ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Tvorčča, kumpasešša eläy ukonkuari

История изменений

16 октября 2021 в 23:58 Nataly Krizhanovsky

  • изменил(а) автора источника
    с MAIKKI SPITSINA
    на

19 августа 2019 в 17:14 Нина Шибанова

  • создал(а) текст
  • создал(а) текст: Lapšien ta nuorison luomistalo on tašavallan enšimmäini koulun ulkopuolini opaššušlaitoš. Šen elämä ta toiminta on yhissetty kaupunkin elämäh ta kehitykšeh. Luomistalo on verratoin ta ainut kaupunkissa opaššušlaitoš, kumpasen šeinissä harjottelou monta luomiskollektiivie. Joka vuosi Luomistalošša šuau lisäkoulutušta yli kuušituhatta nuorta petroskoilaista. ISTORIJAN ŠIVUJA ŠELAILLEN Vuuvven 1936 kevätkuun 12. päivänä tašavallan Komsomolets Karelii -leheššä oli painettu Petroskoin pionerien kirjani Karjalan halličukšella ”Myö tahomma, jotta meilä olis oma Talo”. Nämä šanat löyvettih vilkašta vaštuo kaupunkin lapšilla ta yhteiskunnalla. Pioneritalo oli avattu Petroskoin rantakavulla uuvvissetušša entisen muapiirihallinnon rakennukšešša 18. oraškuuta 1937. Enšimmäisenä vuotena Pioneritalošša toimi 20 kerhuo, ka jo vuotena 1941 niitä oli 85. Enšimmäisinä Pioneritalošša ruvettih harjottelomah tanšši- ta horeografini kollektiivit, jouši- ta ilmašoitinorkesterit, Tellervo-pionerikuoro, kantele-yhtyveh, šakkiklubi, kuklateatteri ta nuoren kaččojan teatteri, nuorien teknikkojen ta luonnontutkijien ašema, lapšien urheilukoulu šekä toiset kerhot ta sektijot. Šuuren Isänmuallisen šovan aikana Pioneritalon rakennuš oli kokonah hävitetty ta konša pedagogit myöššyttih evakošta ta rintamalta, niin kerhoja piettih eri paikoissa ta šiitä nykysen Taitomusejon tiloissa. Vuotena 1947 Pioneritalo tuaš alko toimie entiseššä rakennukšešša, kumpani oli kunnoššettu. Šilloin šiinä toimi 61 kerho, missä harjotteli 1170 koululaista. Vuotena 1954 Pioneritalo alko ruatua uuvvešša rakennukšešša, missä nyt toimiu Siviilirekisteritalo. Vuosina 1950–1980 Pioneritalo oli keškukšena, kumpani organisoi joukkoruatuo koulujen kera šekä oli kerhojen ta klubien toiminnan järještäjänä kaupunkin eri ošissa. Tuiskukuušša 1986 oli juhlallisešti avattu Pioneritalon uuši rakennuš Krasnajakavulla, kumpasella kohta oli myönnetty Juri Andropovin nimi. Vuuvvešta 1992 lisäkoulutušlaitokšella on annettu Lapšien ta nuorison luomistalo -nimi. Nyt šiinä harjottelou läheš kuušituhatta 5–18-vuotista lašta. Heitä opaštau yli 150 pedagogie. Opaššušlaitokšešša toimiu noin 400 kerhuo, sektijuo, studijuo, šeurua, klubie, toisien lisäkši observatorija, taitokoulu, estradistudijo, vokaliyhtyvehet, lapšien journalistikan keškuš, kuklateatteri, kuorostudijo, kotišeutumusejo ta Luomistalon istorijan musejo, arheologini leiri. ”ŠYVÄIMEN KAPPALEH ANTUA TOISILLA – ŠEMMONI, VEIKKO, ON MEILÄ TYÖ!” Nämä laulun šanat hyvin paššatah Lapšien ta nuorison luomistalon pedagogiloilla. Juuri hyö proplemoih ta aikah kaččomatta jo 80 vuotta on annettu lapšilla oša omašta šyväimeštä. Annetah šentäh, jotta ei voija toisin, vet hyö ollah opaštajat. Luomistalošša ruatau yli 150 pedagogie, kumpaset autetah lapšie šuaha lisäkoulutušta kymmenen eri šuunnan mukah. A kaikin yheššä – lapšet ta pedagogit – ollahki Luomistalo. Muovoltah opaššušlaitoš muissuttau laivua, ta voit šanuo, jotta laivana še onki: omaine joukkoineh, huolineh ta iloineh, arkipäivineh ta juhlineh. Petroskoin monella perehellä Luomistalo on še paikka, missä hyö mielelläh ta hyövyllisešti vietetäh omua aikua. Šitä tykätäh ta kunnivoijah eri polvien ihmiset. Lapšien ta nuorison luomistalon pedagogien hyväluatuni työ pitäy opaššušlaitokšen arvuo korkiella tašolla ta antau meilä mahollisuon ylpeillä Karjalan lahjakkahie lapšie Venäjän ta kanšainvälisellä tašolla. Luomistalon merkkipäivä on šuuri juhla kuin šen opaštajilla, niin ni lapšilla. Vet juuri niijen ihmisien anšijošta, ket ruatah ta opaššutah šiinä laitokšešša, Luomistalo aina oli, on ta rupieu olomah niin kojikkahana, puhtahana ta valosana – tovellisena Tvorččana, kumpasešša eläy ukonkuari. MERKKIPÄIVÄLLÄ OMISSETTU KONSERTTI Huomena, 18. oraškuuta, Lapšien ta nuorison luomistalo rupieu juhlimah omua 80-merkkipäivyäh šuurella konsertilla. Konserttie varoin Luomistalon pedagogit ta kašvatit valmissettih mukava ohjelma, kumpasešša laulujen ta tanššien kautti esitetäh, mitein kašvo ta muuttu Venäjä ta šen kera ni Luomistalo, kuin opaššušlaitokšeh tultih uuvvet johtajat ta opettajat, ilmeššyttih uuvvet ohjelmat ta kollektiivit šekä kuin šynty Luomistalon ta Petrovskajakoulun yhteyš. Luomistalo ei ole ainuoštah lisäkoulutukšen laitoš, kun še on tašavallan neropaja. Vuosikymmenien mittah pedagogien ta opaštujien yhtehini ruato lahjotti Karjalalla šuuren miärän monipuolisešti kašvatettuo, šivissettyö, alotuškykyistä ta tarmokašta henkilyö. Toivotamma Lapšien ta nuorison luomistalon kollektiivilla lykkyö, uušie idejoja ta šuavutukšie, tarkkoja kašvattija ta mukavie harjotteluja. Varmašti työ iellähki rupietta kehittämäh luomiskypinyä omašša ruavošša ta šäilyttämäh meijän šeuvun perintehie. Lapšien ta nuorison luomistalon juhlavuuvven rajoissa oli pietty monta toimehpituo ta konserttie. Yksi niistä oli Luomistalon nuoren kollektiivin – lapšien folklori-horeografisen Kulkuset-yhtyvehen – vuosikonsertti. Yhtyvehen erikoisuona on še, jotta lapšet tanššijen ta laulujen lisäkši opitah karjalan kieltä. Oman vuosikonsertinki nuoret artistat valmissettih karjalan kielellä. Tapahtuma nimeltäh ”Karjalaisen starinan kummie” oli pietty šulakuun lopušša. Konsertti keräsi täyven šalin yhtyvehen yštävie ta ihailijie, lapšie ta aikuhisie. Kaikin hyö jouvuttih ikävän čuarin tvorččah, kumpaista šai muhimah vain taikakulkusien šoitto. Kulkusien šoitošta alettih karjalaiset laulut, tanššit, kisat, näytelmäkappalehet.