi , hiän ei tyytyn šoittamah vain kuulomieh melodijoja , vain rupesi ičeki šäveltämäh .Ušeimpien kappalehien teemat hiän šai Vienan luonnošta .
Kulttuuri-istorijan kannalta Jušši Huovisen šuurin anti oli šuullisen perintehen taitamisešša .Runonlaulajana hiän oli vertua vailla .Hänen muistih oli tarttun luaja valikoima kantatuattojen runolauluja .Oša niistä on kuultavissa cd-levyllä , kumpasen Juminkeko on valmistan hänen keškiseštä repertuaristah .
Kun runolauluo ruvettih opaštamah Sibelius-Akatemijašša , hiän toi tietoh perintehisen runolaulutavan akatemisešti koulutetuilla kanšanmuusikoilla .Runolaulun tutkijilla hiän anto informatijuo perintehiseštä laulutavašta .Jušši halličči šen lisäkši hyvin äijän muutaki musiikkiperintyö : rekilauluja , piirilauluja , balladija ta äšen jatsie .Starinankertojana hiän oli verratoin .
Jušši oli käsiltäh nerokaš muasteri ta käsityöperintehen hyvä tietäjä .Talvišovan aikanahan Šuomen vienalaiskylät poltettih šuomelaisien šotilahien toimešta eikä uušie rakennukšie šuanun rakentua perintehisen tyylin mukasešti .
Jušši ei kuitenkana voinun hylätä omua rakennušperinnehtä .Vähitellen hiän koristeli oman taloh vienalaisittain .Kuivajärven časoun’ua rakentuas’s’a hiän piäsi toteuttamah perinnehrakentamisen taitojah .
Kuivajärvellä ta Hietajärvellä ei ole yhtänä rakennušta , kumpaista Jušši ei olis ollun noštamašša jällenrakentamisen aikah .Voit täyvellä oikeuvella šanuo , jotta Juššin panoš Šuomuššalmen vienalaiskylien kuin ainehelliseh šamoin ni henkiseh rakentamiseh on ollun korvuamatoin .
Nuorena miehenä 1950-luvulla Jušši oli innoštun perintehen keryämiseštä .
Kerran hiän oli leheštä luken , jotta Kanšanrunoušarhiiva pyytäy lähettämäh perinnehtietuo .Hiän heti rupesi ruatoh ta pakautti käytännöššä kaikkie Hietajärven taitajie ta šai heijän kauttah šamoin äijän šemmoista ainehistuo , mi oli peräsin rajantakasešta Vienašta – erityisešti Vuokinšalmen kylistä .
Hänen oma muamoh oli Niskajärven kyläštä lähtösin ta tältä hiän šai äijän tietuo esimerkiksi kuulusašta Hovatašta .Iče muamoki , Oksenie , oli šiltäh tarina .Hiän oli moršien , kumpani oli vaihtan – vanhojen tapojen oikeuvella – šulhaštah kešen häitä Juššin tuattoh , Iivanah .
Jušši ei tietenkänä šuattan kirjuttua muistih ta lähettyä arhiivah kaikkie , mitä oli kuullun , kuitenki keruutyö šai hänet iččeheh yhä enemmän kiintymäh perinteheh .Hiän imi šitä entistä enemmän iččeheh .Kun myöhemmät keryäjät löyvettih tuaš Šuomen vienalaiskylät , hiän alko jakua tietuoh ta taituoh heilä .
Jušši oli täyvellisešti omakšun oman kulttuurih .Ei ollun šemmoista elämänalua , kumpasešta hiän ei olis šuattan kertuo šyvällistä tietuo .Lauluvaraštot niise tunnuttih loppumattomilta .
Häneltä on iänittämällä pantu muistih kymmenie tuntija šemmoista perinnehainehistuo , kumpaista ei enyä olis mistänä muuvvalta löytyn .Hänellä ičelläh vienalaisuš kaikkine tapoineh oli kallehinta muajilmašša .
Vienan patriarhi Jušši Huovinen šiirty tuonilmasih
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский