Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Ol’ga Ogneva. Kojonsaari – Karjalan Dominikana
Ol’ga Ogneva
Kojonsaari – Karjalan Dominikana
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Kojonsuari on
kuulužu aiga suuril monen kilometrin pitkil hiekkurannoil .Kojonsuarel Hiijenmäin alapuolel kazvau harvinaine ruskeioksupaju da randunižu , meren rannal kazvaju heiny , kudaman jyvii voibi syvvä .
Ei loitton Kurkijoven kyläs on pikkaraine Vätikän kyläine .Sen tyves olijua Kojonsuardu internetas eri paginfoorumoil puaksuh sanotah Karjalan Dominikanakse .Mikse Luadoganjärvel olii suari turistoin keskes on suannuh moizen nimen , ellendät hedi sen nähtyy .Kojonsuari on kuulužu aiga suuril monen kilometrin pitkil hiekkurannoil .Hiekku on hieno da valgei , Luadogas ei nävy vasturandua , uallot ollah korgiet ku merel .Kojonsuarel Hiijenmäin alapuolel kazvau harvinaine ruskeioksupaju da randunižu , meren rannal kazvaju heiny , kudaman jyvii voibi syvvä .Se jäi mustokse niis ennevahnallizis aijois , konzu Luadogu oli merenny .Sanotah , randunižuu syödih Valamon manasterin manuahat .
Jo 1900-vuozien enzimäzel puoliškol Kojonsuari oli kuulužu huogavuskohtu .Kojonsuaren suuril hiekoil oli hyvä kylbie kezoidu da päivittyö .Kojonsuarele nygöigi suvaijah kävvä huogavumah rahvas , suaren nimi on monien tietois , ga tämä nimi arbaituttau .Mibo on Kojonsaari ?Nimes hedi nägyy , ku se ei ole ven’alaine .Ongo se sit karjalaine vai suomelaine , ku vuodessah 1940 Kurkijoven ymbäristö oli Suomen alaine ?
– Sanotah , buito Kojonsaari on vahnu Vätikän suari . Da tämä Kojonsaari on uvvembi nimi , kudai jiävihes silloi , konzu sinne tuli uuttu eläjiä Suomespäi , Savospäi , sanou paikannimistön tutkii , filolougientiijon douhturi Irma Mullonen .
Uuttu eläjiä Suomespäi tänne , kuigi Karjalan Kannaksele , tuli vuvven 1617 jälles , konzu Ruočin da Ven’an välil allekirjutetun rauhansobimuksen jälles nämmä muat jiädih Ruočile .Silloi tiä elettih karjalazet , ga heil pidi jättiä omat koit da konnut da pajeta Ven’ale , ku ei tahtottu vaihtua omua pravoslavnoidu vieruo toizeh .Nenga roittih tverin karjalazet .Tyhjile mualoile uuzi valdu käski muuttuo savolazii , ku olis kes ottua veruo , nalogua .Nenga Luadogan rannoil tapahtui enzimäine suuri rahvahan da kielen vaihto .
– Ku kaččonemmo nimen formua Kojonsaari , sehäi on genetiivas – Kojon -, ga enne kaikkie mieleh tulou ristikanzan nimi , jatkau Irma Mullonen .
– Kenbo on olluh Kojo ? Suomen kielen päivännouzumurdehis da Kurkijoven vahnas murdehes oli olemas sana kojo .Kurkijoven murdehes kojokse sanottih kuikkua .Kuikka on olluh ristikanzan nimennygi .Vois ajatella , ku juuri täs on roinnuh ristikanzan nimi Kojo .Voibi nojavuo toizehgi sellitykseh .Sen mugah sana kojo suomen kielen päivänlasku - da keskisuomenmurdehis merkiččöy suurdu , tobjua , korgiedu miesty .Moine kojo mies .Se tuaste pädöy riäzitysnimekse .
Hiisi – pyhä kohtu
Kojonsuarel on äijy pienembiä paikannimie – hyvä kala -, kezoipaikku Kabinetti , hiekkurannat Alalietteen da Ylälietteen hiekat , kus on hyvä huogavuo da vediä nuottua .
Hiidenmäki , libo kui sanotah Kurkijoven murdehes , Hiijenmäki , on läs nellänkymmenen metrin korgei mägi Kojonsuarel .Mi vois olla Hiijenmäki ?Irma Mullonen sellitäy tämän da toizet Hiisi-nimet täh luaduh :
– Nämmä Hiisi-paikat mustoitetah ammuzis , ilmanigäzis aijois , muinazes baltiekkumerensuomelazes perindös .Sildy ku alguudah myö hiisi-sana , kudamal nygöi on negatiivine merkičys , merkičči pyhii kohtii .Estounien kieles hiisisanal on merkičys pyhä lehto , roššu .Pyhä paikku , kudai konzulienne oli kalmužimannu .Kunne pandih muah ezi-ižii .Nämmä Hiisi-paikat vikse oldih kalmužimat .
Hiijekse vikse alguudah myö sanottih suurdu kivie , kudai oli altarinnu moizel kalmužimal .Sendäh gu sanotah , ku tämä hiisi-sana on lähtenyh germuanizis kielis da sie se merkiččöy kivikästy paikkua , kivilouhie , kus on kallivokoluo .
Toinah tiä on pohjannu ennevahnalline kivien kul’tu , konzu palvottih kivilöi .Sen jälles moizen altarin kohtah da sit ymbäri luajittih kalmužim , da palvottih ezi-ižii .Ga jällespäi vähinvähäzin , uvven , Hristossah uskon tulduu moizet kohtat ruvettih merkiččemäh kaikkie pahua .Sit tuli meččyhiisi da vezihiisi da muudu hiisii ližäkse .Da rahvas ruvettih varuamah nenii kohtii .
Kojonsuaren Hiijenmäki ei ole ainavo Hiisi-kohtu Karjalas .On Hiižarvi Štekin tagan , Hiidenselgy Pitkänrannan čupul .On äijy muudu hiisi-nimie .Nimidä varattavua niis ei ole .Se on ezi-ižis jiännyh kuldua kallehembi uarreh , kudamua meil , jälgipolvil , pidäy kaita da vardoija .
Kojonsaari – Karjalan Dominikana
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–