Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Kojonsaari – Karjalan Dominikana

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный ливвиковский, публицистические тексты

Источник: Ol ’ga Ogneva, Oma mua. № 20, (2017), с. 7

Kojonsaari – Karjalan Dominikana
(карельский: ливвиковское наречие)

Kojonsuari on kuulužu aiga suuril monen kilometrin pitkil hiekkurannoil. Kojonsuarel Hiijenmäin alapuolel kazvau harvinaine ruskeioksupaju da randunižu, meren rannal kazvaju heiny, kudaman jyvii voibi syvvä.

Ei loitton Kurkijoven kyläs on pikkaraine Vätikän kyläine. Sen tyves olijua Kojonsuardu internetas eri paginfoorumoil puaksuh sanotah Karjalan Dominikanakse. Mikse Luadoganjärvel olii suari turistoin keskes on suannuh moizen nimen, ellendät hedi sen nähtyy. Kojonsuari on kuulužu aiga suuril monen kilometrin pitkil hiekkurannoil. Hiekku on hieno da valgei, Luadogas ei nävy vasturandua, uallot ollah korgiet ku merel. Kojonsuarel Hiijenmäin alapuolel kazvau harvinaine ruskeioksupaju da randunižu, meren rannal kazvaju heiny, kudaman jyvii voibi syvvä. Se jäi mustokse niis ennevahnallizis aijois, konzu Luadogu oli merenny. Sanotah, randunižuu syödih Valamon manasterin manuahat.
Jo 1900-vuozien enzimäzel puoliškol Kojonsuari oli kuulužu huogavuskohtu. Kojonsuaren suuril hiekoil oli hyvä kylbie kezoidu da päivittyö. Kojonsuarele nygöigi suvaijah kävvä huogavumah rahvas, suaren nimi on monien tietois, ga tämä nimi arbaituttau. Mibo on Kojonsaari? Nimes hedi nägyy, ku se ei ole ven’alaine. Ongo se sit karjalaine vai suomelaine, ku vuodessah 1940 Kurkijoven ymbäristö oli Suomen alaine?
Sanotah, buito Kojonsaari on vahnu Vätikän suari. Da tämä Kojonsaari on uvvembi nimi, kudai jiävihes silloi, konzu sinne tuli uuttu eläjiä Suomespäi, Savospäi, sanou paikannimistön tutkii, filolougientiijon douhturi Irma Mullonen.
Uuttu eläjiä Suomespäi tänne, kuigi Karjalan Kannaksele, tuli vuvven 1617 jälles, konzu Ruočin da Ven’an välil allekirjutetun rauhansobimuksen jälles nämmä muat jiädih Ruočile. Silloi tiä elettih karjalazet, ga heil pidi jättiä omat koit da konnut da pajeta Ven’ale, ku ei tahtottu vaihtua omua pravoslavnoidu vieruo toizeh. Nenga roittih tverin karjalazet. Tyhjile mualoile uuzi valdu käski muuttuo savolazii, ku olis kes ottua veruo, nalogua. Nenga Luadogan rannoil tapahtui enzimäine suuri rahvahan da kielen vaihto.
Ku kaččonemmo nimen formua Kojonsaari, sehäi on genetiivasKojon-, ga enne kaikkie mieleh tulou ristikanzan nimi, jatkau Irma Mullonen.
Kenbo on olluh Kojo? Suomen kielen päivännouzumurdehis da Kurkijoven vahnas murdehes oli olemas sana kojo. Kurkijoven murdehes kojokse sanottih kuikkua. Kuikka on olluh ristikanzan nimennygi. Vois ajatella, ku juuri täs on roinnuh ristikanzan nimi Kojo. Voibi nojavuo toizehgi sellitykseh. Sen mugah sana kojo suomen kielen päivänlasku- da keskisuomenmurdehis merkiččöy suurdu, tobjua, korgiedu miesty. Moine kojo mies. Se tuaste pädöy riäzitysnimekse.

Hiisipyhä kohtu
Kojonsuarel on äijy pienembiä paikannimiehyvä kala-, kezoipaikku Kabinetti, hiekkurannat Alalietteen da Ylälietteen hiekat, kus on hyvä huogavuo da vediä nuottua.

Hiidenmäki, libo kui sanotah Kurkijoven murdehes, Hiijenmäki, on läs nellänkymmenen metrin korgei mägi Kojonsuarel. Mi vois olla Hiijenmäki? Irma Mullonen sellitäy tämän da toizet Hiisi-nimet täh luaduh:
Nämmä Hiisi-paikat mustoitetah ammuzis, ilmanigäzis aijois, muinazes baltiekkumerensuomelazes perindös.
Sildy ku alguudah myö hiisi-sana, kudamal nygöi on negatiivine merkičys, merkičči pyhii kohtii. Estounien kieles hiisisanal on merkičys pyhä lehto, roššu. Pyhä paikku, kudai konzulienne oli kalmužimannu. Kunne pandih muah ezi-ižii. Nämmä Hiisi-paikat vikse oldih kalmužimat.
Hiijekse vikse alguudah myö sanottih suurdu kivie, kudai oli altarinnu moizel kalmužimal. Sendäh gu sanotah, ku tämä hiisi-sana on lähtenyh germuanizis kielis da sie se merkiččöy kivisty paikkua, kivilouhie, kus on kallivokoluo.
Toinah tiä on pohjannu ennevahnalline kivien kul’tu, konzu palvottih kivilöi. Sen jälles moizen altarin kohtah da sit ymbäri luajittih kalmužim, da palvottih ezi-ižii. Ga jällespäi vähinvähäzin, uvven, Hristossah uskon tulduu moizet kohtat ruvettih merkiččemäh kaikkie pahua. Sit tuli meččyhiisi da vezihiisi da muudu hiisii ližäkse. Da rahvas ruvettih varuamah nenii kohtii.
Kojonsuaren Hiijenmäki ei ole ainavo Hiisi-kohtu Karjalas. On Hiižarvi Štekin tagan, Hiidenselgy Pitkänrannan čupul. On äijy muudu hiisi-nimie. Nimidä varattavua niis ei ole. Se on ezi-ižis jiännyh kuldua kallehembi uarreh, kudamua meil, jälgipolvil, pidäy kaita da vardoija.